Lapsen bronkioliitti - oireet, hoito ja torjunta
Bronkioliitti on pienten keuhkoputkien, eli ilmatiehyiden, tulehdustauti alle 1-vuotiailla lapsilla. Tavallisin lapsen bronkioliitin aiheuttaja on RS-virus. Taudin oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin flunssan oireet.
Moni vanhempi miettii, onko bronkioliitin ehkäiseminen mahdollista. Niin akuuttia kuin kroonistakaan bronkioliittia ei pystytä aina välttämään, mutta on olemassa tiettyjä toimenpiteitä, jotka vähentävät sairastumisen riskiä. Hyvä käsihygienia on näistä tärkein.
Bronkioliitti paranee yleensä kahdessa viikossa, mutta voi pahimmillaan johtaa vakaviin ongelmiin ja jopa uhata lapsen henkeä. Yksi neljästä bronkioliittiepäilyn vuoksi hoitoon viedyistä lapsista joutuu viettämään vähintään yhden yön sairaalassa. Tästä syystä asiantuntijat kehottavat viemään lapsen lääkäriin heti, jos flunssan kaltaiset oireet pahenevat.
Vakavan bronkioliitin riskitekijöitä ovat alle 3 kuukauden ikä, keskosena syntyminen, synnynnäiset sydänviat, neurologiset sairaudet, Downin oireyhtymä ja tietyt immunologiset vajavuustilat.
Bronkioliitin oireet
Bronkioliitti alkaa yleensä ylähengitystieinfektiona, mutta pahentuu muutaman päivän kuluessa. Jos vauva kärsii flunssan kaltaisista oireista, jotka pahenevat päivien kuluessa, on tärkeää viedä lapsi lääkäriin.
Bronkioliitin pääasialliset oireet ovat seuraavat:
- Rintakipu
- Limainen yskä (jos lapsen erittämä lima on kellertävää, kyseessä on yleensä bakteeritartunta)
- Väsymys
- Kuume (joka on yleensä matala)
- Hengitysvaikeudet
- Hengityksen vinkuminen
Krooniseen bronkioliitin oireita ovat lisäksi:
- Nilkkojen ja jalkojen tulehdus
- Hengitysvaikeuksien aiheuttamat sinertävät huulet
- Toistuvat sekundaariset hengitystietulehdukset kuten nuha tai flunssa
Onko bronkioliitti mahdollista estää?
Pienentääksesi vauvan riskiä sairastua bronkioliittiin, kiinnitä huomiota lapsen ympäristöön. Pidä silmällä lapsen kanssa kontaktissa olevia ihmisiä ja huolehdi korkeasta hygieniatasosta välttääksesi terveysongelmat.
Seuraavat vinkit ovat hyödyllisiä bronkioliitin torjunnassa:
- Hyvä käsihygienia on kaiken a ja o. Pese kätesi etenkin kotiin palatessasi ja ennen vauvan koskettamista.
- Pese kangaslelut ja pyyhi pinnat sekä lelut, jotka ovat koskettaneet lapsen suuta ja käsiä.
- Vältä tupakansavua hinnalla millä hyvänsä. On tärkeää, että kukaan ei polta talossa tai lapsen lähellä. Tupakan ainesosat tarttuvat pintoihin ja kankaisiin.
- Vaihda vaatteesi, jos olet ollut ulkona savuisessa ympäristössä.
- Tuuleta koti päivittäin. Varmista samalla, että sisällä ei ole liian kuuma tai kylmä.
- Vältä parhaasi mukaan paikkoja, joissa lapsella on suuri riski saada tartunta. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalat ja julkiset liikennevälineet.
- Käytä kertakäyttöisiä desinfiointiliinoja tartunnan estämiseksi.
- Peitä suusi kyynärvarrellasi kämmenesi sijaan yskiessäsi tai aivastaessasi. Opeta lapsiasi tekemään samoin.
- Imettäminen lisää jonkin verran lapsen vastustuskykyä bronkioliitille, ja asiantuntijat suosittelevatkin lapsen täysimettämistä vähintään kuudenteen ikäkuukauteen asti.
Bronkioliitin hoito
Bronkioliittiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta taudin oireita voidaan lievittää tietyin toimenpitein. Koska kyseessä on virusperäinen tauti, antibiootit eivät auta bronkioliitin hoidossa. Tärkeintä on pitää huolta lapsen ravitsemuksesta ja hengityksestä.
Bronkioliittia sairastavan lapsen oloa voidaan helpottaa seuraavin keinoin:
- Käytä suolaliuosta sisältävää nenäsumutetta ja seuraa lääkärin antamia ohjeita.
- Poista tukokset vauvan nenästä imuimurilla. Tämä toimii parhaiten alle 6 kuukauden ikäisillä vauvoilla.
- Parasetamoli voi auttaa laskemaan lapsen kuumetta. Keskustele kuitenkin aina lääkärin kanssa ennen parasetamolin tai muun lääkeaineen antamista lapselle.
- On tärkeää että vauva juo runsaasti. Pidä myös mielessä, että lapsen ruokahalu voi olla huono hengitysvaikeuksien ja heikon olon takia.
Jos huomaat vauvalla flunssan kaltaisia oireita, jotka jatkuvat muutamaa päivää pidempään tai pahenevat, vie lapsi lääkäriin. Yksi syistä, joiden vuoksi bronkioliitti on vaarallinen tauti, on, että se diagnosoidaan usein vasta siinä vaiheessa, kun lapsi on jo huonossa kunnossa.