Verbaalisen väkivallan seuraukset lapselle

Väkivalta ei ilmene ainoastaan fyysisenä toimintana, vaan myös sanoilla voi olla musertava vaikutus lapsen itsetunnolle ja kehitykselle.

Kaikenlainen väkivalta on lapselle ja nuorelle haitallista. Usein vain fyysinen vahingoittaminen ajatellaan väkivallaksi, mutta samalla tavalla myös esimerkiksi henkinen ja verbaalinen väkivalta, kuten alistaminen, vähättely, halveksiminen, uhkailu ja laiminlyönti, ovat väkivallan muotoja. Verbaalisen väkivallan seuraukset voivat olla hyvin vahingollisia lapsen itsetunnolle ja emotionaaliselle kehitykselle.

Miksi verbaalinen väkivalta luokitellaan väkivallaksi?

Marraskuun 20. päivänä vuonna 1989 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa solmittiin Lapsen oikeuksien sopimus. Kyse on 60 artiklasta ja 3 lisäpöytäkirjasta koostuva dokumentti, joka oli sopimishetkellä laajimmin hyväksytty ihmisoikeuksia käsittelevä sopimus maailmassa. Sopimuksen ovat saattaneet voimaan 192 Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiota.

YK:n yleiskokouksessa määritettiin, että kaikki lapset ja nuoret ovat lainmukaisia subjekteja, jotka ansaitsevat kunnioitusta, arvostusta ja vapautta. Lisäksi Lapsen oikeuksien sopimus kumoaa aikaisemman käsityksen siitä, että lapsi olisi perheen, valtion tai yhteiskunnan toimesta tapahtuvan intervention passiivinen objekti. Sopimus asettaa lapsille samat oikeudet kuin aikuisillekin, lisäten joitakin erityisoikeuksia johtuen lapsen erityisestä asemasta kehittyvänä yksilönä. Verbaalisen väkivallan käyttöä keinona käyttäytyä epäkunnioittavasti lasta kohtaan ja hyökätä hänen arvoaan vastaan pidetään lainrikkomuksena sopimuksen allekirjoittaneissa maissa.

Yleisimmät verbaalisen väkivallan muodot

Sanat voivat satuttaa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin fyysinen väkivalta. Niiden vaikutus jää lapsen mieleen, sillä hän näkee vanhempansa tai muun itselleen tärkeän aikuisen opettajanaan ja viisauden lähteenä. Lapsi alkaa helposti uskoa siihen, ettei hän osaa tehdä mitään oikein, kun vanhempi on kerran näin toistuvasti sanonut.

Tästä syystä verbaalinen väkivalta voidaan lukea väkivallan muodoksi, joka aiheuttaa lapselle emotionaalista tuskaa. Lasten oikeuksia edistävän argentiinalaisen EDNA-järjestön (The Diocesan Team for Children and Adolescents) mukaan verbaalinen väkivalta voidaan jakaa aktiiviseen ja passiiviseen verbaaliseen väkivaltaan.

Aktiiviseen verbaaliseen väkivaltaan kuuluvat kunnioituksen puute, loukkaaminen, liiallinen vaativuus ja ymmärryksen puute lasta kohtaan. Se ilmenee seuraavan tyyppisinä lausahduksina:

• “Sinusta ei ole mihinkään.”
• “Olet tyhmä, etkö ymmärrä, mitä sanon sinulle?”
• “Et ajattele päälläsi, ajatteletko jaloillasi?”
• “Saat minut kyllästymään.”
• “Olen kyllästynyt toistamaan asioita yhä uudelleen ja uudelleen.”
• “Olet yhtä tyhmä kuin isäsi.”
• “Odota vain, kunhan päästään kotiin.”

Passiiviseen verbaaliseen väkivaltaan kuuluu sen sijaan vanhempien välinpitämättömyys, rakkaudenosoitusten puute ja mielenkiinnon puute lasta kohtaan. Se voi aiheuttaa lapselle vakavia häiriöitä, kuten anakliittistä masennusta.

Verbaalisen väkivallan seuraukset lapselle

Valitettavasti verbaalisen väkivallan käyttö on osittain muodostunut tavaksi kasvattaa lasta ja on laajalti hyväksyttyä myös omassa yhteiskunnassamme. Moni on varmasti kuullut joidenkin tämän päivän aikuisten kertovan, kuinka häntä on piiskattu aikoinaan vyöllä, minkä vuoksi hän on oppinut käyttäytymään. Väkivallan hyväksyminen ilman, että sen mahdollisia vaikutuksia pohditaan kriittisesti, on äärimmäisen vahingollista.

Fyysisen kaltoinkohtelun tavoin myös verbaalinen väkivalta voi aiheuttaa vakavia ongelmia lapsen emotionaaliselle stabiiliuudelle ja esimerkiksi vahingoittaa tämän itsetuntoa ja vaikeuttaa ihmissuhteiden luomista. Lisäksi se voi aiheuttaa syyllisyyden tunteita, kun lapsi ei koe yltävänsä vanhempien vaatimuksiin, sekä herättää epävarmuuden ja pelon tunteita vanhempia tai muita läheisiä aikuisia kohtaan – siis heitä kohtaan, joiden tulisi herättää lapsessa täysin päinvastaisia tunteita.

Kuinka välttyä verbaalisen väkivallan käytöltä?

EDNA suosittelee seuraavia toimia, jotta vältytään verbaalisen väkivallan käytöltä:

• Älä polje lapsen itsetuntoa: Kehu lasta tämän saavutuksista ja kannusta häntä parantamaan suoritustaan jatkossa.
• Toimi hyvänä esimerkkinä: Lapsi näkee ja imee itseensä kaiken. Jos lapsi näkee vanhempiensa ratkaisevan ongelmat huutamalla, uhkailemalla ja lyömällä, hän toimii tulevaisuudessa samoin muiden ihmisten ja oman perheensä kanssa.
• Puhu lapsen kanssa: Muista, että kyseessä on lapsi, jolla on vielä paljon opittavaa. Koska lapsi ei osaa aina käyttäytyä, sinun täytyy puhua hänelle siitä, millaista käytöstä häneltä odotat.
• Älä vaadi lapselta liikaa: Se, että lapsi ei yllä vanhempiensa odotuksiin, on omiaan tuhoamaan hänen itsetuntonsa. Kannusta siis lasta tekemään aina hieman paremmin kuin aikaisemmin, mutta kerro hänelle, ettei hänen tarvitse kilpailla kenenkään kanssa tai kokea tarvetta voittaa ketään.