8 avainasiaa kommunikaation edistämiseksi perheessä
 

8 avainasiaa kommunikaation edistämiseksi perheessä

Hyvä kommunikaatio perheessä on välttämätöntä, jotta ymmärrät, mitä jokaiselle sen jäsenelle kuuluu.
8 avainasiaa kommunikaation edistämiseksi perheessä

Viimeisin päivitys: 11 kesäkuuta, 2022

Miten meillä menee, miltä meistä tuntuu, mitä perheelle kuuluu? Usein elämme saman katon alla, mutta emme tiedä mitä muille perheenjäsenille kuuluu, mitä huolia heillä on tai mitä he haluavat, mutta eivät pysty saavuttamaan. Siksi on tärkeää soveltaa tiettyjä avainasioita kommunikaation edistämiseksi perheessä.

Arjen hyörinä saa meidät olettamaan, että jos kanssaeläjillemme tapahtuu jotain, he kertovat siitä meille kyllä. Tai sitten käymme keskustelut eteisessä tai autossa matkalla töihin tai kouluun keskellä liikenneruuhkaa.

Me siis vähättelemme vuoropuhelun merkitystä ja kaikkea sitä tukea, lohtua ja muuta ajateltavaa, jota se voi meille antaa. Katsotaan seuraavaksi, mistä jäämme paitsi, ja ryhdytään antamaan enemmän tilaa kommunikaatiolle perheessä.

Miksi edistää perheen keskinäistä kommunikaatiota?

Vuoropuhelun edistäminen on valtavan tärkeää perheen hyvinvoinnille ja se on myös pääasiallinen tapa päästä sisään muiden ihmisten elämään. Etenkin lastemme.

Lisäksi keskustelut ovat vastalääkettä olettamuksille, epäsuorille viesteille ja todellisuuden vääristymille tai sekaannuksille.

Vuoropuhelu antaa meille mahdollisuuden kehittyä ja pohtia itseämme, sillä toisiamme kuuntelemalla voimme ymmärtää sen, mitä emme aiemmin kyenneet käsittämään.

Saatat olla kiinnostunut myös tästä artikkelista: Mitä sanoa kiukuttelevalle lapselle kiukunpuuskan aikana?

Tee tilaa kommunikaatiolle perheessäsi

Perhe nauraa istuessaan perheen aterialla.
Perhe on ensimmäinen koulu, jossa lapset oppivat tarkkailun ja arjen rutiinien kautta. Tee siis tilaa vuoropuhelulle kertoaksenne toisillenne kokemuksistanne.

1. Valitse hetket keskustelulle

Pyri luomaan tilanteita, joissa jokainen voi puhua rennosti, esimerkiksi aamiaisella, illallisella tai viikonloppuna. Kysykää toisiltanne, miten päivä meni, mikä oli päivän paras hetki ja mikä ei ollut niin mukavaa.

Luo miellyttävän keskustelun ilmapiiri, jossa ei puhuta julistavaan sävyyn ja vältetään kiirehtimistä.

Yksi hyvä suositus on järjestää perheelle yhteistä tekemistä, jolloin voitte viettää aikaa toistenne kanssa, tutustua toisiinne ja vahvistaa välillänne olevaa sidettä.

2. Kuuntele aktiivisesti

Pyri edistämään sujuvaa vuoropuhelua. Vältä keskustelun monopolisointia ja myös saarnoja tai lauseita kuten “mitäs minä sanoin”. Vuoropuhelun ja luottamuksen pahin vihollinen on kaikkitietävä asenne.

On tärkeää osata tunnistaa oikeat hetket puuttua asiaan ja erottaa niistä ne hetket, jolloin haluamme vain tietää, mitä toiselle kuuluu.

3. Käytä tiettyjä tilaisuuksia tekosyynä

Jos uskot, että lapsellasi on jotain kerrottavaa, tai mielenkiintoisen elokuvan jälkeen, hyödynnä elokuvan kohtausta esittääksesi kysymyksen tai antaaksesi esimerkin. Vaikka vain tehdäksesi tilaa rennolle jutustelulle.

4. Vältä lastesi tunteiden mitätöimistä

Kun tukahdat tunteita, jätät lapsesi siihen käsitykseen, että itseään ei saa ilmaista vapaasti. Näin estät mahdollisuuden vuoropuheluun ja heidän sisäiseen maailmaansa tutustumiseen.

Jos lapsesi ei ole kovin ilmaisukykyinen, auta häntä saamaan yhteys tunteisiinsa ja kerro omistasi. Keskusteluun pakottaminen ei ole kannattavaa, vaan sinun tulisi osata antaa heille tilaa ja jättää tie avoimeksi siltä varalta, että he kaipaavat sitä.

