Auta itsetunto-ongelmien kanssa kamppailevia nuoria
Teini-ikä on elämänvaihe, joka voi olla lapsillemme hankala. Siihen liittyy merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia, jotka voivat johtaa komplekseihin. Siksi kerromme tänään, kuinka voit auttaa nuorta selviämään tästä ratkaisevasta elämänvaiheesta. Koska kun hän saa kriisin keskellä asianmukaista ohjausta ja tukea, kriisit käsitellään paremmin. Lue tästä artikkelista, kuinka voit auttaa itsetunto-ongelmien kanssa kamppailevia nuoria.
Miten auttaa itsetunto-ongelmien kanssa kamppailevia nuoria?
Itsetunto alkaa muodostua jo lapsuudessa, ja sillä on erittäin tärkeä rooli teini-iässä.
Vanhemmat ja muu lähipiiri myötävaikuttavat nuoren minäkäsityksen kehittymiseen tiedostamatta sitä itse täysin. Tämä tapahtuu heidän tekojensa, asenteidensa tai sanojensa kautta, joita he nuoriin kohdistavat.
Siksi meidän on tärkeää pohtia lapsille antamiamme viestejä ja miettiä, ovatko ne todella positiivisia. Jos eivät ole, asia kannattaa oikaista mahdollisimman pian.
Tässä on muutamia vinkkejä toteutettavaksi kotona tai koulussa auttaaksesi itsetunto-ongelmien kanssa kamppailevia nuoria.
1. Keskity lapsen onnistumisiin ja kehu häntä
Keskitymme usein asioihin, joita lapset tekevät väärin, emmekä anna yhtä suurta merkitystä sille, mitä he tekevät oikein. Lapsia on tärkeää kehua heidän omistautumisestaan ja ponnisteluistaan, vaikka tulokset eivät olisikaan odotetunlaisia.
Jos keskitymme vain negatiiviseen, he käsittävät epäonnistumisen pahana asiana, eikä näin ole laisinkaan. Voimme oppia virheistämme ja yrittää tehdä asiat paremmin seuraavalla kerralla.
Kun puhumme nuorille negatiiviseen sävyyn arvostamatta heidän vaivannäköään ja antaen heidän ymmärtää, etteivät he ole minkään arvoisia, he alkavat lopulta uskoa niin.
2. Kuuntele aina hänen mielipidettään
Kun perheen on tehtävä jokin päätös, ota aina kaikkien mielipide huomioon. Nuorten tulee tuntea osallistuvansa päätöksentekoon perheessä, ja antamalla heille mahdollisuuden kertoa mielipiteensä saamme heidät tuntemaan, että heidät otetaan huomioon. Tämä puolestaan saa heidät tuntemaan, että heitä arvostetaan ja kohdellaan kotona kuin aikuista.
3. Vietä aikaa hänen kanssaan
Vaikka teini-iässä lapset viettävät enemmän aikaa ystäväporukassa, he tarvitsevat aikaa myös vanhempiensa kanssa. Voit lähteä heidän kanssaan viikonloppureissulle tai tehdä jotain muuta yhdessä parantaaksesi keskinäistä kommunikaatiota, luottamusta ja jopa suhdettasi lapsiisi. Tämä parantaa myös heidän itsetuntoaan.
Lasten kanssa vietetyn ajan on tietysti oltava laatuaikaa ilman työn tai matkapuhelimen aiheuttamia keskeytyksiä.
4. Luo selkeät ja johdonmukaiset säännöt ja rajat
Jos olet asettanut sääntöjä ja rajoja jo pienestä pitäen, sen tekeminen ei ole vaikeaa nytkään, vaikka he saattavatkin yrittää rikkoa niitä. Rajat ovat erittäin tärkeitä nuorten mielenterveydelle, erityisesti itsetunto-ongelmien kanssa kamppaileville nuorille.
