Voiko lapsi kärsiä piilevästä aliravitsemuksesta?
Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Emme välttämättä osaisi epäillä, että normaalipainoinen, ylipainoinen tai lihava henkilö voisi kärsiä piilevästä aliravitsemuksesta. Mikroravintoaineiden riittämätön saanti pitkällä aikavälillä voi johtaa merkittäviin puutoksiin elimistössä. Voiko lapsi kärsiä piilevästä aliravitsemuksesta? Vastaamme tähän ja muihin kysymyksiin tässä artikkelissa.
Mitä on piilevä aliravitsemus?
Alba Redónin vuonna 2021 tekemässä katsauksessa piilevä aliravitsemus tai piilevä nälänhätä kiteytetään aliravitsemustilaksi, jossa mikroravintoaineiden saanti on puutteellista pitkäaikaisesti. Tilastot eivät ole rohkaisevia, sillä FAO:n mukaan yli kaksi miljardia ihmistä maailmassa kärsii piilevästä aliravitsemuksesta. Tämä on kaksinkertainen määrä verrattuna niihin, jotka eivät saa riittävästi kaloreita.
Vaikka piilevää aliravitsemusta tavataan enemmän kehitysmaissa, myös kehittyneissä maissa hivenaineiden, erityisesti raudan ja jodin, puutos on ongelma.
Lue myös: Lasten aliravitsemus
Missä ongelma piilee?
Piilevän aliravitsemuksen syyt ovat jokseenkin monimutkaisia. Esimerkiksi kehitysmaissa ollaan siirtymässä perinteisestä vähän prosessoituja elintarvikkeita sisältävästä ruokavaliosta pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden suurkulutukseen. Ongelmana on se, että tällaisissa elintarvikkeissa on runsaasti energiaa, mutta niukasti kivennäis- ja hivenaineita, minkä vuoksi ne tunnetaan tyhjien kalorien lähteenä.
Pinstrup-Andersen kertoo, että monet kehitysmaat kohtaavat “kolminkertaisena taakkana” tunnetun aliravitsemuksen ilmiön. Tällä tarkoitetaan aliravitsemusta, piilevää nälänhätää ja lihavuutta.
Muita syitä
Muuttuneiden syömistottumuksien ja prosessoitujen elintarvikkeiden suurkulutuksen lisäksi piilevään aliravitsemukseen on myös muita syitä:
- Kehno ruokavalio. Peruselintarvikkeisiin, kuten maissiin, vehnään, riisiin ja maniokkiin, pohjautuvista ruokavalioista saa runsaasti energiaa, mutta niissä on vähän vitamiineja ja kivennäisaineita.
- Ruokamieltymykset määräytyvät kulttuurin, ryhmäpaineen sekä maantieteellisten, ympäristöllisten ja vuodenaikoihin liittyvien tekijöiden perusteella.
- Tiedon puute tasapainoisen ja ravitsevan ruokavalion merkityksestä.
- Taloudelliset syyt. Perheellä ei välttämättä ole varaa ostaa tai muutoin mahdollisuutta hankkia erilaisia ravitsevia ruokia, kuten eläinproteiineja, hedelmiä ja vihanneksia, etenkään kehitysmaissa.
Piilevän aliravitsemuksen syyt ovat siis moninaisia ja monimutkaisia, mutta ne kaikki johtavat ravitsevien elintarvikkeiden riittämättömään ja yksipuoliseen saantiin.
Voiko lapsi kärsiä piilevästä aliravitsemuksesta?
Piilevä aliravitsemus voi koskea ketä tahansa, mutta tietyssä elämänvaiheessa sen seuraukset ovat vakavammat. American Journal of Human Biology -lehdessä vuonna 2017 julkaistun artikkelin mukaan ajanjakso hedelmöityksestä kahteen ensimmäiseen elinvuoteen on vauvan kehityksen kannalta kriittinen. Äidin ja vauvan ravitsemustila on siis keskeisessä asemassa oikeanlaisen kasvun ja kehityksen kannalta.
Jos äidillä on mikroravintoaineiden puutos, se vaikuttaa lapsenkin tulevaisuuteen. Pääasiassa sillä on vaikutusta oppimiseen ja suoriutumiseen aikuiselämässä.
Merkittävimmät mikroravintoaineiden puutokset
Muthayyan tutkimusryhmä julkaisi PlosOne –lehdessä tulokset piilevän aliravitsemuksen levinneisyydestä ja indekseistä eri puolilla maailmaa. Merkittävimmät mikroravintoaineiden puutokset koskivat rautaa , sinkkiä, A-vitamiinia ja jodia. Myös B12-vitamiinin ja muiden B-vitamiinien puutosta esiintyy.
