Vauvalla on hengitysvaikeuksia tukkoisen nenän takia: mikä neuvoksi?
Yksi vanhempia huolestuttavista asioista on se, että runsas räkä aiheuttaa lapselle hengitysvaikeuksia. Lapsi voi itkeä ja olla ärtyisä, mikä lisää hänen epämukavuuttaan entisestään. Voiko lapsi tukehtua omiin eritteisiinsä? Mikä neuvoksi, jos lapsella on hengitysvaikeuksia tukkoisen nenän takia? Jatka lukemista saadaksesi tietää, kuinka tätä oiretta voidaan lievittää.
Myös terveet lapset sairastuvat
On normaalia, että kaikkein terveimmätkin lapset sairastavat 10–12 flunssaa vuodessa. Tämä johtuu lasten kypsymättömästä immuunijärjestelmästä, ja se edistää luontaisen vastustuskyvyn kehittymistä.
Älä siis turhaan huolestu, jos lapsesi nenä tuntuu vuotavan jatkuvasti – tämä kuuluu hänen kehitykseensä. Tässä artikkelissa kerromme, miksi räkää muodostuu ja missä olosuhteissa sen eritys lisääntyy. Kerromme myös miten toimia, jos lapsella on hengitysvaikeuksia tukkoisen nenän takia.
Miksi räkää muodostuu?
Rään erittyminen on kehon puolustusmekanismi, joka puhdistaa hengitystiet viruksista, bakteereista ja muista sisään pyrkivistä ulkoisista tekijöistä.
Vauvoilla liiallinen limaneritys voi kuitenkin merkittävästi tukkia hengitysteitä ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Tämä johtuu vauvojen kapeista hengitysteistä ja siitä, etteivät luontaiset eliminaatiomekanismit (kuten yskä) ole tässä iässä vielä tehokkaita.
Tämän lisäksi vauvoilta puuttuu ensimmäisten elinkuukausien aikana refleksi hengittää suun kautta, kun nenässä on räkää. Siksi heidän on vaikea saada happea, kun nenä on erittäin tukkoinen.
Runsas räkä voikin aiheuttaa vauvoille levottomuutta, ruokahaluttomuutta ja huonon olon, jota he ilmaisevat itkemällä. Tämä häiritsevä, lähes jatkuva tukehtumisen tunne tekee heistä erittäin ärtyisiä ja aiheuttaa ahdistusta vanhemmille.
Yleisimmät syyt lisääntyneeseen limaneritykseen
Vauvan nenä voi vuotaa useista syistä, joista nostamme esiin seuraavat:
- Allergiat
- Flunssa
- Äkilliset lämpötilan muutokset
- Ärsytystä aiheuttavien aineiden hengittäminen
- Jatkuva itku
- Erittäin kuiva ilma
Vauvan rään piirteisiin on hyvä kiinnittää huomiota. Kun räkä on kirkasta, valkoista ja juoksevaa, se johtuu yleensä lämpötilan muutoksista tai allergioista. Kun se on keltaista, vihreää ja paksua, se on yleensä merkki hengitystieinfektiosta.
Jos pienellä vauvalla on tukkoinen nenä, on suositeltavaa viedä hänet lastenlääkärille. Lääkäri voi neuvoa sopivimman strategian tukkoisuuden lievittämiseksi.
Mikä neuvoksi, jos vauvalla on hengitysvaikeuksia tukkoisen nenän takia?
Ota rauhallisesti ja etsi keino tukkoisen nenän avaamiseksi. Se voidaan tehdä eri menetelmillä, ja alla on lueteltu asiantuntijoiden eniten suosittelemat.
1. Nenähuuhtelu
Nenähuuhtelu on ensimmäinen vaihtoehto tukkoisen nenän avaamiseen. Se kosteuttaa limakalvoja ja ohentaa räkää, jolloin se on paljon helpompi saada pois nenästä.
Valitse hetki, jolloin vauva on rauhallinen, esimerkiksi kylvyn jälkeen ja ennen syöttämistä tai nukkumaanmenoa.
Käytä 0,9-prosenttista, steriiliä ja huoneenlämpöistä suolaliuosta ja vie tämä neste vauvan nenään pienellä ruiskulla. Toimi näin:
- Aseta vauva kyljelleen hoitopöydälle ja laita pyyhe hänen päänsä alle.
