Miten sanaton viestintä kehittyy lapsilla?

Sanaton viestintä on ensimmäinen tapa, jolla lapset alkavat muodostaa suhdetta vanhempiinsa. Kerromme tehokkaimmista tavoista kehittää sitä.

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Bernardo Peña.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 30 maaliskuuta, 2023

Sanaton viestintä on ensimmäinen tapa, jolla lapset alkavat muodostaa suhdetta vanhempiinsa. Se ilmenee, kun he eivät ole vielä lausuneet ensimmäisiä sanojaan tai ovat vasta alkaneet puhua.

Sanattoman viestinnän merkitys lapsille

Sanaton viestintä on interaktiivinen tapa, jolla lapset ilmaisevat tunteitaan lausumatta sanoja. Sanallinen kommunikaatio taas omaksutaan aktiivisen vuorovaikutuksen eli kielen kehittämisen ja auditiivisen vuorovaikutuksen kautta vanhempien kanssa.

Koska lapset eivät osaa vielä puhua, sanaton viestintä on heidän ainoa keinonsa olla vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa. He pystyvät jopa erottamaan kielen eri sävyt vanhempiensa puheesta.

Miten sanaton viestintä kehittyy lapsilla?

Lapset ilmaisevat vanhemmilleen tunteitaan ja perustarpeitaan sanatonta viestintää hyödyntämällä. On tärkeää tarkkailla huolellisesti lapsen ääniä ja eleitä, sillä ne kertovat seuraavista:

• Lapsen mielialasta.
• Ne voivat varoittaa sairauksista tai vaivoista.
• Niiden kautta lapset saavat haluamansa huomion.
• Niiden avulla he ylläpitävät kontaktia toiseen ihmiseen.

Tätä synnynnäistä kykyä kehittävät ja jalostavat omat henkilökohtaiset kokemukset. Oppiminen ja kypsyys mahdollistavat tiettyjen ilmaisujen ja sanojen assosiaation; sekä tiettyjen toimintojen ja tunteiden.

Ilmeet

Vauva tai lapsi alkaa viestiä ilmeillä. Tällainen sanaton viesintä tapahtuu seuraavilla tavoilla:

• Silmien liikkeet
• Jotkut kasvojen liikkeet
• Huulten liikkeet

Jokainen näistä tärkeistä näkökohdista kypsyy järjestelmällisesti, kunnes ne saavuttavat konkreettisen kokonaisuuden. Lapsen kasvoista on luettavissa monia merkkejä, joita vanhempien tulee tarkkailla huolellisesti ymmärtääkseen, mitä lapsi haluaa viestiä.

Tarkkaile huolellisesti

Kasvojen ilmeiden huolellinen tarkkailu on erittäin tärkeää lapsen ilmaisujen tulkitsemiseksi.

Esimerkiksi jos vauva haluaa ilmaista hämmästystä, hän avaa silmänsä ammolleen, kohottaa kulmiaan ja pitää suunsa apposen auki.

Vauvan ilo on helppo havaita: posket ovat koholla, silmät sirrillään ja suupielet ylöspäin.

Vinkkejä hyvään viestintään

Vauvan kanssa kommunikointi onnistuu hyvin sanattoman viestinnän avulla jo ennen kuin hän alkaa puhua. Sanatonta viestintää voidaan edistää seuraavilla tärkeillä vinkeillä.

Katso vauvan kasvoja

Ilmehtiminen on perustavanlaatuinen tapa luoda hyvä kommunikaatio lapsen kanssa. Tämä vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä sidettä asteittain.

Kaikenlainen lapsen kanssa kommunikointi onnistuu hyvin, vaikka hän ei osaisi vielä puhua. Se edellyttää vain käymistä kasvotusten.

“Interaktiivinen” hymy

Hymy on erittäin tärkeä tekijä sanattomassa viestinnässä. Yritä saada lapsi hymyilemään ja hymyile jatkuvasti hänen eleilleen. Tämä on yksi tärkeimmistä viestintää parantavista tekijöistä.

