Mikä on ovulaatiolämpömittari?
On olemassa menetelmä, jolla voidaan tarkkailla hedelmällisyyttä. Se perustuu naisen ruumiinlämmön mittaamiseen kuukautiskierron ajan. Tätä varten naisen on käytettävä ovulaatiolämpömittaria, joka on tarkempi mittausväline kuin yleisesti käytetyt kuumemittarit.
Jatka lukemista saadaksesi tietää lisää tämän työkalun hyödyistä perhesuunnittelussa.
Mikä on ovulaatiolämpömittari ja mihin sitä käytetään?
Ovulaatiolämpömittari on erittäin herkkä mittari, joka mittaa ruumiinlämmön tarkemmin kuin tavallisesti käytetyt kuumemittarit. Ovulaatiolämpömittarin näytössä mittaustulos näkyy kahden desimaalin tarkkuudella yhden sijasta, ja lämpö voidaan mitata suun, peräaukon tai emättimen kautta.
Tämän tarkkuuskynnyksen avulla ovulaatiolämpömittari havaitsee hyvin vähäisetkin lämpötilan vaihtelut, jotka ovat oleellisia tietoja kuukautiskierron eri vaiheiden hormonaalisten muutosten määrittämisessä.
Perusruumiinlämpö on ihmisen lämpötila levossa eli sen jälkeen, kun hän on ollut vähintään 4 tuntia paikallaan. Esimerkiksi aamulla herätessä tai ennen istuma-asennosta tai sängystä nousemista.
Ovulaatiolämpömittari on kiistatta oleellinen väline naisille, jotka valitsevat ruumiinlämpöön perustuvan ehkäisymenetelmän. Mutta perhesuunnittelun lisäksi tätä välinettä käytetään muihinkin tarkoituksiin, kuten kilpirauhassairauksien etenemisen seurantaan.
Erilaiset ovulaatiolämpömittarit
Ovulaatiolämpömittareita on saatavilla kahdenlaisia: digitaalinen (muovinen) tai gallium (lasinen). Ensimmäistä käytetään enemmän, koska se mittaa ruumiinlämmön nopeammin ja antaa myös tarkan lukeman kahden tai useamman desimaalin tarkkuudella. Lasisten ovulaatiolämpömittareiden suurin hyöty on se, että ne ovat halvempia.
Miksi kannattaa valita ovulaatiolämpömittari tavallisen kuumemittarin sijaan?
Jos haluat saada tietää tarkan ruumiinlämpösi, sinun kannattaa ehdottomasti valita ovulaatiolämpömittari. Tämä lukema ei yleensä muutu kuin enintään muutaman asteen kymmenesosan kuukautiskierron aikana, joten tavallinen kuumemittari ei pysty havaitsemaan tätä vaihtelua.
Tavallinen kuumemittari määrittää ruumiinlämmön vain yhden desimaalin tarkkuudella, kun taas ovulaatiolämpömittari tekee sen kahden tai useamman desimaalin tarkkuudella.
Kuten olemme pohjustaneet, ruumiinlämpöön perustuva raskauden suunnittelu pohjautuu tässä elintoiminnossa tapahtuvien muutosten kirjaamiseen, jotta voidaan ennustaa todennäköinen ovulaatioaika eli kuukautiskierron hedelmällisimmät päivät.
Jos ruumiinlämpöä levossa seurataan päivittäin, juuri ennen ovulaatiota nainen voi nähdä tämän lukeman nousevan muutaman kymmenesosan ja tehdä siten päätöksen hankkiutua tai olla hankkiutumatta raskaaksi..
Ovulaation jälkeen progesteronihormonin eksponentiaalinen nousu saa naisen perusruumiinlämmön kohoamaan 0,2–0,45 °C , mikä on osoituksena kuukautiskierron hedelmällisimmästä hetkestä.