Seuraukset
Piilevälle aliravitsemukselle on ominaista se, että sen vaikutukset eivät ole välittömiä, vaan näkyvät lapsen terveydessä vasta pitkällä aikavälillä. Erityisesti ne näkyvät heikentyneenä suorituskykynä ja oppimisena, alhaisempana vastustuskykynä ja jopa lisääntyneinä riskeinä synnytyksen aikana. International Journal of Unani and Integrative Medicine luettelee piilevän aliravitsemuksen seuraukset kyseessä olevan ravintoainepuutoksen mukaan:
- Rauta: Keskivaikea ja vaikea raudanpuuteanemia vaikuttaa elimistön kykyyn torjua infektioita. Lapsilla se näkyy myös kielitaidon hitaampana kehityksenä, heikentyneenä keskittymiskykynä ja huonompana koulumenestyksenä. Lisäksi se vaarantaa lisääntymisterveyden. Anemia voi aiheuttaa esimerkiksi ennenaikaisia synnytyksiä, alhaista syntymäpainoa ja perinataalista kuolleisuutta.
- Jodi: Struuma on jodin puutteen aiheuttama häiriö. Tämä tila voi johtaa pysyvään aivovaurioon, heikompaan älylliseen kehitykseen ja lisääntyneeseen lapsikuolleisuuteen.
- A-vitamiini: A-vitamiinin puutos aiheuttaa yösokeutta, erityisesti raskaana olevilla naisilla; sarveiskalvon haavaumia ja irtoamista sekä täydellistä sokeutta. Se voi aiheuttaa myös kasvun hidastumista, heikentää vastustuskykyä ja johtaa jopa kuolemaan.
- Sinkki: Sinkki on välttämätön ravintoaine kasvulle ja kehitykselle. Sinkkilisä tukee lineaarista kasvua ja vähentää samalla ripulia, hengitystieinfektioita ja imeväiskuolleisuutta.
Kuinka pysäyttää lasten piilevä aliravitsemus?
Piilevän aliravitsemuksen ehkäisyllä pyritään parantamaan lasten elämänlaatua nyt ja tulevaisuudessa. Tämä on paras tapa pysäyttää se, koska diagnoosi puutoksesta saadaan usein liian myöhään ja se tulee kalliiksi. Mutta mitä aliravitsemuksen ehkäisemiseksi voidaan tehdä?
- Noudata monipuolista ja täysipainoista ruokavaliota heti raskaudesta lähtien tai jo aiemmin. Sisällytä siihen esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia, joissa on runsaasti mikroravintoaineita.
- Pidä ulottuvilla vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennettyjä elintarvikkeita laittaessasi lapsille ruokaa. Esimerkiksi jodioitua suolaa koskeva käytäntö on ollut menestys.
- Edistä biofortifikaatiota. Tämä koostuu hivenravinteiden lisäämisestä viljakasveihin, joissa on niukasti tiettyjä mineraaleja.
- Käytä monivitamiini- ja kivennäisainelisiä. Vain lastenlääkärin suosituksesta.
Lisäksi WHO suosittelee ruokavaliota, joka sisältää seuraavia:
- Maitotuotteet: Nämä sisältävät A- ja D-vitamiinia sekä kalsiumia.
- Lihat, palkokasvit ja munat: Näissä on proteiineja ja joitakin vitamiineja.
- Jauhot ja viljat: Näistä saa energiaa ja B-vitamiinia.
- Hedelmät ja vihannekset: Näistä saa vitamiineja ja kuituja.
- Rasvat, öljy ja sokeri: Näistä saa energiaa.
Ruoka- ja ravitsemuskasvatus
Lasten piilevä aliravitsemus vaatii välitöntä huomiota. Tämä johtuu siitä, että mikroravintoaineiden puutos vaikuttaa voimakkaasti terveyteen, koulumenestykseen ja tuottavuuteen aikuisiässä.
Keskeistä näiden puutosten ehkäisyssä on ruoka- ja ravitsemuskasvatus perheissä. Hyviin ruokailutottumuksiin tulee kannustaa ja käyttäytymistä tulee ohjata kohti terveellisten elintarvikkeiden valintaa. Jalostetut elintarvikkeet, joista saa vain tyhjiä kaloreita, tulisi jättää pois.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Andersson, M., Karumbunathan, V., & Zimmermann, M. B. (2012). Global iodine status in 2011 and trends over the past decade. The Journal of nutrition, 142(4), 744–750. https://doi.org/10.3945/jn.111.149393
- FAO, WFP, IFAD. The state of food insecurity in the world: Economic growth is necessary but not sufficient to accelerate reduction of hunger and malnutrition. 2014
- Gani, Gousia & Gulzar, Beenish & Bashir, Omar & Bhat, Tashooq & Naseer, Bazila & Qadri, Tahiya & Jan, Nusrat. (2018). Hidden hunger and its prevention by food processing: A review.
- Martorell R. (2017). Improved nutrition in the first 1000 days and adult human capital and health. American journal of human biology : the official journal of the Human Biology Council, 29(2), 10.1002/ajhb.22952. https://doi.org/10.1002/ajhb.22952
- Muthayya, S., Rah, J. H., Sugimoto, J. D., Roos, F. F., Kraemer, K., & Black, R. E. (2013). The global hidden hunger indices and maps: an advocacy tool for action. PloS one, 8(6), e67860. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0067860
- Pinstrup-Andersen P. Agricultural research and policy for better health and nutrition in developing countries: A food systems approach. Agriculture Economics. 2007.