Lapsen kypsyyden kehittyminen vaiheineen

Ihmisen kypsyys kehittyy erilaisten vaiheiden kautta. Lue artikkeli oppiaksesi aiheesta lisää ja kyetäksesi olemaan lapsesi tukena näiden vaiheiden aikana.

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Miriam Barriga Sánchez

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Lapsen kypsyyden kehittyminen ja emotionaalinen edistyminen tapahtuu vaiheittain. Polku, jonka lapsi kulkee täydestä riippuvaisuudesta täyteen riippumattomuuteen – niin fyysiseen kuin henkiseenkin – on pitkä ja vaatii vanhempien tukea. Vanhempien on tärkeä tietää, miten lapsen kypsyyden kehittyminen etenee, jotta mahdolliset poikkeavuudet pystytään havaitsemaan ajoissa.

Lapsen kypsyyden kehittyminen vaiheineen

Lapsen kehitystä arvioidessa ei voida yleistää, mitä on normaali tai poikkeava. Terveyttä ei määritellä pelkästään sairauden puuttumisella, vaan hyvinvoinnin tilana – niin fyysisenä kuin henkisenäkin hyvinvointina. Tähän tilaan vaikuttaa lapsen sosiaalinen ympäristö sekä hänen perheensä.

Tämän takia lasta tuleekin tarkastella yksilönä ja kokonaisuutena ennen kuin tehdään minkäänlaisia diagnooseja. Lapsen kehitys on monitahoinen prosessi, joka sisältää useita osia. Näitä ovat adaptiiviset ja instrumentaaliset funktiot, jotka jakautuvat neljään alueeseen:

• Psykomotoriset toiminnot
• Älykkyys
• Kieli
• Sosiaalisaatio

Tähän kuuluu myös emotionaalinen kehitys, joka muodostaa lapsen psyykkisen mekanismin. Emotionaalisen kehityksen avulla lapsi saavuttaa emotionaalisen ja psyykkisen itsenäisyyden vanhemmista sekä oman identiteetin nuoruusiässä.

Nämä prosessit liittyvät ja vaikuttavat toinen toisiinsa, mutta ne eivät ole lineaarisia. Lapsi kokee niin edistystä kuin takapakkejakin, eikä kehitys kulje samaa tahtia koko aikaa.

Jotta voitaisiin erottaa, mikä kehityksessä on normaalia, ja mikä ei, tulee ottaa huomioon seuraavia tekijöitä:

• Lapsen kronologinen ikä
• Lapsen senhetkinen kehitysvaihe
• Saavutettu psyykkinen rakenne
• Lapsen ja vanhempien välinen suhde ja sen vakaus

Kypsyyden kehittymisen vaiheet

Kypsyyden kehittyminen 15-18-kuukautiseksi asti

Vastasyntynyt on täysin riippuvainen äidistä, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Vastasyntynyt vauva on täysin avuton kohdatessaan kaikki maailman tarjoamat ärsykkeet, ja onkin äidin tehtävä järjestää vauvan aistimuksia lapseensa muodostetun suhteen avulla.

Vauvan reaktio mihin tahansa ärsykkeeseen on somaattinen (itku, potku) ja se saa äidin vastaamaan lapsensa tarpeisiin samalla vahvistaen suhdettaan lapseen. Tässä vaiheessa lapsen kypsyyden kehittymistä, vauva ei osaa tehdä eroa itsensä ja äitinsä välillä. 

Lapsen mentaalisten toimintojen kehittyessä hän alkaa osata erotta ihmisiä toisistaan. Kahdeksan kuukauden iässä lapsi osaa erottaa äitinsä sekä läheisimmät perheenjäsenet vieraista ihmisistä.

Äidin ja lapsen välinen symbioosi häviää lopulta, antaen tietä muiden ihmissuhteiden kehitykselle. Äiti on lapsen ensimmäinen rakkauden kohde. Tässä kehitysvaiheessa lapsi kokee ahdistusta, jos hän joutuu olemaan erossa äidistään.

Tähän vaiheeseen kuuluu kaksi tärkeää merkkipaalua:

• Kielen omaksuminen
• Ryömiminen

Vauva saattaa pyyttää esineitä ja nimetä niitä, sekä liikuskella ympäristössään itsenäisesti ilman vanhempiensa apua. Äidin reaktioilla näihin saavutuksiin on suuri merkitys, sillä ne voivat kannustaa lasta tavoittelemaan uteliaisuuttaan tai estämään sitä pelkäämällä mahdollisia riskejä tai vaaroja.

Tässä vaiheessa on lapsen yö-päivärytmi säännöllisine unirytmeineen vakiintunut, kuten myös kiinteiden syönti.

2-3-vuotiaan kypsyyden kehittyminen

Tälle vaiheelle on tyypillistä merkittävä psyykkinen aktiivisuus, jota heijastaa muutokset lapsen asenteessa ja käyttäytymisessä. Lapsen ollessa neurologisesti kypsä, hän pystyy  myös kontrolloimaan sulkijalihastaan.

