Covid-19 -pandemian aikana syntyneiden lasten kieliongelmat
Puheen oppiminen on yksi lapsuuden tärkeimmistä virstanpylväistä. Se on osa lasten kykyä kommunikoida, ymmärtää muita ja tehdä itsensä ymmärretyiksi. Sen viivästyminen voi johtaa sosiaalisiin ja akateemisiin komplikaatioihin. Siksi sekä vanhemmat että lääketieteellinen yhteisö ovat huomanneet, että Covid-19 -pandemian aikana syntyneiden lasten kieliongelmat ovat todellinen pulma.
Todellisuudessa kielihäiriöitä on noin 6 prosentilla esikoulu- ja kouluikäisistä lapsista (Nieto, 2014). Pandemia toi kuitenkin mukanaan joukon erityisolosuhteita, jotka saattoivat vaikuttaa niihin lapsiin, joiden puheen oppimisen kriittinen vaihe osui yhteen pandemian kanssa. Mutta mitä todisteita meillä on tästä ja mitä voimme asialle tehdä?
Mitä kieliongelmat ovat ja miten pandemia vaikutti niihin?
Kieliongelmat eivät vaikuta vain puheeseen. Ne voivat vaikuttaa ilmaisuun (sanalliseen tai kirjalliseen), ymmärtämiseen ja elementtien, kuten fonologian tai syntaksin, oikeaan käyttöön.
Mielenterveyshäiriöiden diagnostisen ja tilastollisen käsikirjan (2022) uusimmassa versiossa kieliongelmat on ryhmitelty hermoston kehityshäiriöihin. Tämä johtuu siitä, että niillä on useita yhteisiä geneettisiä tekijöitä ja neurologisia vaurioita.
Nämä häiriöt ovat kuitenkin monisyisiä, ja myös ympäristöllä, johon lapsi asetetaan, on tärkeä vaikutus. Erityisesti Covid-19:n aiheuttama pandemia toi tiettyjä rajoituksia viestintään ja sosiaalisuuteen.
Espanjan La Salud -sairaalan lastenlääkäri tohtori Gemma Ochando ehdottaa, että synnytys, maskien laaja käyttö ja lisääntynyt sosiaalinen etäisyys toivat joukon haittoja lasten kielen kehitykseen.
Jotkut haitoista ovat:
- Lasten neurosensorinen stimulaatio ja sosiaalinen vuorovaikutus rajoittuivat heidän ydinperheeseensä.
- Maskien käyttö vaikeutti ilmeiden ja sanattoman kielen tunnistamista.
- Maskit vaikeuttivat myös sanallisten äänien kuulemista selkeästi ja oikein ja estivät lasten kykyä ymmärtää ja jäljitellä niitä.
- Pandemiatilanteessa yleisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen malleja olivat etäisyyden pitäminen, koskettamatta oleminen ja muiden lähestymisen välttäminen. Lapsen mieli omaksui tämän normaaliksi ja sopivaksi.
- Myös lasten kontakteja ikätovereihin rajoitettiin. Puistoissa, aukioilla tai kaduilla leikkiminen muiden lasten kanssa ja paikoin jopa koulunkäynti eivät olleet vaihtoehtoja. Tämä merkitsi tärkeiden ärsykkeiden riistämistä ja vaikeuksia jäljittelemällä oppimisessa.
Covid-19 -pandemian aikana syntyneiden lasten kieliongelmat
Kaikesta edellä mainitusta huolimatta ei ole olemassa vakuuttavia tietoja, jotka osoittaisivat Covid-19 -pandemian aikana syntyneiden lasten kieliongelmien lisääntymistä. Mutta on olemassa joitakin huolestuttavia tietoja.
Esimerkiksi Frontiers in Pediatrics -lehdessä julkaistu tutkimus viittaa siihen, että Covid-19 -pandemian läpi eläminen liittyy lisääntyneeseen esikoislasten kielen kehityksen viivästymisen riskiin.