Reagoi vauvan ilmeisiin

Vauvan ilmeet ovat vaihtelevia, mutta silti intensiivisiä. Pedagogi Cristina Garcia selittää, että “kun lapsen nauru muuttuu äkkiä itkuksi tai itku nauruksi, se johtuu siitä, että hän on ilmaissut tunteensa kahdella eri hetkellä, vaikka ne ovatkin ajallisesti hyvin lähellä toisiaan.”

Tämä on vanhemmille arvokas tilaisuus olla vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa elehtimällä iloa, hämmästystä, surua ja innostusta kasvot lähellä vauvan kasvoja. Lapsen ilmeiden toistaminen johtaa matkimiseen ja matkiminen viesintäaikeeseen.

Eleiden ja sanojen huomioiminen

Kaikki tämä edellyttää vauvalta vanhempiensa käyttämien eleiden ja sanojen huomioimista. Vauva on kuin sieni, ja aivojensa valtavan plastisuuden ansiosta hän voi vastaanottaa ja käsitellä äärettömästi ärsykkeitä, mukaan lukien ihmisten välisen viestinnän monimutkaista maailmaa.

Eräässä mielenkiintoisessa työssään tutkija Isabel Santis toteaa näin: “Kun vauvan kanssa ollaan vuorovaikutuksessa kasvotusten, muodostuu neurotrofiineja, jotka edistävät synapsien muodostumista, niiden plastisuutta ja aivokuoren kehitystä. Lisäksi muodostuu endorfiineja, jotka saavat kummankin käyttäytymään leikkisästi.”

Roolileikki ja teatteri, sanattoman viestinnän välineitä

Sanaton esitys eli pantomiimi on hyvin vanha esittävän taiteen laji, jossa käytetään lukemattomia universaaleja resursseja: eleitä, viittomia, mimiikkaa, ääntä ja hiljaisuutta. Imitointi on ihmiselle vaistomaista, ja vauvat alkavat tehdä sitä pian syntymänsä jälkeen. Roolileikit ja hahmojen esittäminen musiikin säestämänä ovatkin täynnä merkitystä.

Hyödynnä musiikkia ja laulua

Monet vanhemmat ovat osoittaneet, että musiikki ja laulu ovat ratkaisevia tekijöitä lapsen sanattoman viestinnän edistämisessä. Ne auttavat erinomaisesti aivojen kehitystä, mikä luo neurologisen perustan myöhemmälle sanalliselle viestinnälle.

Kun vauva alkaa jokeltelemaan tai päästämään tiettyjä ääniä, vanhempien tulisi reagoida niihin ja kommunikoida vauvan kanssa samaan tapaan, pyrkien toistamaan vauvan ääntelyjä.

Tällä tavalla kommunikaatio vahvistuu yhä enemmän, kunnes vauva oppii kuukausien kuluessa sanallisen viestinnän. Tämä luo sitten vanhempien ja lapsen välille paljon syvemmän yhteyden.

Äänen muokkaaminen

Vanhempien tulisi jatkaa interaktiivista hymyä ja katsoa vauvaa kasvoihin vuorovaikutuksen aikana hänen varttuessaankin, ja jos mahdollista, puhua lähellä vauvan korvaa.

Lisäksi eri paikoista (kaukaa, läheltä, sivulta, edestä) tulevat erilaiset äänensävyt ja rytmit  auttavat vauvaa kehittämään aistejaan.

Käytä helistimiä

Helistimet ovat vanhempien tärkeimpiä apuvälineitä, sillä ne kehittävät aivojen kuuloaluetta. Tätä voidaan tehostaa pitämällä niitä eri etäisyyksillä (30-40 cm).

Yksi erittäin hyvä tapa stimuloida vauvaa on käyttää helistintä tiettyjen ilmeiden kanssa.

Lapsen sanatonta viestintää tulisi muistaa stimuloida hyödyntämällä moniaistisia järjestelmiä, joiden avulla kaikki aistit saadaan mukaan. Tämä aivoja kokonaisvaltaisesti stimuloiva menetelmä edistää verbaalista kehitystä.

Ennen kaikkea muista, että lapset…