Kalkkeutunut istukka: mitä tulee tietää
 

Kalkkeutunut istukka: mitä tulee tietää

Kalkkeutunut istukka on normaali fysiologinen tila, mutta se voi liittyä myös johonkin raskausajan sairauteen. Lisätietoja tässä artikkelissa.
Kalkkeutunut istukka: mitä tulee tietää
Marcela Alejandra Caffulli

Kirjoittanut ja tarkastanut lastenlääkäri Marcela Alejandra Caffulli.

Viimeisin päivitys: 26 joulukuuta, 2022

Istukka on raskauden aikana muodostuva elin, joka on vastuussa hapen ja ravinteiden toimittamisesta vauvalle. Toisin kuin muiden sisäelinten, sen elinikä on rajallinen ja sen uskotaan olevan “ohjelmoitunut” rappeutumaan raskauden loppua kohti. Yksi tyypillisimmistä istukan ikääntymisen merkeistä ovat kalkkikertymät.

Vaikka istukan kalkkeutuminen on fysiologinen ilmiö, se voi joissakin tilanteissa olla merkki äitiin tai vauvaan kohdistuvasta vaarasta. Tämä on kuitenkin kiistanalaista, sillä lopullista tutkimusnäyttöä ei vielä ole.

Tänään kerromme kaiken oleellisen istukan kalkkeutumisesta, mistä se johtuu ja mitä se merkitsee.

Istukan fysiologinen kehitys

Istukka on oleellinen elin sikiön kasvulle kohdussa. Se ei ainoastaan edistä kaasujen ja ravintoaineiden vaihtoa äidin ja vauvan välillä, vaan se valmistaa myös raskauden kannalta välttämättömiä hormoneja.

Se kehittyy yhdessä vauvan kanssa ja lakkaa toimimasta raskauden lähestyessä loppuaan.

Istukan muodostuminen riippuu tietyistä alkion (tulevan vauvan) ja äidin tekijöistä. Ja lopulta molemmat yksilöt sulautuvat yhteen tämän rakenteen kautta.

Istukan muodostuminen alkaa ensimmäisellä viikolla hedelmöittymisen jälkeen, jo ennen kuin alkio kiinnittyy äidin kohtuun. Tässä vaiheessa blastokysti (200-soluinen alkiorakkula) polarisoituu ja kehittää sisäisen rakenteen nimeltä trofoblasti. Sen tehtävänä on kiinnittyä kohtuun ja muodostaa tuleva istukka.

Samanaikaisesti myös kohdun limakalvo tekee muutoksia rakenteeseensa vastaanottaakseen uutta elämää. Näitä muutoksia tapahtuu erityisesti sen rauhasissa, verisuonissa ja immuunisoluissa. Tätä koko prosessia kutsutaan desidualisaatioksi, ja se tapahtuu jo ennen kontaktia alkioon.

Noin kahdeksantena päivänä hedelmöittymisen jälkeen blastokysti (alkio) kiinnittyy kohdun limakalvoon ja työntyy siihen muutaman päivän kuluttua koko paksuudelta. Alkion ja kohdun limakalvon välinen vuorovaikutus johtaa istukan eri rakenteiden kehittymiseen, kunnes se saavuttaa lopullisen tilan noin viikolla 10.

Terve ja toimiva istukka syntyy näiden peräkkäisten tapahtumien onnistuneesta kulusta. Mutta kun tämä ei tapahdu koordinoidusti, voi kehittyä epänormaaleja rakenteita, jotka voivat vaikuttaa äidin, vauvan tai kummankin terveyteen.

Ehjä istukka.

Istukan ikääntyminen

Istukka kasvaa ja kypsyy nopeasti lähes raskauden puoliväliin asti, ja viimeisen raskauskolmanneksen loppupuolella se alkaa näyttää ikääntymisen merkkejä. Näitä ovat muun muassa fysiologiset kalkkeutumat.

Noin 36. raskausviikolla monen naisen ultraäänitutkimuksessa voidaan nähdä kalsiumhydroksiapatiittikertymiä istukan verisuonissa. Tämä tunnetaan kalkkeutuneena istukkana.

Ilmiön oletetaan johtuvan loppuraskaudelle tyypillisestä kasvutekijöiden lisääntyneestä ilmentymisestä osana luonnollista hajoamisprosessia.

Kalkkeutumia voidaan kuitenkin havaita jo varhaisemmassakin vaiheessa (ennen viikkoa 34), ja tämä tunnetaan ennenaikaisena istukan kalkkeutumisena. Näissä tapauksissa kalkkikertymät syntyvät muiden mekanismien kuin fysiologisen ikääntymisen seurauksena, ja ne liittyvät usein äidin tai sikiön sairauksiin.

Joissakin tapauksissa näitä kertymiä syntyy istukkakudoksen nekroosin (kuolion) seurauksena. Toisinaan syynä on äidin veren liiallinen kalsiumpitoisuus, joka voi johtua joko kyseisen mineraalin liikasaannista tai sen imeytymishäiriöstä sikiöllä.

Kalkkeutunut istukka: patologinen löydös?

Kuten jo mainittiin, istukan kalkkeutuminen voidaan ymmärtää normaaliksi ilmiöksi. Tämä tarkoittaa sitä, että usein se on vain harmiton ultraäänilöydös, joka ei vaikuta äidin tai vauvan terveyteen.