Toinen tärkeä näkökohta on olla vähättelemättä heidän sanomisiaan tai nauramatta heidän tunteilleen.

5. Etsikää ratkaisuja tai tehkää ehdotuksia yhdessä

Kommunikaatio perheessä on sujuvampaa, kun osapuolet tuntevat, että heitä arvostetaan ja kuunnellaan. Tästä syystä on tärkeää, että perheessä on tilaa neuvottelulle.

Lapset voivat esimerkiksi valita aktiviteetteja viikonlopuksi, heillä voi olla velvollisuuksia tai he voivat osallistua tiettyjen sääntöjen laatimiseen.

6. Ota käyttöön yhteinen kieli kommunikaation edistämiseksi perheessä

Usein me aikuiset kasvatamme etäisyyttä lapsiin, koska me toimimme “aikuisten maailmassa”. Käytämme esimerkiksi suppeita ja kankeita sanoja sen sijaan, että yrittäisimme toimia heidän maailmassaan tai käyttäisimme ilmauksia, jotka ovat heille tutumpia ja ymmärrettävämpiä.

Empatia ja yhteyden saaminen lapsiimme luo suotuisat olosuhteet antoisalle vuoropuhelulle. Mutta tämä vaatii heidän kuuntelemistaan ja heidän maailmaansa astumista.

7. Kannusta vilpittömyyteen kommunikaation edistämiseksi perheessä

Kommunikaation edistäminen perheessä merkitsee turvallisen ilmapiirin luomista, jossa voimme olla sellaisia kuin olemme ja täysin aitoja muiden kanssa. Se tarkoittaa myös sen hyväksymistä, että emme aina kuule mitä haluamme tai odotamme kuulevamme, mutta eroavaisuuksista huolimatta keskusteluissa on aina vallittava kunnioitus.

Isä puhuu rauhallisesti poikansa kanssa.
Opeta lastasi olemaan vilpitön näyttämällä esimerkkiä omalla rehellisyydelläsi. Ole nöyrä, tunnusta virheesi ja pyydä anteeksi, kun olet mokannut.

8. Älä käytä pelkkiä sanoja

Lopuksi on tärkeää korostaa, että vuoropuhelu ei rajoitu vain sananvaihtoon. Usein voi käydä niin, että sanoja ei ole, mutta voimme kommunikoida myös eleillä, halauksilla jne.

Meidän on myös oltava tietoisia siitä, että nonverbaalinen viestintämme kertoo paljon enemmän kuin sanamme.

Saatat olla kiinnostunut myös tästä: Miten puhua pienelle lapselle vaikeista asioista?

Mieti ensin, miten itse voit

Usein ryhdymme vuoropuheluun tai esitämme kysymyksen ilman, että olemme oikeasti halukkaita keskustelemaan. Sitten edessämme onkin vastapuolen lohduton itku tai valitus, johon emme olleet valmiita joko kiireen, haluttomuuden tai uupumuksen vuoksi.

Ennen kuin siis aloitat keskustelun lapsesi kanssa, ole rehellinen itsellesi, tunnista miltä sinusta sillä hetkellä tuntuu ja päätä, haluatko ryhtyä vuoropuheluun vai et. On oikein ja tervettä tunnustaa tahdon puuttuminen, sillä mikään ei ole haitallisempaa kuin ryhtyä johonkin väkisin.

Sinun on annettava kommunikaatiolle sen ansaitsema tila ja merkitys. Keskustelua ei pidä käydä automaattiohjauksella, koska se voi antaa käsityksen teeskennellystä kiinnostuksesta. On oikein myöntää tunteensa ja hyväksyä, että tänään ei ole hyvä hetki keskustella. Ei haittaa, että pidämme huolta itsestämme ennen kuin pidämme huolta kaikista muista.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Flores, José de Jesús Vargas, Reyes, Edilberta Joselina Ibáñez, & Lira, María Luisa Hernández. (2012). La familia como contexto en la construcción de las emociones. Alternativas en Psicología16(27), 54-66. Recuperado el 10 de mayo de 2022, de http://pepsic.bvsalud.org/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1405-339X2012000200005&lng=pt&tlng=es.
  • Techera, Deborah, & Modzelewski, Helena, & Fernández, Jacqueline (2016). Educar emociones desde la familia: un caso experimental en Uruguay. Revista Latinoamericana de Estudios Educativos (México), XLVI(1),95-118.[fecha de Consulta 10 de Mayo de 2022]. ISSN: 0185-1284. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=27044739005

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.