Mistä keskenmeno voi johtua?

Keskenmenot ovat valitettavan yleisiä. Niihin on useita syitä, joista yleisimpiä ovat sikiön kromosomipoikkeavuudet.

Tarkistanut ja hyväksynyt: sairaanhoitaja Leidy Mora Molina.

Kirjoittanut Leidy Mora Molina

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Noin 15 % raskauksista päättyy keskenmenoon, joka tarkoittaa raskauden keskeytymistä ennen 22. raskausviikkoa tai tilannetta, jossa kuolleen sikiön paino on alle 500 grammaa. Suurin osa keskenmenoista todetaan ennen 12. raskausviikkoa. Yksittäisen keskenmenon syy ei yleensä ole tiedossa, mutta se tiedetään, että keskenmeno voi johtua esimerkiksi sikiön kromosomipoikkeavuudesta, kohdun rakennepoikkeavuuksista tai hormonaalisista syistä.

Kliinisessä raskaudessa raskaustesti on ollut selvästi positiivinen ja raskaus on kestänyt vähintään kuusi viikkoa tai ultraäänitutkimuksessa on todettu kohdunsisäinen raskaus. Lisäksi tavataan erittäin varhaisia keskenmenoja, joissa hedelmöittynyt munasolu on kiinnittynyt kohtuun ja muodostanut sen verran istukkasolukkoa, että raskaustesti on positiivinen. Vuoto alkaa muutaman päivän myöhässä ja mahdollisesti tavallista runsaampana. Arvioiden mukaan jopa puolet hedelmöityksistä päätyy tällaiseen biokemialliseksi raskaudeksi kutsuttuun tilanteeseen.

Mistä keskenmeno voi johtua?

Yksittäisen keskenmenon syy ei yleensä ole tiedossa, mutta asiantuntijat tietävät, millaiset tekijät kasvattavat keskenmenon riskiä ja aiheuttavat keskenmenoja yleisesti.

• Sikiön kromosomipoikkeavuudet. Yli puolet yksittäisistä keskenmenoista johtuu sikiön kromosomipoikkeavuuksista, joiden riski kasvaa naisen iän myötä. Myös sikiön synnynnäiset kehityshäiriöt aiheuttavat keskenmenoja.
• Kohtuperäiset viat. Keskenmenoja aiheuttavat muun muassa kohdun rakennepoikkeavuudet, submukoottiset myoomat, kohtuontelon kiinnikkeet ja kohdun kaulakanavan heikkous.
• Hormonaaliset häiriöt. Muun muassa kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, ovulaatiohäiriöt ja keltarauhasen vajaatoiminta voivat aiheuttaa keskenmenon.
• Tulehdukset. Tietyt äidin infektiot voivat aiheuttaa muutoksia sikiössä ja siitä syystä keskenmenon. Tällaisia ovat esimerkiksi toksoplasmoosi, mykoplasman aiheuttamat tulehdukset ja listerioosi.
• Muut sairaudet. Keskenmenon riskiä lisää tiettyjen sairauksien, kuten diabeteksen, munuaistautien ja keliakian, huono hoitotasapaino.
• Muut syyt. Muita keskenmenon riskiä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa autoimmunologiset poikkeavuudet, tietyt systeemiset ja krooniset sairaudet, kuten syöpä, korkea verenpaine ja sydänongelmat, vakava trauma, päihteiden käyttö, tupakointi ja ylipaino.

Keskenmenon oireet ja hoito

Keskenmenon tyypillisiä oireita ovat verenvuoto ja kramppimaiset alavatsakivut. Vuoto on yleensä sitä runsaampi, mitä pidemmälle raskaus on edennyt. Joissain tapauksissa keskenmeno on oireeton ja havaitaan vasta ultraäänitutkimuksessa.

Mikäli keskenmeno tapahtuu ennen 8. raskausviikkoa, eivätkä kivut ole kovia tai vuoto voimakasta, ei naisen tarvitse hakeutua päivystykseen. Alkuraskauden aikana tapahtuvat keskenmenot pyritään toteamaan ja hoitamaan päiväaikaan terveyskeskuksen vastaanotolla tai naistentautien poliklinikalla. Päivystystutkimuksia tarvitaan, jos kivut ovat voimakkaat, vuoto on runsasta tai naisella on muita vakavia oireita. Hoitotarve riippuu siitä, tyhjeneekö kohtu itsestään raskauskudoksesta.

• Ei hoitotarvetta. Jos kohtu tyhjenee raskauskudoksesta itsestään, toimenpiteitä ei välttämättä tarvita. Mitä aikaisemmin keskenmeno tapahtuu, sitä todennäköisemmin hoidoksi riittää seuranta.
• Kirurginen hoito tai lääkitys. Jos kohtu ei tyhjene itsestään ja ultraäänitutkimuksessa kohdussa nähdään kuollut sikiö, tyhjä sikiöpussi tai istukkakudoksen jäänteitä, hoidoksi valitaan kohtuontelon kaavinta tai lääkkeellinen hoito. Lääkitys lisää kohdun supistelua jolloin raskauskudos poistuu vuodon mukana. Kirurgisella hoidolla tarkoitetaan kohdun tyhjentämistä kaavinnalla tai imulla.