4 leikkiä terveellisten ruokailutottumusten opettamiseksi lapsille

Terveellisestä syömisestä keskusteleminen on paljon muutakin kuin vain proteiinista tai kaloreista puhumista. Siinä opetetaan lapsia myös tunnistamaan ruokien koostumuksia ja makuja sekä tekemään oikeita ruokavalintoja.

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Maria Fátima Seppi Vinuales.

Kirjoittanut Maria Fátima Seppi Vinuales

Viimeisin päivitys: 25 joulukuuta, 2022

Koska aikuiset ovat vastuussa lastensa ravitsemisesta, ruoanlaitto jää yleensä vain heidän harteilleen. Lasten osallistuminen terveelliseen syömiseen leikkien kautta on kuitenkin loistava tilaisuus opettaa heille hyviä ruokailutottumuksia ja itsestä huolehtimisesta. Katsotaanpa siis muutamia leikkejä terveellisten ruokailutottumusten opettamiseksi lapsille.

4 leikkiä terveellisten ruokailutottumusten opettamiseksi lapsille

1. Lasten opettaminen ruokaostoksille

Voimme ottaa lapset oikeasti mukaan ruokakauppaan tai leikkiä, että kotona on supermarketti, mutta tämä on joka tapauksessa yksi keino opettaa lapsia syömään terveellisesti. Voimme esimerkiksi sanoa heille, että haluamme valmistaa piirakan. Teemme ostoslistan, jossa on ruuan nimi ja tarvittavat ainekset määrineen. Sitten annamme heille rahaa (voit käyttää valmista leikkirahaa tai tehdä sitä itse) ostosten tekemiseen. Voimme myös vaihtaa myyjän ja asiakkaan rooleja ja hyödyntää tilaisuutta kysyä heiltä kysymyksiä tai antaa tietoa.

2. Ruoanlaitto lasten kanssa

Toinen tapa opettaa lapsille terveellisiä ruokailutottumuksia on yhdistää se johonkin hauskaan puuhaan, kuten yhteiseen ruoanlaittoon. Lapset voivat toimia keittiöapulaisina. Tämä on oiva tilaisuus puhua heille elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista sekä tutkia niiden tekstuureja, makuja, tuoksuja ja värejä.

3. Ruokien valmistaminen hauskoissa muodoissa

Muottien avulla ruokiin saa erilaisia muotoja. Voimme esimerkiksi muotoilla ruoat neliön-, kolmion- tai sydämenmuotoisiksi. Lautasella onkin näin yhtäkkiä taideteos, jota lapset pitävät hauskana ja kiehtovana ja joka rohkaisee heitä maistamaan sitä.

4. Luo ruokaliikennevalo

Yksi hyvä idea on tehdä lista ruoista, jotka lapset sitten luokittelevat vastaavan liikennevalon värin alle sen mukaan, kuinka usein niitä tulisi syödä. Punainen tarkoittaa, että elintarvikkeen päivittäistä käyttöä tulisi välttää tai sitä tulisi syödä kohtuudella. Vihreä tarkoittaa, että kyseisiä elintarvikkeita tulisi sisällyttää ruokavalioon säännöllisesti. Keltainen osoittaa, että näitä elintarvikkeita tulisi syödä jotakuinkin säännöllisesti.

Muita ruokaan liittyviä suosituksia

Sen lisäksi, että kiinnitämme huomiota siihen mitä syömme, meidän tulisi ajatella ruokaa myös rituaalina. Erityisesti tulee pitää mielessä, että sillä on tärkeä sosiaalinen ja kulttuurinen osatekijä. Esimerkiksi monissa yhteiskunnissa paikallisen aterian tarjoaminen on tapa viihdyttää vierasmaalaisia. Katsotaanpa muutamia suosituksia:

• Varmista, että ruokailuaikana ei tehdä mitään muuta. Terveellinen syöminen ei ole kiinni vain säännöllisistä ruokailuajoista, vaan myös syömistavoista. On tärkeää, että lapset keskittyvät syömiseen ja nauttivat ruoasta.
• Aina ruoan ympärille ei välttämättä pysty järjestämään leikkiä. Joskus arjen keskellä on kova kiire ja nälkä. Voimme kuitenkin varata leikille yhden päivän viikosta. Muina aikoina voimme ruokaa tarjotessamme kertoa lapsille, miksi valitsimme juuri kyseisen ruokalistan ja mitkä ominaisuudet tekevät siitä terveellisen.
• Mukauta leikki lasten ikään. Kun lapset osaavat jo lukea tai vielä kun he ovat teini-ikäisiä, voimme käyttää toisenlaisia termejä tai muita resursseja. Voimme esimerkiksi kannustaa heitä lukemaan tuoteselosteet (“mitä tyydyttynyt rasva ruoassa tarkoittaa?”) tai suositella sarjoja, TikTok-videoita, kirjoja tai dokumentteja aiheesta. Voimme myös keskustella siitä, miten jotkut ihmiset joutuvat varomaan tiettyjä elintarvikkeita (kuten keliakian kohdalla).

Mieti uudelleen tapaasi puhua ruoasta

Opimme lapsilta uutta jatkuvasti, sillä välittäessämme heille tietoa meidän on mietittävä uudelleen omia tottumuksiamme. Saatamme usein siirtää heille (joskin tahattomasti) tiettyjä arvoja tai ajatuksia tietyistä elintarvikkeista. Tämä voi synnyttää heissä tiettyjä käsityksiä ja ehdollistaa heidän suhdettaan ruokaan.

Aikuiset saattavat esimerkiksi sanoa, että heidän tekee mieli “jotain rasvaista ja lihottavaa”, kun he kaipaavat kaloripitoista ruokaa, kuten suklaata tai hampurilaisateriaa. Tämä ilmaisu pitää kuitenkin sisällään negatiivisen arvion lihavuudesta tai ylipainosta. Voimme sen sijaan nimetä kyseisen ruoan tai etsiä muulla tavoin sopivamman ilmaisun. Tai sen sijaan, että sanomme ruoan olevan hyvää tai huonoa, on parempi sanoa, että se on terveellisempää tai vähemmän terveellistä.

Jos taas olemme terveyskasvattajia, meidän on aina oltava hyvin hienotunteisia ja tahdikkaita opettaessamme ihmisille terveellisiä ruokailutottumuksia. Joskus saatamme viitata johonkin perheiden kulttuuriseen tai sosiaaliseen tapaan negatiivisessa mielessä. Esimerkiksi kun sanomme, että jotain ruokaa ei suositella lapsille, se saattaakin olla juuri sitä, mitä isoäiti aina valmistaa.