Nuorten enureesi: ongelma, jolla on suuri psyykkinen vaikutus

Enureesin hoitamiseksi on tärkeää keskustella asiasta nuoren kanssa ja miettiä yhdessä, mitä voit tehdä häntä auttaaksesi.

Kuivaksi opettelu on usein yksi lasten haastavimmista kehityksellisistä tehtävistä. Kyse ei ole vain siitä, että lapsia ohjeistetaan käymään vessassa, vaan myös sulkijalihaksen hallinnan opettelusta, jotta he hankkivat tämän oleellisen taidon koko loppuelämänsä ajaksi. Siinä on kuitenkin omat haasteensa, eikä se aina ratkea onnistuneesti. Tästä syystä enureesi eli tahaton virtsaaminen on yleinen ja alidiagnosoitu ongelma, joka on kuitenkin täysin hoidettavissa. Nuorten enureesi pitää sisällään myös tiettyjä erityispiirteitä, joten tänään annamme vinkkejä ongelman hallintaan.

Nuorten enureesi, ongelma, jolla on suuri psyykkinen vaikutus

Enureesista puhuttaessa tarkoitetaan tilannetta, jossa sulkijalihaksen hallinta menetetään, mikä johtaa tahattomaan virtsaamiseen. Tämä tila on erotettava virtsainkontinenssista, jota esiintyy päiväsaikaan, kun taas enureesia esiintyy yöllä. Toinen tärkeä seikka on se, että sitä pidetään patologisena tilana, kun se jatkuu vielä yli 5-vuotiaana tai ilmaantuu uudelleen vähintään 6 kuukauden hallintavaiheen jälkeen.

Yleensä enureesi on tyypillinen lapsuuden ongelma, mutta tämä ei tarkoita, etteikö se voisi jatkua myöhemmälläkin iällä. On arvioitu, että 1–3 %:ssa tapauksia se jatkuu vielä nuoruudessa tai aikuisiässä (jos sitä ei hoideta ajoissa).

Teini-iässä kyseessä on useimmiten sekundaarinen enureesi eli tila, jossa yöllinen virtsaaminen ilmaantuu uudelleen lapsen hallittua sulkijalihaksensa toimintaa vähintään 6 kuukautta.

Kuten kuvitella saattaa, nuorten enureesi on siis tila, jolla on suuri psyykkinen vaikutus, koska se aiheuttaa hämmennystä ja epämukavuutta siitä kärsiville.

Mitä teini-iän enureesille voi tehdä?

Jos epäilet lapsellasi enureesia, keskustele siitä hänen kanssaan. Ehkä hän ei ole kertonut siitä sinulle hämmennyksen vuoksi, mutta on tärkeää pystyä käsittelemään ongelmaa ratkaisun löytämiseksi. Tuen ja turvan antaminen nuorelle on erittäin tärkeää, jotta hän voi luottaa siihen, että se on tilapäinen ongelma, joka voidaan kyllä ratkaista.

Toiseksi, kiinnitä huomiota ympäristön merkkeihin nähdäksesi, mitä nuoren elämässä sattaa olla meneillään. Kysy sitä myös häneltä ja tee tilaa vuoropuhelulle. Usein nuorten enureesin laukaisee stressi. Sinun onkin parasta pyrkiä ymmärtämään lapsesi tunteita, sillä nuoruus on hyvin haasteellinen elämänvaihe.

Toisaalta on myös tärkeää ottaa pikaisesti yhteyttä lääkäriin ja harkita kaksinkertaista interventiota: lääkinnällistä ja psykologista. Monissa tapauksissa enureesi on seurausta jostain tietystä syystä tai fyysisestä toimintahäiriöstä, mutta se voi olla myös muiden kehityshäiriöiden yhteydessä ilmenevä sairaus. Esimerkkinä tarkkaavuushäiriö (ADD), aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), traumaperäinen stressihäiriö, virtsarakon tai munuaisten sairaudet ja diabetes. Tästä syystä oikea-aikainen diagnoosi ja oikeanlaiseen hoitoon hakeutuminen on tärkeää.

Enureesi vaikuttaa haitallisesti henkilön itsetuntoon, sillä hän alkaa uskoa, ettei hän kykene saavuttamaan sitä minkä ikätoverit jo osaavat. Tätä silmällä pitäen onkin ratkaisevan tärkeää tukea nuorta tässä prosessissa ja muistuttaa häntä siitä, ettei hän tee sitä tarkoituksella, vaan että kyseessä on tahaton virtsaaminen.

Lopuksi on hyvä tietää, että enureesi vaikuttaa haitallisesti myös yöuneen ja siten nuoren koulumenestykseen. Vaikka onkin tärkeää kannustaa lasta tämän opinnoissa, voimme myös auttaa häntä vähentämällä häneen kohdistuvia suorituspaineita.

Vuoteenkasteluun puuttuminen yhdessä

On tärkeää olla vähättelemättä vuoteenkastelun psyykkisiä vaikutuksia, vaikka se onkin fyysinen ongelma. Monissa tapauksissa psyykkisten vaikutusten on osoitettu lievittyneen, kun enureesi on hoidettu, mutta aina näin ei ole. Ei pidä unohtaa, että lapsi saattaa edelleen kokea ahdistusta, epämukavuutta tai tuskaa siksi, että pelkää ongelman toistuvan.

Enureesin hoidon mukanaan tuomien psyykkisten vaikutuksen voimakkuus vaihtelee. Siksi on tärkeää, että perhe antaa kaiken mahdollisen tuen. Usein kyse on konkreettisten ja yksinkertaisten ohjeiden antamisesta, kuten kehotuksesta välttää runsasta juomista nukkumaanmenoa edeltävinä tunteina. Toisinaan taas on kyse prosessiin osallistumisesta ja aloitteen vahvasta tukemisesta: esimerkiksi aterioilla ei tarjota makeita virvoitusjuomia, jotta teini ei tunne houkutusta nauttia niitä.

Aikuisina meidän on myös oltava valmiita kuuntelemaan nuoria, sillä muutoin heillä saattaa olla vieläkin voimakkaampi tunne “infantilisoiduksi” tulemisesta. Kun sitten ryhdymme toimeen, meidän on otettava huomioon nuorten oman toiveet ja muutokseen suhtautuminen. Esimerkiksi sen sijaan, että ehdottaisit yökyläilyn väliin jättämistä ystävän luona, kysy nuorelta, mitä hän itse haluaa ja kerro hänelle, että hän voi soittaa sinulle, kun häntä alkaa hermostuttaa. Kun otat hänet huomioon, hän tuntee olonsa turvallisemmaksi ja antaa sinun neuvoa häntä sekä miettiä asioita yhdessä.