Suuri kysymys, jota asiantuntijat tänä päivänä pohtivat, on se, miten merkittävinä näitä kertymiä tulisi pitää ja millaista seurantaa tulisi tarjota niille raskaana oleville naisille, joilla istukan kalkkeutumia on. Näyttö on tässä suhteessa varsin kiistanalaista.

Synnytyslääkäreillä on useiden vuosikymmenten ajan ollut käytössään Grannumin kehittämä subjektiivinen luokitusjärjestelmä istukan kypsyydelle. Tämän työkalun tavoitteena on määrittää, ketkä näennäisesti terveet potilaat tarvitsevat tarkempaa seurantaa.

Edes luokituksen korkeimmilla tasoilla ei kuitenkaan voida varmuudella väittää, että äidin tai lapsen terveys olisi suuremmassa vaarassa. Itse asiassa yhteyttä näiden tasoluokitusten ja raskausajan sairauksien (kuten diabeteksen tai verenpainetaudin) tai vastasyntyneen sairauksien (kuten alhainen syntymäpaino) välillä ei ole osoitettu.

Sen sijaan ennenaikaiseen istukan kalkkeutumiseen on osoitettu liittyvän kohonnut sikiöhaittojen riski (kuten kohdunsisäinen kasvun hidastuminen), koska se saa vähemmän verta.

Syyt istukan kalkkeutumiseen

Vaikka istukan kalkkeutuminen liittyy läheisesti siihen, missä vaiheessa raskaus on, on olemassa muitakin sille altistavia tekijöitä:

  • Altistuminen tupakansavulle (aktiivisesti tai passiivisesti tupakoivat äidit)
  • Äidin sydän- tai verisuonisairaus
  • Liiallinen kalsium veressä (johtuen äidin munuaissairaudesta, kalsiumin liikasaannista tai vauvan aineenvaihduntahäiriöistä)
  • Äidin aliravitsemus
Raskaana oleva nainen halkaisee savukkeen kahtia.

Mitä minun tulisi tehdä, jos minulla on kalkkeutunut istukka?

Kalkkeutunut istukka diagnosoidaan ultraäänellä, koska se ei yleensä aiheuta äidille mitään oireita. Se ei myöskään useimmissa tapauksissa liity sikiön sairauksiin tai raskausajan komplikaatioihin.

Jos se siis havaitaan viimeisen raskauskuukauden aikana (viikosta 36 alkaen) ja vauva kasvaa normaalisti, mitään toimenpiteitä ei luultavasti tarvita.

Jos kalkkeutumista sen sijaan havaitaan ennenaikaisesti ja sikiön verenkierto todetaan riittämättömäksi, lääkäri harkitsee luultavasti raskauden päättämistä. Tämä päätös tehdään kuitenkin vain tilanteen niin vaatiessa.

Jos sinulla on kysyttävää, keskustele asiasta raskauttasi seuraavan ammattilaisen kanssa. Vain näin voit tehdä parhaat päätökset oman ja lapsesi terveyden suojelemiseksi.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...

Mitä on raskausajan turvotus?
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
Mitä on raskausajan turvotus?

Raskausajan turvotus on yleinen vaiva, joka johtuu nesteen kertymisestä kehoon. Turvotusta esiintyy kehon eri osissa. Lue lisää täältä.



  • Salvatore Andrea Mastrolia, Adi Yehuda Weintraub, Yael Sciaky-Tamir, Dan Tirosh, Giuseppe Loverro & Reli Hershkovitz (2016) Placental calcifications: a clue for the identification of high-risk fetuses in the low-risk pregnant population?, The Journal of Maternal-Fetal & Neonatal Medicine, 29:6, 921-927, DOI: 10.3109/14767058.2015.1023709. Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25777792/
  • Jamal A, Moshfeghi M, Moshfeghi S, Mohammadi N, Zarean E, Jahangiri N. Is preterm placental calcification related to adverse maternal and foetal outcome? J Obstet Gynaecol. 2017 Jul;37(5):605-609. doi: 10.1080/01443615.2017.1285871. Epub 2017 May 3. PMID: 28467149. Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28467149/
  • Wallingford MC, Benson C, Chavkin NW, Chin MT, Frasch MG. Placental Vascular Calcification and Cardiovascular Health: It Is Time to Determine How Much of Maternal and Offspring Health Is Written in Stone. Front Physiol. 2018 Aug 7;9:1044. doi: 10.3389/fphys.2018.01044. PMID: 30131710; PMCID: PMC6090024. Disponible en: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6090024/#!po=10.9375
  • Apaza Valencia John. Desarrollo placentario temprano: aspectos fisiopatológicos. Rev. peru. ginecol. obstet.  [Internet]. 2014  Abr [citado  2021  Nov  09] ;  60( 2 ): 131-140. Disponible en: http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S2304-51322014000200006&lng=es. Disponible en: http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S2304-51322014000200006

Äitiyden Ihme -sivuston sisältö on laadittu ainoastaan opetus- ja informatiivisiin tarkoituksiin. Se ei missään tilanteessa korvaa ammattilaisen diagnoosia, neuvoja tai hoitoa. Askarruttavissa asioissa kannattaa kääntyä luotetun asiantuntijan puoleen.