Kuinka toimia, kun lapsi käyttää tekosyitä välttääkseen koulunkäynnin?
Lapsi saattaa naamioida koulunkäyntiä vaikeuttavat vakavat ja huolestuttavat syyt jatkuvaksi kieltäytymiseksi ja tekosyiksi. Tässä artikkelissa kerromme, miksi lapsi käyttää tekosyitä välttääkseen koulunkäynnin, ja miten vanhempien kannattaa tällaisessa tilanteessa toimia.
Yleisimpiä tekosyitä koulunkäynnin välttämiseen
Juuri ennen kuin lapsen pitäisi lähteä kouluun, hän saattaa alkaa valittaa vatsakivusta, päänsärystä tai kurkkukivusta. Tämä “sairaus” paranee päivän mittaan, kun lapsi saa olla kotona, mutta ilmestyy jälleen seuraavana aamuna.
Lapsi saattaa osoittaa epämiellyttävää oloansa itkemällä tai kiukuttelemalla. Vanhempien lasten kohdalla voi ilmetä haastavaa tai aggressiivista käyttäytymistä vanhempia kohtaan, kieltäytymistä nousta sängystä tai kouluun valmistautumista kohtaan, kotoa tai koulusta karkaamista, tai huonotuulisia hetkiä.
Miksi lapsi käyttää tekosyitä välttääkseen koulunkäynnin?
Tekosyiden käyttäminen koulunkäynniltä välttymiseen voi johtua sisäisistä tai ulkoisista tekijöistä. Seuraavaksi perehdymme näihin tekijöihin tarkemmin.
Sisäiset tekijät tekosyiden keksimiseen
Ensinnäkin, lapsi saattaa tuntea ahdistusta tai lamauttavaa pelkoa, kun hän joutuu poistumaan vanhempien ja kodin turvasta. Lapsi saattaa ajatella, että jotain pahaa tapahtuu, jos hän ei ole kotona vanhempiensa kanssa.
Lapsi saattaa pelätä, että hän eksyy eikä löydä takaisin vanhempiensa luokse. Lapsi saattaa jopa kuvitella, että hänen vanhempansa kuolevat sinä aikana, kun hän on poissa.
Tekosyiden keksiminen voi johtua myös perheen tilanteesta. Avioeron, hyväksikäytön tai perheväkivallan tapauksissa lapsi saattaa ruveta pelkäämään kotoa lähtemistä. Lapsi voi yrittää saada vanhempiaan lakkaamaan riitelemästä ja saada heidän huomionsa tekosyiden avulla.
Joissakin tapauksissa lapsi voi vältellä kouluunmenoa, koska hänellä saattaa olla diagnosoimaton oppimishäiriö.
Vanhempi lapsi saattaa myös kokea, että kotona on paljon miellyttävämpää olla kuin koulussa. Lapsi saattaa haluta nukkua pitkään, surfata netissä, katsoa TV: tä, pelata videopelejä tai tehdä muita häntä kiinnostavia asioita.
Ulkoiset tekijät tekosyiden keksimiseen
Muita syitä, miksi lapsi käyttää tekosyitä välttääkseen koulunkäynnin ovat mm. sosiaaliset tekijät. Lapsi saattaa pelätä sosiaalisia tilanteita, kuten linja-autoon menoa, taululle kirjoittamista tai opettajansa ja koulukavereidensa edessä puhumista. Koska lapsi pelkää virheiden tekemistä, hän keksii tekosyitä välttääkseen tällaisia tilanteita.
Yksi syy on ihmistenväliset ongelmat. Nuorempi lapsi saattaa ajatella olevansa ruma tai huono, tai että kukaan ei halua leikkiä hänen kanssaan.
On myös mahdollista, että lapsi kärsii toisten oppilaiden puolelta uhkailua tai nöyryyttävää toimintaa. Tämä on yksi yleisimmistä syistä käyttää tekosyitä nuorten kohdalla. Sekä vanhempien että opettajien tulee tehdä yhteistyötä, jotta kiusaaminen loppuu niin pian kuin mahdollista.
Myös fyysiset muutokset vaikuttavat. Nuoret murehtivat ulkoista olemustaan, esimerkiksi sitä, että on liian lihava tai laiha. Tämä voi johtaa heikkoon itsetuntoon.
Tyttöjen kohdalla varhainen tai huomattava kehitys voi aiheuttaa nuorelle tytölle ahdistusta. Myös hormonien aiheuttavat muutokset vaikuttavat epävarmuuteen. Tässä uudessa vaiheessa nuori ei ole enää vanhempi ja kokeneempi lapsi, vaan nuorin ja kokemattomin teini-ikäinen.
Vanhempien lasten kohdalla kotona oleminen tuntuu miellyttävämmältä kuin koulussa oleminen.