Lisäksi JAMA Network Openissa julkaistu järjestelmällinen katsaus viittaa siihen, että vaikka yleiseen hermoston kehitykseen ei ollut vaikutusta, ensimmäisen elinvuoden eläminen pandemiassa vaikutti lasten kommunikaatioviivästysten riskiin.
Nämä kielihäiriöt voivat sisältää ongelmia puhumisessa, kirjoittamisessa tai eleillä kommunikoinnissa, ohjeiden noudattamisessa, sanavarastossa ja puhehalussa.
Näiden oireiden seurauksena lapsilla voi olla ongelmia koulun ja akateemisen suorituskyvyn sekä sosiaalistumisen kanssa (Tomblin et al., 2003). Tämän seurauksena he voivat kokea suurta turhautumista ja jopa heidän itsetuntonsa voi vahingoittua.
Lisäksi, jos näihin vaikeuksiin ei puututa ja ne jäävät ratkaisematta yli 5 vuoden iän, on olemassa lisääntynyt riski, että ne esiintyvät edelleen murrosiässä.
Mitä tehdä Covid-19 -pandemian aikana syntyneiden lasten kieliongelmille?
Covid-19 -pandemian aikana syntyneiden lasten kieliongelmien havaitseminen ei ole ollut yksinkertaista. Tämä johtuu terveydenhuoltopalvelujen vaikeasta saatavuudesta sekä näiden tilojen yleisestä alidiagnoosista ja sekaannuksesta muihin diagnooseihin, kuten autismispektrihäiriöön.
Tästä huolimatta, jos vanhemmat tai terveydenhuollon ammattilaiset epäilevät sitä, on tärkeää ryhtyä toimiin lapsen auttamiseksi. Kuten Revista Médica Clínica Las Condesissa julkaistussa artikkelissa ehdotetaan, on positiivista luoda lapsille optimaalinen stimulaatio- ja viestintäympäristö.
Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi laulamalla, kertomalla tarinoita, luomalla katsekontaktia heidän kanssaan puhuttaessa, rohkaisemalla lukemaan tai rajoittamalla näyttöjen käyttöä.
Osa pandemian seurauksista
Viime kädessä pandemiakonteksti voi vaikuttaa lasten elämään paitsi aiheuttamalla stressiä, ahdistusta tai masennusta, myös heikentämällä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitystä.
Näiden rajoitusten kanssa eläminen kasvun kriittisen vaiheen aikana riisti heiltä tietyt välttämättömät ärsykkeet. Samasta syystä, jos tässä suhteessa havaitaan vaikeuksia, on välttämätöntä hakea ammattiapua oikean arvioinnin ja diagnoosin saamiseksi ja varhaisen puuttumisen aloittamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Álvarez, D., & Barragán, E. (2022). A propósito de la pandemia COVID-19: hablemos con los padres con respecto a los trastornos del desarrollo del lenguaje. Revista Médica Clínica Las Condes, (33), 5. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9490832/
- American Psychiatric Association (2022) The Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, 5th Ed., Text Revision: DSM-5-TR. American Psychiatric Association Publishing.
- Hessami K: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Netw Open. 2022;5(10):e2238941. https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/article-abstract/2797911 Norooznezhad AH Monteiro S, et al. COVID-19 Pandemic and Infant Neurodevelopmental Impairment
- Huang, P., Zhou, F., Guo, Y., Yuan, S., Lin, S., Lu, J., … & Qiu, X. (2021). Association between the COVID-19 pandemic and infant neurodevelopment: a comparison before and during COVID-19. Frontiers in pediatrics, 1087 https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fped.2021.662165/full
- Nieto, P. (2014). Prevalencia de los trastornos del lenguaje y su impacto en la familia. En Psicología de la familia: Estructuras y trastornos (pp. 151 – 158). CEU. https://www.researchgate.net/publication/271013825_Prevalencia_de_los_trastornos_del_lenguaje_y_su_impacto_en_la_familia
- Tomblin J.B., Zhang X., Buckwalter P., O’Brien M. (2003) The stability of primary language disorder: four years after kindergarten diagnosis. Journal of Speech Language and Hearing Research. 2003;46(6):1283–1296 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14700355/