Mitä ovat synnytysrepeämät ja voidaanko niitä ehkäistä?

Synnytysrepeämät ovat hyvin yleinen synnytykseen liittyvä ongelma. Tässä artikkelissa kerromme, minkä tyyppisiä repeämät voivat olla ja mistä ne johtuvat.

Lähes jokainen nainen kokee kipua synnytyksen aikana ja sen jälkeen. Monen synnyttäjän harmina ovat myös synnytysrepeämät, joilla tarkoitetaan välilihan eli sukupuolielinten ja peräaukon välisen alueen repeämää. On totta, että äidin kohdun alaosa ja emätin laajenevat alatiesynnytyksen aikana, mutta aina kudokset eivät jousta riittävästi. Synnytyksen aikana väliliha on koetuksella, ja syntyvän lapsen aiheuttama voimakas paine saattaa aiheuttaa eriasteisia repeämiä välilihan alueelle.

Synnytysrepeämät ovat kohtalaisen yleinen ongelma. Repeämän riskiä lisäävät muun muassa suurikokoinen vauva, synnytyksen aktiivisen ponnistusvaiheen pitkittyminen, sikiön tarjontavirhe ja imukupin käyttö synnytyksen avustamisessa. Vakavat repeämät ovat tyypillisesti monen asian summa.

Erityyppiset synnytysrepeämät

Lievimmillään synnytysrepeämä on nopeasti paraneva pieni vamma, mutta vakavissa tapauksissa väliliha ja peräaukon sulkijalihas vaurioituvat niin pahasti, että niiden parantuminen vie paljon aikaa.

Repeämät luokitellaan neljään luokkaan niiden vaikeusasteen mukaan:

• Ensimmäisen asteen repeämä: Repeämä rajoittuu välilihan pinnalliseen lihaskerrokseen ja on joko välilihan ihossa tai ulkosynnyttimien tai emättimen limakalvolla.
• Toisen asteen repeämä: Repeämä kohdistuu välilihan ja lantionpohjan syviin lihaksiin. Peräaukon sulkijalihas säilyy ehjänä.
• Kolmannen asteen repeämä: Välilihan lisäksi peräaukon sulkijalihas repeytyy joko osittain tai kokonaan
• Neljännen asteen repeämä: Repeämä vaurioittaa välilihaa ja peräaukon sulkijalihasta, minkä lisäksi peräsuolen limakalvo repeytyy.

Ensimmäisen asteen repeämät ovat usein niin pieniä, etteivät ne vaadi tikkejä. Vakavammat repeämät sen sijaan ommellaan aina heti synnytyksen jälkeen.

Onko synnytysrepeämiä mahdollista ehkäistä?

Kaikissa tapauksissa synnytysrepeämiä ei pystytä ehkäisemään, mutta niiden riskiä voidaan pyrkiä pienentämään tietyillä toimilla.

1. Kehon valmistelu synnytykseen

Kehon valmisteleminen synnytykseen raskauden aikana on tärkeää. Odottavan äidin kannattaa esimerkiksi harrastaa kevyttä liikuntaa koko raskauden ajan. Liikunnasta on lukemattomia hyötyjä, joista yksi on se, että se tehostaa verenkiertoa, mikä puolestaan parantaa ihon elastisuutta. Liikkuminen myös vilkastuttaa vaginan ja välilihan verenkiertoa.

Myös terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion noudattaminen sekä nesteytyksestä huolehtiminen on tärkeää lihasten ja ihon kunnossa pitämiseksi. Odottavan äidin kannattaa nauttia ruokia, joissa on runsaasti omega-3-rasvahappoja ja vähärasvaista proteiinia. Ruokavalion tulisi sisältää runsaasti erilaisia kasviksia. Raskaana olevan on tärkeä varmistaa E- ja C-vitamiinin sekä sinkin saanti, sillä nämä auttavat kehoa venymään ja palautumaan synnytyksestä.

2. Välilihan hierominen

Muutama viikko ennen synnytystä aloitetun hieronnan väitetään lisäävän välilihan joustavuutta. Välilihaa hierotaan 10-15 minuuttia päivässä öljyllä tai liukuvoiteella. Hierominen myös auttaa naista tutustumaan omaan kehoonsa ja saamaan sitä kautta lisää itseluottamusta synnytykseen.

3. Synnytysasennon valinta

Välilihaan kohdistuvaa painetta vähentävät synnytysasennot pienentävät repeämien riskiä. Esimerkiksi kyljellään makaaminen, kyykkyasento tai kontallaan oleminen voivat olla hyviä vaihtoehtoja.

Synnyttäjän kannattaa seurata omia vaistojaan synnytysasennon valinnassa. Miellyttävimmältä tuntuva asento on aina oikea vaihtoehto. Kannattaa siis pyrkiä liikkumaan ja etsimään sopivaa asentoa, joka auttaa selviytymään supistuksista. On myös hyvä, jos synnyttävä äiti pystyy itse kontrolloimaan tapahtumien kulkua käskystä ponnistamisen sijaan.

4. Lantionpohjan lihasten harjoitukset

Lantionpohjan lihasten harjoittaminen ylläpitää lantionseudun voimaa ja kestävyyttä ja helpottaa näin raskaudesta ja synnytyksestä palautumista. Sen lisäksi, että säännöllinen harjoittelu vahvistaa lantionpohjan lihaksia, se myös rentouttaa niitä, minkä johdosta lihasrakenne tukee lantion elimiä sopivasti, mutta ei ole ylijännittynyt. Tämä auttaa synnytyksen hetkellä ja saattaa ehkäistä repeämien syntymistä.

5. Episiotomia

Episiotomia on kirurginen toimenpide, jossa emättimen ulkoaukkoa suurennetaan leikkaamalla välilihaa. Episiotomian tarkoituksena on estää laajojen synnytysrepeämien syntyminen. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa saksilla. Suomessa episiotomia tehdään aina harkiten, ja syitä siihen voivat olla esimerkiksi huoli sikiön voinnista, vauvan suuri koko tai sikiön tarjontavirhe.