Lapsen kielellinen kehitys 0-6 vuoden iässä
Lapsen elämän ensimmäisinä vuosina hän kehittyy huomattavasti nopeammin kuin milloinkaan muulloin. Lapset kehittävät tällöin sekä fyysisiä, psykologisia että sosiaalisia perustaitoja. 0-6-vuotiaiden kielellinen kehitys on osoitus tästä nopeasta ja syvällisestä muutoksesta.
Tässä elämänsä vaiheessa lapsilla on luonnollinen taipumus oppimiseen. Siksi varhaiset stimulaatiot suosivat tätä kehitystä, ja ympärillä oleva perhe on edistymisessä avainasemassa.
Kielellisen kehittymisen kannalta lapsen ympärillä olevilla ihmisillä on erityistä merkitystä. 0-6-vuotiaan lapsen kielen kehityksessä jäljittelemisellä on suuri vaikutus, joten hänen ympärillään olevat mallit ovat ratkaisevassa asemassa.
0-6-vuotiaiden lasten kielellisen kehityksen vaiheet
0-12 kuukautta
- Tämä on “esikielellinen” vaihe. Lapsi ei käytä sanoja. Se on valmisteleva vaihe sille kielelle, joka on äidinkielemme.
- Lapsi viestii silti edelleen ihmisten kanssa. Hän itkee, jos hänellä on nälkä tai kylmä, tai jos hän tarvitsee vaippansa vaihtamista. Hän hymyilee sosiaalisesti sekä huutaa vaatiessaan huomiota.
- On olemassa erilaisia itkuja ja huutoja. Äiti pystyy tulkitsemaan lapsensa jokaista viestiä, ymmärtäen onko huuto nälän vai kylmän syytä, koska niissä kaikissa on erilainen sävy.
- Tämän jakson lopussa lapsi testaa äänihuuliaan. Hän jokeltelee, oppii lausumaan vokaaleja ja joitakin konsonantteja. “Ma” ja “pa” -äänteillä, jotka ilmestyvät, ei ole mitään tekemistä sanojen “mamma” ja “pappa” kanssa, vaan ne ovat pikemminkin eri äänteiden vaihteluja.
- Edistyminen jatkuu vähitellen. Tämän kauden lopussa lapsi ymmärtää, että hänen ja hänen nimensä välillä on suhde. Kannattaa käyttää yksinkertaisia sanoja. Hän ymmärtää täysin sanoja, jotka kuvaavat tärkeitä toimintoja. “Anna minulle” ja “ottaa” ovat yleensä ensimmäiset asiat, jotka lapsi ymmärtää.
12-24 kuukautta
- Tänä aikana lapsi ymmärtää käskyt ja noudattaa niitä. Hän pystyy käyttämään yksinkertaisia sanoja. Yleensä nämä ovat substantiiveja, jotka viittaavat esineisiin.
- Hän viestii sanoilla, mitä hän haluaa: “ei”, “tämä”, “enemmän”. Hän voi yhdistää kaksi sanaa, substantiivin ja verbin. Esimerkiksi: “äiti maito”. Hän täydentää sanoja eleillä erityisesti ilmaistessaan, mitä hän haluaa.
- Kun hän kehittyy, hän pystyy jo toistamaan yksinkertaisia lauluja.
- On lapsia, joilla on tämän vaiheen lopussa hyvä sanavarasto ja käsitys kielellisistä rakenteista. Tämä kehitys riippuu suuressa määrin lapsen ympäristöstään saamista kannustimista.
0-6-vuotiaiden kielellisessä kehityksessä jäljittelemisellä on suuri vaikutus.
2-6 vuotta
- Jos lapsen kehitys on ollut normaali, hänellä on kahteen ikävuoteen mennessä täysin kehittynyt kielellinen taito. Hän ilmaisee itsensä luonnollisesti ja sujuvasti sekä voi viestiä tarkalleen, mitä hän haluaa.
