Elämä kohdussa: Mitä sikiö tuntee ja käy läpi?

Se, mitä käymme läpi kohdussa, määrittää, millaisia asioita tunnemme läpi elämämme. Siksi meidän on tärkeää ymmärtää, mitä tunteita sikiö kokee äidin vatsassa kehittyessään.

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Elena Sanz Martín

Viimeisin päivitys: 30 syyskuuta, 2023

Vaikka elämä kohdussa onkin asia, josta opimme jatkuvasti lisää, emme silti tiedä tästä tärkeästä ihmiselämän vaiheesta vielä kovinkaan paljon. Tässä artikkelissa jaamme tietoa siitä, mitä sikiö tuntee raskauden aikana ja siitä, mitä merkitystä näillä tunteilla on.

Elämä kohdussa

Vaikka asiantuntijat pitivätkin kohdun sisäistä kehitystä pitkään pelkästään biologisena prosessina, nykyään tiedetään, että myös tunteilla on sen suhteen oma roolinsa. Äidit viestivät emotionaalista tilaansa kohdussa kasvavalle vauvalle pääasiassa hormonien ja fysiologisten reaktioiden kautta.

Vauva alkaa tunnistaa rytmikkäitä ääniä ympärillään raskauden 6. viikosta lähtien, tullen tietoiseksi esimerkiksi lapsiveden liikehdinnästä ja äidin sydämen sykkeestä. Tällaiset tuntemukset ovat vauvoille hyvin mieluisia.

12. raskausviikosta eteenpäin vauva on entistä herkempi äitinsä tunteille. Hän kuulee ja tunnistaa äitinsä äänen ja pitää siitä kovasti. Kehittyvä lapsi tietää, onko äiti rauhallinen, surullinen tai ahdistunut, ja tunnistaa, puhuuko tämä lempeällä äänensävyllä vai ei. Vaikka sikiö ei osaakaan kehittää tällaisia tunnetiloja itse, hän kokee silti tiettyjä tunteita, jotka pohjautuvat äidin ajatuksiin, tunteisiin ja sanoihin. Näin hän voi tuntea onnellisuutta, rauhallisuutta tai pelkoa. Tämän lisäksi vauva oppii tuntemaan olonsa rakastetuksi tai hylätyksi sen perusteella, kuinka hänen äitinsä häneen reagoi.

Kohdunsisäisen elämän emotionaaliset merkitykset

Elämä kohdussa vaikuttaa moniin asioihin – useampiin kuin ehkä ajatteletkaan. Vauva alkaa jo kohdussa muodostaa vähitellen uskomuksia ja käytösmalleja, jotka seuraavat häntä koko hänen elämänsä ajan.

Stressi ja ahdistuneisuus kuuluvat tunnetiloihin, jotka syntymätön lapsi oppii nopeasti. Sikiön omaksuessa negatiivisia ja ikäviä tunteita raskauden aikana, vaikean synnytyksen riski on tavallista korkeampi. Lisäksi tällaisia tunteita läpikäynyt vauva kärsii todennäköisemmin univaikeuksista, koliikista ja itkuisuudesta, ja hänellä on taipumus epäsosiaalisuuteen. Nämä tunteet voivat myös vaikuttaa lapsen älykkyysosamäärään ja kasvattaa ADHD:n riskiä.

Toisaalta taas runsaasti positiivisia tunteita raskauden aikana kokeva lapsi painaa syntyessään muita enemmän ja syö ja nukkuu ongelmitta. Hänellä on parempi vastustuskyky, ja hänestä kasvaa onnellinen, rauhallinen ja tasapainoinen ihminen.

Odottavan äidin tuntiessa olonsa usein tyytyväiseksi ja onnelliseksi, nämä tunteet jäävät sikiön muistiin solutasolla. Tällöin lapsi tulee etsimään tämän kaltaisia hetkiä koko elämänsä ajan, ja hän kasvaa yleisellä tasolla onnellisemmaksi aikuiseksi.

Rakasta vauvaasi, niin hänkin tulee rakastamaan

Äidin tunteet eivät ole ainoa asia, joka vaikuttaa vauvan tunnekehitykseen, vaan myös äidin ajatuksilla lapsesta on suuri vaikutus. Onnellisessa elinympäristössä elävä vauva, joka saa äidiltään kaiken tarvitsemansa, tuntee olonsa luonnostaankin rauhallisiksi. Hän saa varttuessaan kokea turvaa ja rakkautta ja kehittyy tämän vuoksi todennäköisesti ongelmitta.

Halutuksi olonsa tunteva lapsi kasvaa tietäen, että häntä rakastetaan ja suojellaan. Nämä tunteet tulevat seuraamaan häntä koko eliniän.

Toisaalta taas ei-toivottu lapsi ei välttämättä saa kokea samanlaista rakkautta, ja saattaa varttua tuntien olonsa hylätyksi. Hän toistaa samoja negatiivisia tunteita, joita hänen äitinsä häntä kohtaan tuntee, ja kehittyy siten nuo yhdeksän kuukautta ilman perusturvallisuuden tunnetta. Tämä on varsin ymmärrettävä seuraus siitä, että se keskeinen henkilö, jonka tehtävä on antaa hänelle rakkautta ja ravintoa, ja josta hän on riippuvainen, ei rakasta häntä täysin.

Jos raskaana oleva nainen menettää jonkun rakastamansa ihmisen, ja tämä menetys tuo hänelle syvää surua ja vie hänen ajatuksensa muualle raskaudesta, kohdussa oleva vauva kokee olonsa avuttomaksi. Sama tapahtuu myös odottavan äidin kärsiessä esimerkiksi töistä johtuvasta stressistä tai ahdistuksesta, jolloin nämä huolet tarttuvat myös hänen vauvaansa. Jos äiti kokee tulleensa kumppaninsa hylkäämäksi tai kaltoinkohtelemaksi, myös vauva tuntee olonsa hylätyksi ja kaltoinkohdelluksi.

Myönteinen elämä kohdussa

Mitä vanhemmat voivat tehdä varmistaakseen, että vauvan elämä kohdussa on hyvä kokemus?

• Juttele ja laula lapselle tai lue hänelle tarinoita. Kehitä vauvasi kanssa tunnesidos oman ja kumppanisi äänen kautta. Lausu vauvalle lempeitä ja rakastavia sanoja.
• Pyri viettämään aikaa iloisissa ja myönteisissä olosuhteissa. Vietä aikaa myös luonnon keskellä.
• Soita vauvalle pehmeää musiikkia. Tämä auttaa tekemään hänen olostaan rauhallisen ja onnellisen.
• Visualisoi vauvalle myönteisiä piirteitä. Kuvittele hänet onnellisena, menestyksekkäänä ja rakastettuna kaikissa elämänvaiheissaan.