Ruumiinlämmön mittauksen perusteella tehdään kaavio kyseisen henkilön kuukautiskierron piirteiden analysoimiseksi ja arvioidaan tämän pohjalta ne päivät, jolloin henkilö voi tulla raskaaksi. Jotta tämä olisi luotettavampaa, on parasta käyttää symptotermaalista menetelmää, jossa yhdistyvät perusruumiinlämpö, muutokset kohdunkaulan limassa ja kalenterimenetelmä.
Miten perusruumiinlämpö mitataan?
Laatiaksesi kuukausittaisen kaavion perusruumiinlämmöstäsi sinun tulee sijoittaa lämpötila pystyakselille ja kuukautiskierron päivät vaaka-akselille.
Sinun tulee mitata ruumiinlämpösi ovulaatiolämpömittarilla joka aamu herätessäsi, mieluiten samaan aikaan nousematta sängystä. Muista, että on parasta käyttää aina samaa reittiä (peräsuolen, suun tai emättimen kautta).
Kun lukema on saatu, kirjaa se kaavioon. Kuukautiskierron keskivaiheilla huomaat jyrkän nousun, joka on noin 0,5 °C. Koska munasolun irtoamisen tarkkaa ajankohtaa on vaikea määrittää, laske hedelmällisen jakson alkavan 4 päivää ennen ovulaatiota ja päättyvän noin 24 tuntia sen jälkeen.
Ennen kuin otat menetelmän käyttöön ainoana ehkäisymuotona, on suositeltavaa kokeilla sitä vähintään kahden kuukautiskierron ajan. Näin totuttelet mittaamaan ruumiinlämpösi herätessäsi ja osaat tulkita kaavion tuloksia.
Jos haluat luotettavampia tuloksia, käytä ovulaatiolämpömittaria
Ovulaatiolämpömittari on suunniteltu antamaan tarkempia ja luotettavampia tietoja ruumiinlämmöstä, erityisesti auttamaan pariskuntaa perhesuunnittelussa.
Muista, että kaupoissa myydään erilaisia ovulaatiolämpömittareita, joten suosittelemme etsimään tarpeisiisi parhaiten sopivan. Parhaat ominaisuudet, jotka lämpömittarilla tulisi olla, ovat käytännöllisyys, helppo saatavuus ja helppokäyttöisyys.
Ennen kuin käytät ruumiinlämpöön perustuvaa menetelmää, keskustele lääkärisi kanssa ja kysy häneltä neuvoja, etenkin jos haluat käyttää sitä ehkäisymenetelmänä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hurtado, L. Medialdea C. (2013). Estudio comparativo de los termómetros usados para la medición de la temperatura corporal basal en los métodos de reconocimiento de la fertilidad (MRF). Revista de actas. III congreso internacional de reconocimiento de la fertilidad. Recuperado de: http://www.reconocimientodelafertilidad.com/wp-content/uploads/2013/03/27-Comunicaciones_Revista_actasp.pdf
- Mayo Clinic (2021). Temperatura basal para la planificación familiar natural. Recuperado de: https://www.mayoclinic.org/es-es/tests-procedures/basal-body-temperature/about/pac-20393026
- Omron. Basal thermometer. Instruction manual. Recuperado de: https://www.wholesalepoint.com/documents/Omron-MC-301N.pdf
- Planned parenthood Org. (2021). ¿Qué es el método de la temperatura para la observación de la fertilidad?. Recuperado de: https://www.plannedparenthood.org/es/temas-de-salud/anticonceptivos/metodos-basados-en-la-observacion-de-la-fertilidad-fam/en-que-consiste-el-metodo-de-la-temperatura-de-observacion-de-la
- Soler, F. (2005). Asesoramiento/ educación sanitaria a la mujer. Métodos anticonceptivos naturales (II). Revista matronas profesión. Vol.6 N°3 Pp 5-13. Recuperado de: https://www.federacion-matronas.org/wp-content/uploads/2018/01/vol6n3pag5-13.pdf