Lapsi alkaa myös leikkimään symbolisia leikkejä, ja hän kykenee kuvittelemaan erilaisia mahdollisuuksia. Tässä kehitysvaiheessa lapsi haluaa tehdä asioita enemmän itsekseen. Joka kerta hänen saavuttaessaan jotakin, se vahvistaa hänen tunnettaan autonomisuudestaan.

Tämä aikakausi merkitsee myös sitä, että lapsi alkaa sisäistää sääntöjä. Vanhemmat esittävät lapselle erilaisia sääntöjä esimerkiksi kieltämällä, mitä lapsi ei saa tehdä, lapsen motoristen taitojen kehittyessä. Tässä vaiheessa ensimmäiset havainnot oikeasta ja väärästä ilmenevät.

Lapsen kohdatessa ensimmäisiä kertoja turhautumistaan, kun ei saa haluamaansa, lapsi alkaa saamaan kiukkukohtauksia ja hän alkaa osoittamaan itsepäisyyttään. Tämä on kuuluisaa “ei”-vaihetta.

4-5-vuotiaan kypsyyden kehittyminen

Tätä vaihetta kuvaa tie kahdenkeskisestä kolmenkeskiseen ihmissuhteeseen. Lapsen psyykkiset mekanismit ovat jo paremmin kehittyneet, mikä mahdollistaa lapsen tiedostavan suhteensa vanhempiensa kanssa.

Tässä vaiheessa lapsi ei enää pidä itseään maailman keskipisteenä. Tässä iässä lapsi-äiti- ja lapsi-isä- suhteet muuttavat muotoaan lapsi-vanhemmat- suhteeksi. Tämä on tärkeää lapsen kehityksen osalta, sillä lapsi ei pidä itseään enää välttämättömänä asiana vanhempiensa hyvinvoinnin kannalta. Tämä mahdollistaa sen, että lapsi aloittaa sosiaalisaatioprosessiaan.

Tämän vaiheen aikana lapsi alkaa myös sisäistämään seksuaalista omalaatuisuuttaan. Lapsen psyyke pystyy käsittelemään anatomisia seksuaalisia eroavaisuuksia. On tärkeää, että lapsi ei keskity tälle vaiheelle tyypilliseen sukupuoliroolille ominaiseen käyttäytymiseen.

Tässä vaiheessa lapsi alkaa kyselemään seksuaalisuudesta (esimerkiksi “Mistä vauvat tulevat?”) sekä saattaa ilmetä itsetyydytyskäyttäytymistä. Tämä on täysin normaalia. Sinun tulee vain selittää lapsellesi, milloin ja missä sellaista käyttäytymistä voi harjoittaa. Sinun tulisi myös vastata lapsen esittämiin kysymyksiin todenmukaisesti.

Latenssivaihe, eli 6-10-vuotiaat

Tätä lapsen kypsyyden kehitysvaihetta kuvaa sosialisaatio sekä kouluelämä. Vanhempien tulisi suvaita lapsen erilaisia sosiaalisia suhteita sekä kannustaa lasta erilaisiin ihmissuhteisiin, ja sallia lapsen viettää aikaa ikätovereidensa kanssa.

Ystävistä tulee lapselle tärkeitä, mikä vahvistaa myös lapsen identiteettiä ja persoonallisuutta. Lapsi on tarkka yksityisyydestään, ja hän uskoutuu ystävilleen eikä vanhemmilleen. Tätä ei tulisi tulkita luottamuksen puutteena, vaan merkkinä siitä, että lapsesta kasvaa itsenäinen. 

Tämä kehitysvaihe on myös konkreettisten operaatioiden vaihetta. Lapsi alkaa hallitsemaan avaruudellisia, temporaalisia sekä numeraalisia konsepteja, mikä mahdollistaa hänen oppimisensa edistyksen, mikä on yksi tämän vaiheen tärkeimmistä virstanpylväistä.

Murrosikä, eli 11-18-vuotiaat

Tässä vaiheessa tapahtuu monia fyysisiä ja psykologisia muutoksia. Lapsen keho muuttuu ja kasvaa, sekä primaariset ja sekundaariset sukupuolipiirteet kehittyvät, ja lapsuus loppuu. Tämä voi aiheuttaa lapselle surua.

Murrosiässä lapsi saattaa käydä läpi identiteettikriisin, sillä hän saattaa tuntea tyytymättömyyttä. Nuoren kaveriporukasta saattaa tulla hänen turvapaikkansa, ja hän saattaa kapinoidan aikuisten maailman arvoja vastaan.

Tässä vaiheessa nuori kokee usein myös ensimmäisen romanttisen ja seksuaalisen suhteensa, jonka mukana tulee aikuisen seksuaalisuuden seuraukset.

Muita ajatuksia kypsyyden kehittymisestä

Lapsi kehittyy jatkuvasti yksilönä, joten onkin tärkeää, että vanhemmalla on kaikki mahdollinen tieto, jotta he pystyvät antamaan tukensa kaikissa lapsen kehitysvaiheissa.