Loman jälkeinen alakulo lapsella
Loman päättyminen tarkoittaa palaamista jokapäiväisiin rutiineihin. Kun lapsi on saanut nauttia vapaa-ajasta ilman tiukkoja aikatauluja ja velvollisuuksia, voi kouluun paluuseen olla vaikea totuttautua. Loman jälkeinen alakulo vaikuttaa vain pieneen osaan lapsista, mutta ilmiötä on hyvä tarkastella lähemmin.
Muutokseen sopeutuminen
Olipa kyse sitten kesälomasta tai pitkästä joululomasta, kouluun palaaminen loman jälkeen voi olla vaikeaa kaikille perheenjäsenille. Aikataulut, ateriarytmi ja aktiviteetit muuttuvat. Lomalla aikataulut ja elämäntyyli ovat joustavampia, minkä takia joillekin lapsille kouluun ja arkeen palaaminen voi olla haastavaa.
Sopeutuessaan uusiin rutiineihinsa lapsi saattaa kokea fyysisiä ja emotionaalisia oireita, jotka voivat ilmetä niin kutsuttuna loman jälkeisenä alakulona. Loman jälkeinen alakulo on yleistä aikuisten keskuudessa, mutta sitä ilmenee myös lapsilla.
Loman jälkeinen alakulo lapsella
Loman jälkeinen alakulo voi ilmetä lapsella fyysisenä väsymyksenä, huonona ruokahaluna, ruoansulatusongelmina kuten oksenteluna tai ripulina sekä uniongelmina ja unettomuutena. Lisäksi se voi aiheuttaa henkisiä oireita kuten ärtyneisyyttä, itkuisuutta, surullisuutta ja ahdistuneisuutta.
Näiden oireiden vuoksi lapsen käytös saattaa muuttua, ja hän voi esimerkiksi vastustaa kouluun lähtemistä ja hänen keskittymiskykynsä voi heikentyä. Loman jälkeisen alakulon oireet kestävät muutamien päivien ajan ja katovat vähitellen lapsen totuttautuessa uuteen rutiiniinsa.
Jos oireet kuitenkin jatkuvat pidempään kuin kaksi-kolme viikkoa, on suositeltavaa kääntyä asiantuntijan puoleen. On tärkeää pystyä poissulkemaan sopeutumishäiriöt, joita aiheuttavat vakavammat tilanteet, kuten kiusaaminen, sosiaaliset ongelmat tai oppimisvaikeudet.
Kuinka välttyä loman jälkeiseltä alakulolta?
Vaikkakin loman jälkeinen alakulo on normaalia, ja se häviää muutaman päivän kuluttua koulun aloituksesta, voit kuitenkin joitakin neuvoja noudattamalla auttaa lasta kohtaamaan koulunkäynnin positiivisin mielin. On tärkeää puuttua tilanteeseen, jos pienellä lapsella on vaikeuksia sopeutua koulunkäynnin alkamisen aiheuttamiin muutoksiin.
Asteittainen muutos
Jotta siirtyminen koulurutiineihin olisi helpompaa lapselle, kannattaa aikatauluja alkaa muokata asteittain. Ei ole suositeltavaa saapua lomamatkalta juuri ennen kuin koulu alkaa, vaan olisi parempi muokata aikatauluja jo viikkoa ennen koulun alkua, jolloin lapsen on helpompi tottua koulun aikatauluihin.
Luo selkeä aikataulu aterioille ja lapsen peseytymiselle. Ja mikä tärkeintä, pidä huolta, että lapsi menee nukkumaan hyvissä ajoin. Lapsen mennessä nukkumaan joka päivä kymmenen minuuttia aikaisemmin kuin edellisenä päivänä, on nukkumaanmeno helpompaa ennen kouluunmenoa.
On myös hyvä käydä kesäloman aikana läpi asioita, joita lapsi on oppinut edellisenä lukuvuotena koulussa. Jos lapsi on saanut loman ajaksi kotitehtäviä, olisi suositeltavaa tehdä niitä vähän joka päivä, mieluummin kuin tehdä kaikki kerralla ennen koulun alkua.
Jos lapsi ei ole saanut kotitehtäviä koulusta, voit itse antaa lapselle tehtäväksi erilaisia tehtäviä. Tällä tavoin lapsen oppimisrytmi pysyy päällä, eikä koulun alkaminen aiheuta niin paljon ahdistusta.
Positiivinen asenne
Se, millainen asenne aikuisilla on loman loppumiseen on hyvin merkittävässä roolissa. Jos tunnet loman loppua kohtaan negatiivisia tunteita ja stressaantuneisuutta, välittyvät nämä tunteet myös lapselle. Lomamatkalta palatessa on tärkeää innostaa lasta oman kodin, sängyn ja lelujen mukavuudesta.
On myös tärkeää korostaa kouluun palaamisen hyviä puolia, kuten ystävien jälleennäkemistä, jolloin lapset saavat jakaa keskenään lomakuulumisiaan. Lapsi saa palata myös koulun ulkopuolisten harrastustensa pariin loman päätyttyä.
Uusien koulutarvikkeiden ostaminen ja valmiiksi laittaminen voi myös olla avuksi lapsen palatessa kouluun. Lapsi voi innostua kouluun palaamisesta, kun käytte yhdessä ostamassa lapselle uuden koulurepun, penaalin ja vihkoja.
Läsnä oleminen
Jos lapsi on edelleen vastahakoinen lähtemään kouluun, keskustele hänen kanssaan. Kuuntele lastasi ja hänen syitään haluttomuudelle palata kouluun, äläkä vähättele lapsen tunteita.
Yritä selvittää, miksi lapsi tuntee ahdistuneisuutta kouluun paluusta: onko kyse uuden kouluvuoden aloittamisen hankaluudesta vai siitä, että jonkun koulukaverin tai opettajan kanssa on vaikeaa. Tarjoa lapsellesi apua.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Caballero, M. J. C., & Ochoa, G. M. (2001). Autoestima y percepción del clima escolar en niños con problemas de integración social en el aula. Revista de psicología general y aplicada: Revista de la Federación Española de Asociaciones de Psicología, 54(2), 297-311.
- Convertini, G., Krupitzky, S., Tripodi, M. R., & Carusso, L. (2003). Trastornos del sueño en niños sanos. Arch argent pediatr, 101(2), 99-105.
