Afasia lapsilla
Afasia on aivoperäinen puhehäiriö, joka ilmenee vaikeutena ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Usein molemmat oireet esiintyvät samanaikaisesti. Afasia on lapsilla harvinainen ongelma, ja se sekoitetaan usein muihin häiriöihin ja oireyhtymiin kuten Aspergerin syndroomaan ja lapsuusiän autismiin.
Afasia johtuu aivojen vauriosta, yleensä vasemman aivopuoliskon alueella. Sen yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö, mutta se voi johtua myös esimerkiksi kasvaimesta, epilepsiasta ja aivokalvontulehduksesta.
Lasten afasian tyypit
Afasian tyypit voidaan jakaa karkeasti sujuviin ja sujumattomiin puhehäiriöihin. Sujuvassa afasiassa henkilö saattaa puhua paljon, mutta puhe on epäjohdonmukaista ja siinä esiintyy tyypillisesti vääriä sanoja. Sujumattomassa afasiassa henkilön on vaikea tuottaa puhetta, jolloin puhe on hidasta ja epäröivää.
Ilmaisullinen afasia
Ilmaisullisesta afasiasta kärsivä lapsi ymmärtää puhetta. Hän kuulee ja vastaanottaa kuulemansa oikein ikäänsä nähden, mutta ei juurikaan pysty tuottamaan ääniä tai muodostamaan puhetta. Myös kirjoitustaidon kehityksessä voi ilmetä ongelmia.
On tavallista, että lapsi kommunikoi vanhempiensa ja mahdollisesti muidenkin aikuisten kanssa elein ja käsimerkein. Ilmaisullista afasiaa sairastavilla lapsilla esiintyy tavallista enemmän pidättyväisyyttä puhumiseen, mikä sekoitetaan usein ujouteen tai valikoivaan puhumattomuuteen.
Vastaanottavainen afasia
Vastaanottavaisesta afasiasta kärsivä lapsi osaa jäljitellä ääniä jossain määrin. Lapsi kuulee normaalisti, mutta hänen kykynsä ymmärtää puhetta tai tekstiä on rajoittunut.
Anominen afasia
Tästä afasian tyypistä kärsivä lapsi ymmärtää yksittäisiä sanoja ja pystyy muodostamaan lauseita. Hän ei kuitenkaan osaa aina valita oikeita sanoja ja sanajärjestystä. Tämän tyyppisessä afasiassa esiintyy siis huomattavan paljon epäsäännöllisyyttä sanojen ja lauseiden muodostamisessa. Lapsen sanavarasto pysyy suhteellisen suppeana.
Yleinen afasia
Yleinen afasia on afasian vakavin muoto. Tämä akuutti taudinkuva vaikuttaa kaikkeen kommunikointiin ja ymmärtämiseen liittyviin kykyihin. Yleinen afasia aiheuttaa täyden kyvyttömyyden ymmärtää puhetta ja kirjoitettua kieltä, eikä tästä afasian muodosta kärsivä lapsi pysty puhumaan itse. Lapsi pystyy muodostamaan itsenäisesti ainoastaan äännähdyksiä, mutta hänellä ei ole kykyä imitoida sanojen ääntämistä.
Kuinka lasten afasiaa hoidetaan?
Afasian hoito määräytyy puhehäiriön aiheuttaneen vamman tai sairauden mukaan. Jotkin afasiatapaukset ovat tilapäisiä ja paranevat itsestään ilman hoitoa. Pysyvän afasian ja akuutimpien oireiden tapauksessa kuntoutuksesta vastaa koulutettu puheterapeutti. Useimmiten puhekyky ja puheen ymmärtämiskyky toipuvat osittain, joissain tapauksissa täysin. Lopullinen toipuminen riippuu afasian aiheuttaneen tilan vaikeusasteesta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ardila, A. (2005). Las afasias. Universidad de Guadalajara, Centro Universitario de Ciencias Sociales y Humanidades.
- Lara, E. M. (2011). Trastorno Específico del Lenguaje (TEL). Universidad de Granada.
- Narbona, J., & Crespo-Eguílaz, N. (2008). Afasia en niños y adolescentes: Aspectos evolutivos. Revista de Neurologia. https://www.researchgate.net/profile/Juan_Narbona/publication/331128857_Afasia_en_ninos_y_adolescentes_aspectos_evolutivos/links/0046352e2268140acf000000/Afasia-en-ninos-y-adolescentes-aspectos-evolutivos.pdf
- Serrat, M. M. (1994). Afasias infantiles. Revisión. Revista de Logopedia, Foniatría y Audiología, 14(2), 102-107. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0214460394755935