Miten toimia, jos lapsi on lyönyt päänsä?
On yleinen uskomus, että jos lapsi on lyönyt päänsä, hänen ei saisi antaa nukkua. Terveysalan ammattilaiset ovat kuitenkin hiljattain ilmoittaneet, että tärkeintä on kiinnittää huomiota oireisiin, jotka ilmenevät onnettomuuden jälkeen.
Miten toimia, jos lapsi on lyönyt päänsä?
Kun lapsi lyö päänsä, vanhemmat usein vievät lapsen suoraan lääkäriin, eikä tässä toimintatavassa ole mitään vikaa. Terveysalan ammattilaiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että päähän osuneen iskun jälkeen, lapsen on usein parasta levätä ja ottaa rauhallisesti.
Aina on kuitenkin joku, joka tulee sanomaan, ettei lapsen pitäisi antaa nukkua pään kolautuksen jälkeen, jottei lapsi vajoa koomaan. Tällaiset neuvot voivat kuulostaa vanhemmista pelottavilta. Todellisuudessa kaikki riippuu lapsen päähän osuneen iskun voimakkuudesta.
Jos lapsi on lyönyt päänsä, sinun tulee ensimmäiseksi tarkistaa lapsen tajunnan taso. Tämän selvittämiseksi, kysy lapselta lyhyitä ja yksinkertaisia kysymyksiä, kuten “Mikä sinun nimesi on?” tai “Missä sinä olet?”.
Jos lapsesi on liian pieni vastaamaan, voit tarkistaa, miten lapsi reagoi tiettyihin ärsykkeisiin. Näin pystyt arvioimaan, onko lapsi tajuissaan vai ei. Voit tarkkailla, seuraako lapsi katseellaan esinettä tai kirkasta valoa, jota liikutat hänen silmiensä edessä.
Silmälläpidettäviä oireita
Pään lyömisen jälkeiset oireet voivat vaihdella, ja osa niistä vaatii lääkärin suorittamia tutkimuksia ja tarkkailua.
Jos lapsen päähän on osunut isku, hän saattaa kärsiä aivotärähdyksestä. Tästä voi olla seurauksena tietynlaisia oireita, jotka johtuvat siitä, että aivot toipuvat iskusta. Toipuminen voi kestää jonkin aikaa.
Yleisimpiä oireita ovat sekavuus, tasapaino- ja näköhäiriöt, päänsärky, pistely käsissä ja jaloissa sekä oksentelu. Lääketieteen ammattilaisen tulisi arvioida oireiden voimakkuuden ja keston perusteella, tarvitaanko sairaalahoitoa tai lääketieteellisiä tutkimuksia.
Mitä jos näkyviä oireita ei ole?
Jos lapsella ei ole mitään oireita, ja hän jatkaa leikkimistä normaalisti pään lyömisen jälkeen, on kaikki luultavasti kunnossa. Muista, että tässä iässä lapsen kehon ja jopa pään luissa on tietynlaista joustavuutta, joka pehmentää ja vaimentaa iskun vaikutusta.
Lasta tulisi joka tapauksessa pitää silmällä, sillä vauriosta kertovat oireet voivat ilmaantua vasta usean tunnin kuluttua. Ensimmäiset 8 tuntia onnettomuuden jälkeen ovat kriittisimmät.
Jos lapsella on lievää päänsärkyä, voit antaa hänelle kipulääkettä, mutta vain lääkärin suostumuksella. Voit myös laittaa lapsen otsalle kylmän kääreen ja kehottaa häntä lepäämään loppupäivän.
Anna lapsen nukkua, jos hän niin haluaa. Hänen kehonsa ja aivonsa vaativat lepoa. Käy kuitenkin tarkistamassa lapsen vointi säännöllisesti ja herätä lapsi vähintään 2 tunnin välein nähdäksesi, miten hän reagoi.
Jos lapsi lyö päänsä todella pahasti tai et pysty hallitsemaan verenvuotoa, on tietysti hakeuduttava välittömästi lääkäriin.
Muita ohjeita vanhemmille
Tärkeintä on pysyä rauhallisena. Jos lapsi itkee, yritä rauhoittaa hänet niin pian kuin mahdollista. Usein päähän osuneet iskut eivät ole niin vakavia, kuin miltä ne vaikuttavat, vaikka verta vuotaisi runsaastikin – muista, että päässä on todella paljon verisuonia.
Kannattaa myös pitää mielessä, että pään kolauttaminen on yksi lasten tavallisimmista onnettomuuksista. Kun lapsesi leikkii, juoksee, opettelee kävelemään, yrittää ylettyä ottamaan jotakin, putoaa sängystä tai ajaa pyörällä, monet hänen saamistaan kolhuista ja iskuista kohdistuvat päähän.
Yleensä nämä vahingot ovat harmittomia. Joskus vammat voivat kuitenkin olla vakavia – erityisesti jos on kyse auto- tai luisteluonnettomuudesta tai portaissa kaatumisesta.
On aina parasta ennakoida ja tehdä voitavansa – järkevissä rajoissa – estääkseen onnettomuuksia tapahtumasta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cortez, C. G. M., & Guillén-Pinto, D. (2021). Traumatismo encéfalo-craneano por caída libre en neonatos. Acta médica peruana, 38(3). https://doi.org/10.35663/amp.2021.383.2078
- Guillén-Pinto, D., Zea-Vera, A., Guillén-Mendoza, D., Situ-Kcomt, M., Reynoso-Osnayo, C., Milla-Vera, L. M., Bravo-Padilla, E., Espinoza, I. O., & Del Pilar Medina-Alva, M. (2014). Traumatismo encefalocraneano en niños atendidos en un hospital nacional de Lima, Perú 2004-2011. Revista Peruana de Medicina Experimental y Salud Pública, 30(4). https://doi.org/10.17843/rpmesp.2013.304.244
- Neira, A. G. B., Macera, S. P. H., Ordoñez, W. E. Z., & Conforme, W. A. D. (2019). Traumatismo Craneoencefálico: Importancia de su Prevención y Tratamiento. RECIMUNDO: Revista Científica de la Investigación y el Conocimiento. https://doi.org/10.26820/recimundo/3.(2).abril.2019.467-483
- Polacov, M., Malamud, B., Galetto, M., Blegini, M. (s.f.). Los pediatras decimos NO a los andadores infantiles. Sociedad Argentina de Pediatría Córdoba. www.sapcordoba.com.ar/novedades_ver.asp?id_noticia=1354
- Manrique, I., Alcalá, P., (2008). Manejo del traumatismo craneal pediátrico. Protocolos Diagnóstico Terapéuticos de la AEP: Urgencias Pediátricas. 2008 264-289. https://serviciopediatria.com/wp-content/uploads/2019/12/2008_Manejo-traumatismo-craneal-pedi%C3%A1trico.pdf
- Cantu, R., & Hyman, M., (2012). Concussions and Our Kids. Editorial Houghton Mifflin Harcourt. https://books.google.com.co/books?hl=es&lr=&id=OlSeiu6ia-cC&oi=fnd&pg=PP2&dq=fall+asleep+before+concussion+could+make+them+slip+into+a+coma&ots=8UR3XCZ5gK&sig=F-gwcjp_nUprDwjLSc_rqV1yw50&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false