Synnytyksen hoitoa koskevat lainopilliset oikeudet
Sairaalan hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä vallitsee läheinen suhde synnytyksen lähestyessä ja aikana. Kun ollaan tietoisia kummankin osapuolen lainopillisista oikeuksista ja velvollisuuksista, on hoito sujuvaa ennen synnytystä, sen aikana ja sen jälkeen. Tämän artikkelin aiheena ovatkin synnytyksen hoitoa koskevat lainopilliset oikeudet.
Mitä tulee synnytykseen, kukaan harvoin odottaa odottamatonta – etenkin, kun kyseessä on terve äiti ja normaali raskaus. Synnytykseen liittyy kuitenkin aina omat riskinsä, joten lainvoimaisesti toimiminen on hyvin tärkeää. Synnytyksen hoitoa, äitiä ja vastasyntynyttä koskevat monenlaiset lainopilliset oikeudet ja velvollisuudet. Nämä vaihtelevat jossain määrin maittain, mutta yleisimpiä ovat seuraavaksi esittelemämme.
Synnytyksen hoitoa koskevat lainopilliset oikeudet
Yksityisyys
Hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä vallitsee sekä fyysinen että moraalinen yksityisyys. Synnytyslääkärillä on pääsy äidin sairaskertomukseen. Lain mukaan fyysisen puuttumisen tulee pysyä minimissä, sekä kaikki tieto on luottamuksellista.
Oikeus tulla informoiduksi
Hoitohenkilökunnan tulee kertoa äidille jokaisesta toimenpiteestä synnytyksen hoidon aikana, ja nämä tiedot tulee tallentaa potilaan tietoihin. Kommunikaation puuttuminen on yleisin tekijä, joka aiheuttaa kanteita synnytyslääkäreitä vastaan.
Laki vaatii selkeää ja helposti ymmärrettävää informaatiota, johon lukeutuvat: toimenpiteisiin johtavat syyt, kuinka toimenpiteet suoritetaan, mitä riskejä toimenpiteisiin kuuluu sekä toimenpiteiden mahdolliset seuraukset.
Hoitohenkilökunnan tulee kunnioittaa myös äidin päätöstä siitä, että hän ei halua saada informaatiota tietyistä asioista, ja myös tämä tulee tallentaa potilaan tietoihin. Kommunikaatiota kolmannen osapuolen kanssa tulee myös valvoa. Hoitohenkilökunnan velvollisuus on kunnioittaa äidin toiveita siitä, mitä tietoja hän haluaa sukulaisilleen kerrottavan.
Oikeus valita
Lääkärin tarjotessa informaatiota potilaalle, äidin tulisi saada valita kahdesta tai useammasta kliinisestä vaihtoehdosta. Eettisen koodin mukaan jokaisen hoitohenkilökunnan jäsenen tulee kunnioittaa potilaan toiveita. Äidillä on oikeus päättää asemastaan, seurannastaan, henkisestä tuesta sekä muista tekijöistä.
Synnytyslääkäri ei voi tehdä moraalisia päätöksiä tai tyrkyttää omaa mielipidettään. Potilasta, joka ei hyväksy hoitoa, ei voi pakotetusti kotiuttaa, jos on vaihtoehtoisia hoitomuotoja tarjolla.
Äidin omanarvontunto
Suurimmassa osassa valtioiden käytäntöjä korostuu se, että henkilön hyvinvointi on tärkeämpää kuin sosiaalinen tai tieteellinen intressi. Yliopistollisissa sairaaloissa on velvollisuus informoida potilasta ennusteen, diagnoosin sekä erilaisten menetelmien käytöstä opetuksessa ja tieteellisissä projekteissa.
Henkilökunnan tunnistaminen
Potilaalla on oikeus tietää, ketä henkilökunnan jäseniä on läsnä synnytyksessä. Potilaan tulee siis tietää heidän nimensä, roolinsa, pätevyytensä sekä osaamisalueensa.
Synnytyksen hoitoa koskeva dokumentointi
Mahdollisiin korvauvaatimuksiin käytetään potilaan koko sairaskertomusta, allekirjoitettuja suostumuksia sekä synnytyssuunnitelmaa. Näiden kaikkien lomakkeiden tarkoituksena on informaation välittäminen potilaalle sekä mahdollisuuden valita erilaisista saatavilla olevista vaihtoehdoista.
Dokumentit sisältävät informaatiota mm. siitä, miten potilaan ja hoitohenkilökunnan välinen kommunikaatio toteutuu. Näihin tietoihin nojaten potilas allekirjoittaa lausunnon, jonka mukaan hän tiedostaa omat oikeutensa, hänelle tarjotun informaation sekä erilaiset mahdolliset vaihtoehdot.
Myös synnytyssuunnitelma toimii lainvoimaisena dokumenttina, josta ilmenee äidin synnytykseen liittyvät toiveet. Jos potilas joutuu erikoistilanteeseen, hänellä on oikeus verrata mahdollisuuksia keskenään. Lääkärillä on velvollisuus toimia äidin toiveiden mukaisesti ja seurata lääkinnällistä protokollaa tilanteen mukaan.
Jokaisella synnyttämään menevällä henkilöllä on samat oikeudet koskien julkista synnytyksen hoitoa syntyperään, sukupuoleen tai sosiaaliseen, moraaliseen, ekonomiseen, ideologiseen tai poliittiseen statukseen katsomatta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- BOE. Ley 41/2002, de 14 de noviembre, básica reguladora de la autonomía del paciente y de derechos y obligaciones en materia de información y documentación clínica. Extraído de: https://www.boe.es/buscar/act.php?id=BOE-A-2002-22188
- BOE. Instrumento de Ratificación del Convenio para la protección de los derechos humanos y la dignidad del ser humano con respecto a las aplicaciones de la Biología y la Medicina (Convenio relativo a los derechos humanos y la biomedicina), hecho en Oviedo el 4 de abril de 1997. Extraido de: https://www.boe.es/buscar/doc.php?id=BOE-A-1999-20638