Hellyyden tärkeys kehityshäiriöistä kärsiville lapsille
Hellyys on elintärkeä osa kehityshäiriöistä kärsivien lasten kasvatusta. Se sallii heidän kehittää kykyjään sekä kasvaa onnellisina ja terveinä.
Siksi etenkin näissä tilanteissa vanhempien on tärkeää muodostaa terve kiintymyssuhde lapsiinsa. Toisin sanoen sellaisten perheiden, joissa on kehityshäiriöistä kärsiviä lapsia, tulee osata pitää huolta lastensa erityistarpeista ja tarjota näille riittävästi rakkautta, luottamusta sekä turvallisuuden tunnetta.
“Ainoa vamma elämässä on asennevamma.”
–Scott Hamilton–
Kehityshäiriöisen lapsen saaminen on vaikea tilanne
Vammaisuus on Maailman terveysjärjestön mukaan käsite, joka kattaa seuraavat tilat:
- Kehon toiminnassa olevat puutteet tai poikkeavuudet.
- Rajoitukset arjen askareiden ja toimintojen suorittamisessa.
- Rajoitukset sosiaalisessa kanssakäymisessä.
- Kognitiivinen.
- Sensorinen.
- Motorinen.
Kun lapsi syntyy kehitysvammaisena, vanhempien tulee käydä läpi tietynlainen suruaika. Tämä auttaa heitä hyväksymään tilanteen sekä kohtaamaan siihen liittyvät huolenaiheet, pelot, epäilykset, stressin, vaikeudet, kielteiset tunteet ja niin edelleen.
Onkin hyvä huomioida, että perheillä, joihin syntyy kehitysvammaisia lapsia, on aluksi vaikeaa. Syynä on se, että vanhempien tulee paitsi kattaa lapsensa perustarpeet myös opetella seuraavat asiat:
- oppia ymmärtämään kehitysvammaisen lapsensa käytöstä.
- reagoida oikein lapsen signaaleihin ja vaatimuksiin.
Siksi kehityshäiriöistä kärsivien lasten vanhempien täytyy olla riittävän herkkätunteisia sopeutuakseen tilanteeseen ja luodakseen vahvan tunnesiteen lapseensa.
Varhaisen intervention ohjelmat ovat avainasemassa tämän saavuttamiseksi. Nämä palvelut täyttävät terapeuttisen hoidon tehtävän lapsilla, joilla on tai saattaa olla viiveitä kehityksessä. Nämä interventio-ohjelmat toimivat erityisen hyvin 0–6 vuoden ikäisten lasten kanssa.
Toisaalta näillä ohjelmilla pyritään täyttämään myös kehityshäiriöistä kärsivien lasten perheenjäsenten ja lähipiirin tarpeita. Näin kehityshäiriöistä kärsivät lapset voivat kasvaa terveellisessä ympäristössä tuntien itsensä rakastetuksi.
“Erityislapsi tekee vanhemmasta opettajan, joka kasvattaa häntä, lääkärin, joka pitää hänestä huolta, asianajajan, joka kunnioittaa häntä ja leijonan, joka puolustaa häntä.”
–Flavia Pascual–
Hellyyden tärkeys kehityshäiriöistä kärsiville lapsille
Huolehtivan ja turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeä perusta kelle tahansa lapselle. Kehityshäiriöistä kärsiville lapsille nämä asiat ovat kuitenkin entistä painavammassa asemassa. Syynä on se, että he ovat kehityshäiriöidensä vuoksi haavoittuvaisempia sekä tarvitsevat enemmän apua ja huomiota elämässään.
Vaikutukset ovat positiivisia silloin, jos vähintään toinen vanhemmista luo luottamukseen ja kunnioitukseen perustuvan, läheisen suhteen lapseen. Tämä suhde auttaa lasta kasvamaan harmoniassa niin kognitiivisella, emotionaalisella kuin sosiaalisellakin tasolla.
On itse asiassa erittäin tärkeää tarjota tällaisille lapsille heidän tarvitsemaansa luottamusta, jotta he voivat päästä yli rajoitteistaan, esteistä sekä vuosien varrella eteen tulevista haasteista. Vahvat kiintymyssuhteet voivat tässä mielessä toimia suojaavana tekijänä kehityshäiriöistä kärsiville lapsille, kun he kohtaavat vaikeuksia elämässään.
On tärkeää pitää mielessä, että tämän tunnesiteen rakentaminen vaatii lapseen tutustumista sekä hänen ymmärtämistä ja hyväksymistä.
“Vammaisuuden ymmärtäminen on lasten erityispiirteiden ymmärtämistä, heidän kykyjensä ja rajoitustensa tiedostamista sekä lasten kohtelua heidän kykyjään kunnioittaen, mutta muistaen aina, että heidän tilansa ei vie heiltä pois vastuuta käytöksestään.”
–Silvia Afanador–
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Sanz-Andrés, M. J. (2012). La discapacidad, factor de vulnerabilidad para una crianza saludable. Boletín del Real Patronato sobre Discapacidad (71), pp. 12-17.
- Urrego, Y., Aragón, A., Combita, J. y Mora, M. (2012). Descripción de las estrategias de afrontamiento para padres con hijos con discapacidad cognitiva. Proyecto de investigación formativa llevado a cabo en el Programa de Psicología de la Universidad Piloto de Colombia. Línea de investigación en Desarrollo Humano.