- Hänellä saattaa edelleen olla ongelmia tiettyjen konsonanttiryhmien lausumisessa, mutta tämä ongelma katoaa harjoittelun myötä. Jos se jatkuu, on suositeltavaa ottaa yhteyttä asiantuntijaan. Tämä voi ehdottaa strategioita, joiden avulla lapsi voi ratkaista mahdolliset ongelmat jo aikaisessa vaiheessa.
- 4-vuotiaana peruskielen kokoelma on täydellinen. Lapsi osaa yhdistää sanoja yksinkertaisiksi lauseiksi. Lauseet muuttuvat vähitellen monimutkaisemmiksi ja rakenteellisemmiksi.
- Ymmärtämisen taso on myös parantunut.
- Jos tämän kehityksen aikana on aloitettu kanssakäyminen kirjojen kanssa, lapsi alkaa kiinnostua kirjoitetusta kielestä. Hän tajuaa, että kirjaimet muodostavat viestejä. On aika opettaa hänelle ne kirjaimet, joista hänen nimensä muodostuu, kuten myös hänelle merkityksellisiä sanoja, kuten “äiti” ja “isä”. Lähesty tätä tehtävää pelin muodossa, jotta hän saa hyvän alun lukutaidon polulle.
- Kun hänellä on satukirja kädessään, lapsesi kysyy usein, “mitä tässä sanotaan?”. Tämä kysymys osoittaa, että hän ymmärtää tarinoiden muodostuvan sanoista.
0-6-vuotiaiden lasten kielellisen kehityksen kannustaminen
Voit auttaa lastasi sisäistämään kielen ymmärtämistä ja käyttöä muutamalla yksinkertaisella ja arkipäiväisellä tehtävällä.
Seuraavassa on muutamia vinkkejä:
- Pyydä häntä käyttämään kieltä ilmaistakseen, mitä hän tuntee ja mitä hän haluaa.
- Vastaa sanoihin, älä eleisiin, kun hän pyytää jotakin.
- Opeta hänelle lauluja, riimejä ja runoja.
- Lue hänelle pitkiä tarinoita.
- Keskustele lapsesi kanssa käyttämättä lapsellisia sanoja.
On tärkeää olla aliarvioimatta lapsen kielellistä kapasiteettia ja muistaa, että hän ymmärtää paljon enemmän kuin osaa puhua.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cerdas Núñez, J., & Murillo Rojas, M. (2017). El desarrollo del lenguaje en los primeros cuatro años de vida: cómo favorecerlo desde la cotidianidad del espacio educativo. Revista electrónica leer, escribir y descubrir, 1(2), 3. https://digitalcommons.fiu.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1000&context=led
-
Dannequin, C. (1989). La expresión lingüística de los niños pequeños. CL & E: Comunicación, lenguaje y educación, (2), 7-12. https://dialnet.unirioja.es/descarga/articulo/126169.pdf
- Guarneros Reyes, E., & Vega Pérez, L. (2014). Habilidades lingüísticas orales y escritas para la lectura y escritura en niños preescolares. Avances en psicología latinoamericana, 32(1), 21-35. https://revistas.urosario.edu.co/index.php/apl/article/view/apl32.1.2014.02/pdf
- Jiménez Rodríguez, J. (2010). Adquisición y desarrollo del lenguaje. Psicología del desarrollo en la etapa infantil.
- Molina, M., Ampudia, M., Aguas, S., Guasch, L., & Tomás, J. (1999). Desarrollo del lenguaje. Actitudes educativas, trastornos del lenguaje y otras alteraciones en la infancia y la adolescencia, Barcelona, Laertes, 15-27. http://www.centrelondres94.com/files/desarrollo_del_lenguaje_2.pdf
- Pulido, M. D. M. C. (2010). Características generales del niño y niña de cero a seis años. Revista de Innovación y experiencias educativas, 36, 1-12. https://archivos.csif.es/archivos/andalucia/ensenanza/revistas/csicsif/revista/pdf/Numero_36/MARIA_DEL_MAR_CANETE_PULIDO_02.pdf
- Rodríguez, J. J., & Santana, A. M. M. (2010). Adquisición y desarrollo del lenguaje. A.(. Muñóz García, Psicología del desarrollo en la etapa de educación infantil, 101-120.