Mitä tarkoittaa kohdunkaulan kypsyminen?
Ensimmäistä kertaa äidiksi tulevaa luonnollisesti mietityttävät monet synnytykseen liittyvät asiat, ja häntä voi huolestuttaa ja jopa pelottaa se, miten hänen kehonsa selviää lapsen syntymästä. Lääketieteen ammattilaisilla on erilaisia tapoja arvioida naisen kehon valmiutta synnytykseen, ja näistä yksi on kohdunkaulan kypsyminen, josta kerromme tässä artikkelissa tarkemmin.
Vauvan syntymän lähestyessä äidin keho alkaa valmistautua synnytykseen. Raskauden aikana kohtu toimii sikiötä suojaavana kapselina, jonka tarkoituksena on pitää lapsi suojassa sisällään. Raskauden loppuvaiheessa ja synnytyksen lähestyessä äidin kehon on aika päästää irti vauvasta.
Ennen lapsen syntymää naisen kohdunkaula alkaa laajentua asteittain. Kohdunkaulan kypsyminen tai ohentuminen voi kestää tuntikausia, ja kohdunkaula katoaa lähes kokonaan ennen lapsen syntymää.
Kuinka kohdunkaulan kypsyminen tapahtuu?
Kohdunkaulan kypsyminen on normaali prosessi, joka valmistaa äidin kehoa synnytykseen. Alatiesynnytys vaatii kohdunkaulan asteittaista laajenemista, jotta synnytys tapahtuu oikeaoppisesti ja turvallisesti. Raskauden loppua kohden kohdunkaula alkaa kadota – myös silloin, kun suunnitelmissa on sektio.
Tavallisesti kohdunkaula on noin kolmesenttinen lihas, joka yhdistää emättimen kohtuun. Se lyhenee, kunnes se sulautuu kohtuun, ja kohdulle tyypillinen päärynän muoto häviää.
Synnytyksen ollessa käsillä kohdunkaula pehmenee, lyhenee ja ohenee niin, että se katoaa lähes kokonaan. Kätilöt ja lääkärit kuvaavat kohdunkaulan kypsymistä prosenttien avulla.
“Äiti on lapselle jalokivi. Lapsi on äidille loistetta.”
– Kiinalainen sananlasku
Riippuen kohdunkaulan ohentumisasteesta, kätilö voi todeta kohdunkaulan olevan 30- tai 50-prosenttisesti kadonnut. Loppuvaiheessa se voi olla 100-prosenttisesti hävinnyt. Kohdunkaulan ollessa 50-prosenttisesti kadonnut, synnytys on jo todella lähellä. Kohdunkaulan ollessa 100-prosenttisesti kadonnut, on synnytys alkamassa.
Selvittääkseen, onko synnytys jo käynnistynyt, kätilö tutkii ja selvittää kohdunkaulan kypsymisasteen. Kadonnut kohdunkaula on merkki siitä, että vahvat supistukset ovat jo alkaneet.
Kohdunkaulan laajenemisen ja katoamisen vaiheet
Ensisynnyttäjän synnytys voi kestää pitkään, mikä johtuu siitä, että kohdunkaula laajenee vasta, kun se on kadonnut täysin. Tämä prosessi etenee todella hitaasti ja voi kestää jopa päiviä. Aiemmin synnyttäneen naisen kohdunkaula laajenee ja kypsyy samanaikaisesti.
Vaikka kaikki naiset ovatkin erilaisia, luonnollisesti kohdunkaulan muutosvaiheet etenevät laajenemisen ja kypsymisen kautta sen katoamiseen. Kuten jo aiemmin mainitsimme, kypsyminen voi tapahtua samanaikaisesti laajenemisen kanssa. Kohdunkaula laajenee aina kymmeneen senttimetriin saakka.
Kypsyminen
Kohdunkaulan kypsyminen alkaa noin 72 tuntia, joissakin tapauksissa jo 48 tuntia, ennen synnytystä. Tässä vaiheessa kohdunkaulan tulisi olla ohentunut ainakin 2,5 cm ja olla alle 1 cm pituinen.
Laajentuminen
Ensimmäistä kertaa synnyttävän äidin tapauksessa kohdunkaula alkaa laajeta ollessaan tarpeeksi kypsynyt. Kohdunkaula laajenee niin, että lapsi mahtuu siitä syntymään.
Tähän kohdunkaulan muutosprosessiin kuluva aika voi vaihdella, mutta yleisesti ottaen ensisynnyttäjillä siinä menee enemmän aikaa. Esimerkiksi aiemmin synnyttäneillä äideillä kohdunkaula voi laajeta 1,2 cm tunnissa, kun taas ensimmäistä kertaa synnyttämässä olevalla äidillä se laajenee vain 1 cm tunnissa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alfosea Marhuenda E, Corbalán Biyang S., Arteaga Moreno A, Pertegal Ruiz M, et al. Ecografía intraparto. Sociedad Ginecológica Murciana.
- Parrado G. Trabajo de parto: Fisiología y Alteraciones disfuncionales. Hospital Ramón González Coro. 2013.
- Zilianti Mario, Avilán Rovira J. M. Monitoreo del borrado del cuello uterino con sonografía transperineal. Posible significancia pronóstica. Rev Obstet Ginecol Venez. 2010 ; 70( 1 ): 4-10.
- Aragón-Hernández JP, Ávila-Vergara MA, Beltrán-Montoya J, Calderón-Cisneros E, et al . Protocolo clínico para inducción del trabajo de parto: propuesta de consenso. Ginecol. obstet. Méx. 2017; 85( 5 ): 314-324.
- Andina E. Trabajo de parto y parto normal. Guias de practicas y procedimientos . Revista del Hospital Materno Infantil Ramón Sardá. 2002;21(2):63-74.
- Rodríguez O, Lopez M, Galiana B. TÉCNICA DE ASISTENCIA AL PARTO. Hospital Clínico Universitario Virgen de la Victoria de Málaga.
