5 lapsen henkistä haavaa, jotka säilyvät aikuisuuteen asti
Tietynlaiset olosuhteet ja tilanteet aiheuttavat lapsuudessa henkisiä haavoja, joista osa kulkee ihmisen mukana aikuisuuteen asti ja jopa läpi koko elämän. Suurin osa ihmisistä unohtaa jossain vaiheessa monet lapsuudessa koetut asiat, kuten koulun aloituksen tai ensimmäisen kerran, kun ajoi pyörällä. Hetkiä, joihin liittyi nöyryytystä, vääryyksiä tai pelkoa on kuitenkin vaikeampi unohtaa.
Tällaisten tilanteiden aiheuttamilla henkisillä haavoilla on taipumus vaikuttaa merkittävästi henkilön psykososiaaliseen kehitykseen. Ne voivat aiheuttaa pelkoa, luottamuksen puutetta ja muita ongelmia jopa koko loppuelämän ajan. On tavallista, että ne haittaavat terveiden suhteiden ja sosiaalisten verkostojen luomista. Onneksi monet lapsuudessa syntyneistä henkisistä haavoista pystytään parantamaan joko henkilön itsensä toimesta tai läheisten tai ammattilaisten tuen avulla. Se vaatii kuitenkin ongelman tiedostamisen.
5 lapsen henkistä haavaa, jotka säilyvät aikuisuuteen asti
1. Hylätyksi tulemisen pelko
Melkeinpä jokainen ihminen kokee hylätyksi tulemisen pelkoa tavalla tai toisella. Henkilö voi pelätä tulla hylätyksi vanhempiensa tai ystäviensä toimesta, mutta ihminen voi pelätä myös sitä, että perheenjäsen, lemmikki tai joku, johon ei ole kovin vahvaa suhdetta, hylkää hänet. Tällaisesta riippuvuudesta kärsivä henkilö saattaa pelätä myös torjutuksi tulemista. Tästä syystä henkilö saatta pystyttää ympärilleen muureja, jotta muut ihmiset eivät pääse liian lähelle häntä, ja siten loukkaamaan tavalla tai toisella.
Tätä pelkoa saattaa ilmetä henkilöllä, joka on kokenut hylätyksi tulemisen lapsuudessaan. Hän on saattanut tulla hylätyksi tarkoituksellisesti tai tahattomasti. Tätä henkistä haavaa voi olla vaikea parantaa, ja siihen vaaditaankin paljon itsetutkiskelua. Henkilön, joka pelkää hylätyksi tulemista, tulee aloittaa parantumisen tie alkamalla luottamaan ihmisiin.
2. Torjunnan pelko
Aivan kuten hylätyksi tulemisen pelko, myös torjunnan pelko on yksi syvimmistä henkisistä haavoista, joita ihmisellä voi olla. Tämä ei tarkoita ainoastaan pelkoa muiden ihmisten taholta tulevasta torjunnasta, vaan myös itsensä torjumisesta. Tämä pelko olla tulosta monista tekijöistä, kuten torjunnan kokemista vanhempiensa, perheenjäsentensä, ystäviensä tai sukulaistensa taholta. Lapsi assosioi torjuntaan negatiivisia ajatuksia, hän tuntee, ettei häntä rakasteta ja hänen itsetuntonsa kärsii siitä.
Tästä pelosta kärsivä henkilö ajattelee helposti, ettei hän ansaitse kiintymystä ja ymmärrystä. Nämä tunteet saavat henkilön eristäytymään hänen ympärillään olevista ihmisistä. Jotta tämä ongelma voisi tulla ratkaistuksi, henkilön tulee itse alkaa tehdä omia päätöksiä, murehtimatta mitä muut hänestä ajattelevat.
3. Nöyryytetyksi tulemisen pelko
Nöyryytyksen aiheuttamat haavat syntyvät usein henkilölle, joka on kokenut tiukan äitinsä puolelta kritiikkiä sekä hyväksynnän puutetta lapsuudessa. Näin on etenkin sellaisten henkilöiden kohdalla, joita lapsena väitettiin olevan esimerkiksi kömpelöitä, pahoja, epäkypsiä ja ärsyttäviä. Tällainen kritiikki tuhoaa lapsen itsetunnon.
Tämän tuloksena kehittyy persoonallisuus, jolle on todella tärkeää se, mitä muut ihmiset sanovat. Lisäksi tällainen henkilö muodostaa itselleen suojaavan kilven suojellakseen itseään uhilta, joita ei ole vielä edes olemassa. Jotta tällaisesta tilanteesta voidaan päästä yli, on tärkeää kehittää omaa itsenäisyyttä, vapautta sekä itseymmärrystä. Tämä saa nöyryytetyksi tulemista pelkäävän ihmisen päästämään irti peloistaan.
4. Petetyksi tulemisen pelko
Petetyksi tulemisen pelko on myös yksi yleisimmistä lapsuudessa syntyneistä henkisistä haavoista. Yleensä tätä pelkoa ilmenee sellaisilla lapsilla, joiden vanhemmat ovat pettäneet lastensa luottamuksen, kun eivät ole pitäneet lupauksistaan kiinni. Näin tekemällä vanhemmat luovat tilanteen, jossa ilmenee runsaasti epäluottamusta, mustasukkaisuutta sekä epäterveitä ihmissuhteita.
Lapsuudessa petetyksi tulemista kokeneesta henkilöstä tulee usein kontrolloiva persoona. Vaikka tällainen henkilö on tietoinen omista ongelmistaan ja tekemistään virheistä, hänellä ei vaikuta olevan aikomustakaan muuttaa itseään. Muuttuakseen tällaisen henkilön tulee työstää tiettyjä näkökulmia, kuten:
- Kärsivällisyyttä
- Sietokykyä
- Pohdiskelua
- Virheiden sietämistä ja ymmärtämistä
- Velvollisuuksien delegointia
5. Epäoikeudenmukaisuuden pelko
Epäoikeudenmukaisuuden pelko kumpuaa usein vanhemmista, jotka ovat kylmiä ja autoritäärisiä. Tällaisilla vanhemmilla on liian korkeat vaatimukset lastaan kohtaan, jolloin lapsella on vain vähän varaa tehdä virheitä. Tämän tuloksena lapsi tuntee itsensä hyödyttömäksi ja kyvyttömäksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Pérez, V. R., & Martínez, L. M. R. (2015). Apego, miedo, estrategias de afrontamiento y relaciones intrafamiliares en niños. Psicología y salud, 25(1), 91-101. http://psicologiaysalud.uv.mx/index.php/psicysalud/article/view/1342
- Stamateas, B. (2012). Heridas emocionales: sanar el pasado para un mañana mejor. B De Books.
- Valiente, R. M., Sandín, B., & Chorot, P. (2002). Miedos comunes en niños y adolescentes: Relación con la sensibilidad a la ansiedad, el rasgo de ansiedad, la afectividad negativa y la depresión. Revista de psicopatología y Psicología clínica, 7(1), 61-70. http://revistas.uned.es/index.php/RPPC/article/view/3922