Säännöt antavat heille turvaa ja vastuuta. Molempien vanhempien tulee sopia yhdessä siitä, millaisia sääntöjä noudatetaan, jotta sen suhteen ei tule ristiriitoja tai turhia kieltoja.
5. Anna aina rakentavaa kritiikkiä
Usein ajattelemme, että jos arvostelemme ankarasti lastemme toimintaa, se saa heidät käyttäytymään paremmin seuraavalla kerralla, mutta asia on juuri päinvastoin.
Lisäksi itsetunto-ongelmista kärsivien nuorten kohdalla negatiivinen ja ankara kritiikki vain pahentaa ongelmaa. Siksi meidän tulee aina pyrkiä antamaan lapsillemme rakentavaa kritiikkiä.
Lauseet kuten “Mitä äidinkielen kokeen kanssa oikein tapahtui! Siinä oli hirvittävästi kirjoitusvirheitä. Olet siinä huono” ovat haitallisia. Kokeile mieluummin sanoa esimerkiksi “Vaikka siinä oli kirjoitusvirheitä, ei se niin huonosti mennyt. Jos yrität vähän kovemmin, pärjäät varmasti paremmin seuraavalla kerralla. Voimme vaikka harjoitella yhdessä.”
6. Pidä yllä hyvää kommunikaatiota
Teini-ikä on elämänvaihe, jossa suhde vanhempiin näyttää viilenevän, kun taas ystävät ottavat etusijan ja luottamushenkilön paikan. Todellisuudessa vanhemmat ovat kuitenkin edelleen nuorelle tärkeitä.
Siksi on erittäin tärkeää edistää hyvää kommunikaatiota ja pyrkiä kuuntelemaan lapsia tuomitsematta heitä, avoimin mielin ja ennen kaikkea kärsivällisesti. Tämä saa heidät näkemään, että he voivat luottaa vanhempiinsa ja että olemme aina heidän tukenaan, jos he sitä tarvitsevat.
Moitteisiin, arvosteluun ja kritiikkiin perustuva kommunikaatio ainoastaan lisää etäisyyttä sinun ja teini-ikäisen lastesi välillä.
7. Kannusta häntä harrastuksissaan ja kiinnostuksenkohteissaan
Jos lapsellasi on tiettyjä mielenkiinnon kohteita tai intohimoja (kuten piirtäminen tai urheilu), häntä kannattaa motivoida tällaiseen toimintaan, sillä se tekee hänet onnelliseksi ja ylpeäksi itsestään. Lisäksi hän näkee itsensä kyvykkäänä, mikä ruokkii hänen itseluottamustaan ja parantaa näin itsetunto-ongelmia.
Auta itsetunto-ongelmien kanssa kamppailevia nuoria
Monilla nuorilla on itsetunto-ongelmia, koska teini-ikä on monimutkainen ja muutoksentäyteinen vaihe. Ei pidä unohtaa, että itsetunto alkaa rakentua jo lapsuudessa kokemuksiemme ja muilta ihmisiltä kuulemiemme sanojen kautta. Jos varhaiset kokemukset ovat kielteisiä, ne jättävät todennäköisesti jäljen minäkuvaan.
Jos lapsi oppii kokemustensa kautta, että hän ei ole hyvä, hän uskoo siihen vakaasti ja tämä vaikuttaa hänen tunnetilaansa ja itsetuntoonsa nyt ja tulevaisuudessa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fierro, A. (1991). Autoestima en adolescentes. Estudios sobre su estabilidad y sus determinantes. Estudios de Psicología, 12(45), 85-107. En internet: https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02109395.1991.10821156
- Naranjo, M. D. C. R., & González, A. C. (2012). Autoestima en la adolescencia: análisis y estrategias de intervención. International Journal of Psychology and Psychological Therapy, 12(3), 389-404. En internet: https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=4019787
- Navarro H, M., & Pontillo Ch, V. (2002). Autoestima del adolescente y riesgo de consumo de alcohol. Actual. enferm, 7-12. En internet: https://pesquisa.bvsalud.org/portal/resource/pt/lil-324783