Tekosyiden yleistyessä
Tekosyiden tekeminen koulunkäynniltä välttämiseksi on hyvin yleistä ja sitä voi tapahtua milloin tahansa. Sitä ilmenee kuitenkin useimmiten 5-7- vuotiaiden sekä 10-13- vuotiaiden keskuudessa.
Arvioidaan, että jopa 25% kouluikäisistä lapsista käyttää tekosyitä jossain vaiheessa koulutaivaltaan yrittääkseen välttyä koulunkäynniltä.
Pienempien lasten kohdalla tekosyiden käyttämistä voi ilmetä lomien tai lyhyiden sairasteluiden jälkeen. Tämä johtuu siitä, että lapsi on saanut viettää enemmän aikaa perheensä kanssa. Tekosyiden keksiminen voi alkaa myös sukulaisen kuoleman, koulun vaihdon tai muuttamisen jälkeen.
9 käytännön vinkkiä vanhemmille, joiden lapsi käyttää tekosyitä välttääkseen koulunkäynnin
Lapsen kertoessa sinulle yksinkertaisen tekosyyn, pohdi seuraavia asioita:
- Yritä määrittää syy lapsen tekosyyn keksimiselle.
- Poissulje yleisimmät oireet, joita käytetään tekosyinä, kuten kuume, päänsärky, vatsakipu, pahoinvointi tai oksentelu. Seuraa näitä valituksenaiheita, niiden voimakkuutta ja taajuutta, saadaksesi selville, ovatko ne todellisia.
- Ole kärsivällinen, älä ärsyynny.
- Älä reagoi negatiivisesti liian hätäisesti tai kerro lapselle hänen pelkonsa olevan perusteettomia. Älä pakota lasta menemään kouluun, ennen kuin tiedät syyn sille, miksi hän ei halua mennä kouluun.
- Pidä mielessä, että jatkuva pelkääminen voi aiheuttaa ahdistuneisuushäiriöitä, fobioita tai paniikkikohtauksia tulevaisuudessa.
- Koulu aiheuttaa paljon ahdistusta lasten keskuudessa, sillä se ei ole kodinkaltainen suojeltu alue. Se saattaa saada lapsen käyttämään tekosyitä välttyäkseen koulunkäynniltä.
- Kohtaa tilanne ilman, että väheksyt tai moitit lapsen tunteita. Tämä auttaa ongelmien suuremmiksi paisumiselta.
- Ole yhteistyössä opettajien, koulukavereiden ja sisarusten kanssa, jotta tilanne pystytään hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla.
- Psykologi tai muu ammattilainen voi antaa sinulle käytännön neuvoja juuri sinun lapsesi tilanteen kohdalla. Muista, että et ole yksin.
Ongelmia, jotka voivat aiheuttaa jatkuvaa tekosyiden keksimistä
Jos lapsi jatkaa tekosyiden keksimistä välttyäkseen koulunkäynniltä pidemmän aikaa, muuttuu se huolestuttavaksi ongelmaksi. Tällaisessa tilanteessa on suositeltavaa etsiä apua mielenterveyden alan ammattilaiselta. Muista, että tämä on hyvin tärkeää lapsesi yleisen kehityksen ja kasvun kannalta.
Koulun jättäminen pelon ja ahdistuksen vuoksi voi aiheuttaa vakavia koulutuksellisia ja sosiaalisia ongelmia. Pitkällä tähtäimellä se voi jopa johtaa opintojen hylkäämiseen, rikolliseen toimintaan tai köyhyyteen, koska on vaikeuksia pitää työpaikkaa.
Sosiaalinen eristäytyminen ja ongelmat parisuhteissa ovat myös mahdollisia seurauksia. Aikuisilla nämä voivat aiheuttaa ahdistusta, masennusta, paniikkia sekä persoonallisuushäiriöitä.
Vaikka tekosyiden käyttäminen välttääkseen koulunkäyntiä on hyvin yleistä kouluikäisten lasten keskuudessa, on sinun tärkeää löytää syy sille, miksi lapsesi tekee niin. Kun asian käsittelee huolellisesti, lapsi pystyy nauttimaan koulunkäynnistään ja tuntemaan olonsa rauhalliseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Araujo, N. I. Mi hijo ya no quiere ir a la escuela, solo quiere estar en esta sesiones…¡ Esto también es escuela¡. http://www.alasru.org/backup/congreso2014/ponencias/20_480_0266.pdf
- Butler, C. (2008). Talk and social interaction in the playground. Aldershot: Ashgate.
- Ginsburg, K. R. (2007)”The Importance of Play in Promoting Healthy Child Development and Maintaining Strong Parent-Child Bonds” (PDF). American Academy of Pediatrics. 119(1).