- Pidä vauvasta kunnolla kiinni, jotta hän ei pääse liikkumaan.
- Laita varovasti 2 ml suolaliuosta ylempään sieraimeen: se menee sisään toisesta sieraimesta ja tulee ulos toisesta kulkeutumatta korvaan tai nieluun.
- Laita lapsi istumaan, jotta eritteet poistuvat.
- Käännä hänet sitten toiselle kyljelleen ja toista toimenpide toiselle sieraimelle.
- Voit tehdä huuhtelun niin monta kertaa kuin on tarpeen, jos vauvan nenä on edelleen tukossa.
Apteekeissa myydään myös erityisiä merivesisuihkeita vauvoille tai fysiologisia suolaliuoksia kerta-annoksina jokaista huuhtelukertaa kohden. Nämä helpottavat toimenpidettä entisestään.
On tärkeää muistaa, että antihistamiineja ja muita lääkkeitä tulee antaa vain lääkärin määräyksestä.
2. Höyrysauna ja ilmankostutin
Jos kodin sisäilma on kuiva, kannattaa hankkia ilmankostutin. Se estää limakalvoja kuivumasta ja edistää näin bakteereita torjuvien eritteiden tuotantoa. Tätä laitetta ei kannata jättää päälle vauvan huoneeseen koko yöksi, ja päivällä huoneet tulee tuulettaa hyvin.
Höyrysauna puolestaan ohentaa limaa ja rauhoittaa lasta. Tämä menetelmä tulisi kuitenkin varata vain vanhemmille lapsille, sillä runsas vesi pikkulasten hengitysteissä voi olla haitaksi.
Hyödynnä mieluiten kylpyhetkeä ja anna vauvan hengittää kylpyhuoneessa olevaa vähäistä höyryä.
3. Nenäimuri
Nenäimuri on pumpullinen putki, joka auttaa imemään räkää lapsen nenästä. Jos haluat käyttää sitä, paina pumppua, aseta suutin vauvan sieraimeen ja ime varovasti.
Nenäimuria ei ole hyvä käyttää runsaasti, sillä sen lisäksi että toimenpide on vauvasta epämiellyttävä, se voi aiheuttaa hengitysteiden limakalvoissa vaurioita. Kaksi kertaa päivässä riittää hyvin.
4. Nesteytys
On erittäin tärkeää pitää lapsi nesteytettynä, sillä vesi tekee eritteistä juoksevampia ja helpottaa niiden irtoamista.
Vauvaa kannattaakin imettää hänen pyyntöjensä mukaisesti, ja jos vauva on yli 6 kuukauden ikäinen, hänelle kannattaa tarjota maidon lisäksi suolattomia liemiä, keittoja ja runsaasti vettä.
Milloin lääkäriin?
On tärkeää viedä lapsi lääkäriin, kun hänellä on limaisuuden lisäksi jokin seuraavista oireista tai merkeistä:
- Kuume (ruumiinlämpö on yli 38 ºC)
- Jatkuva, kuiva tai produktiivinen yskä
- Hengitysvaikeudet, levottomuus ja kylkiluiden välilihasten vetäytyminen tai soliskuopan syveneminen hengittäessä
- Voimakas ruokahaluttomuus, jonka vuoksi lapsi ei saa nautittua riittävästi nesteitä
- Yleinen huonovointisuus ja kunnon heikkeneminen
Aiemmin mainittuja konsteja kannattaa jatkaa niin kauan, kun vauvalla on tukkoinen nenä. Vaikka ne eivät paranna sairautta tai nopeuta paranemista, ne helpottavat lapsen oloa. Näin lapsi pysyy rauhallisena, ravittuna, nesteytettynä ja pirteämpänä toipuessaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- De la flor, J. (2017). Infecciones de vías respiratorias altas-1: resfriado común. Pediatría Integral 2017; XXI (6): 377–398.
- Sociedad española de medicina de familia y comunitaria (2005) Mucosidades en el bebé y en el niño pequeño. Recuperado de: https://www.agamfec.com/pdf/2018/Unidad17.pdf.
- The Children’s Mercy Hospital (2020) Cómo usar un aspirador nasal manual. Recuperado de: https://www.childrensmercy.org/siteassets/media-documents-for-depts-section/documents-for-health-care-providers/evidence-based-practice/clinical-practice-guidelines–care-process-models/manual-nasal-aspirator-spanish.pdf.
