Opetuslelujen merkitys vauvoille
Vauvojen kehityksessä on vaiheita, jolloin he ja lelut ovat erottamattomia. Lelujen perustarkoitus on ehkä hauskuuttaa ja viihdyttää, mutta valmistajat miettivät yhä enemmän opettavaisten lelujen kehittämistä, jotta vauvat oppisivat hauskanpidon lomassa. Tämä auttaa vauvoja löytämään ja kehittämään joitakin perustaitoja. Tässä artikkelissa kerromme, mikä on opetuslelujen merkitys vauvoille.
Lelut ja vauvat
Näitä perustaitoja ovat muun muassa kognitiivinen ajattelu, motoriset taidot, ongelmanratkaisukyky, kielitaito, peruskäsitteiden oppiminen jne. Lelujen valmistaminen on luova prosessi, jossa tarkoituksena on tehdä esineestä paitsi houkutteleva, myös kiinnostava ja hauska lapsille sekä hyvä valinta vanhemmille.
Lelut eivät ole pelkästään hauskoja; useimmat niistä tarjoavat lapsille myös mahdollisuuden oppia. Parhaat lelut aktivoivat lasten aisteja, herättävät mielikuvituksen ja motivoivat heitä olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vanhempien tulee kuitenkin olla varovaisia leluja valitessaan, sillä ne on räätälöity eri kehitysvaiheisiin.
Vauvat haluavat tutkia ympäristöään, ja siksi heidän on tärkeää ymmärtää tunteita. Kasvaessaan he alkavat kehittää motorisia taitoja. Lelut tulisi valita huolella, sillä opettavaiset lelut voivat edistää lasten tervettä fyysistä ja psyykkistä kehitystä.
Saatat olla kiinnostunut tästäkin artikkelista: 5 ideaa, joiden avulla viihdytät lasta kotioloissa
Opetuslelujen merkitys vauvoille
Sosiaalisten taitojen kehittyminen
Sosiaaliset taidot ovat luultavasti kaikkein tärkeimpiä. Vauvoilla tulee olla valmiudet tutkia ympäristöään ja kyky ymmärtää omia ja muiden ihmisten tunteita. Opettavaiset lelut, joiden avulla voidaan olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, auttavat vauvoja aloittamaan sosiaalisen kanssakäymisen.
Kognitiivisten taitojen kehittyminen
Kognitiivisiin taitoihin kuuluvat muisti, ongelmanratkaisukyky, peruskäsitteiden oppiminen jne. On tärkeää, että lapset alkavat oppia esimerkiksi värejä ja numeroita. Lapset voivat oppia nämä kognitiiviset taidot erilaisten opetuslelujen avulla.
Kielitaidon kehittyminen
Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa rohkaisee lapsia ilmaisemaan tunteitaan. He alkavat vähitellen oppia käyttämään kieltä ja puhumaan oikein. Nykypäivänä voidaan onneksi valmistaa puhuvia leluja, jotka ovat esimerkillisiä kielenkäytön kannalta, joskin lapset tarvitsevat tietysti myös suoraa vuorovaikutusta ihmisten kanssa kehittääkseen kommunikaatiokykyään.
Ihannetapauksessa lapselle tulisi valita puhuvia leluja asioiden nimien opettamiseksi tai lapsen kiinnostuksen herättämiseksi sanoihin. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että vaikka opetuslelujen merkitys vauvojen kehitykselle on suuri, ihmiskontakti on se mikä todella auttaa heitä kasvamaan ja kehittymään optimaalisella tavalla.
Lue lisää täältä: Äiti on vauvansa ensimmäinen lelu
Motoristen taitojen kehittyminen
Taaperoiden on kehitettävä lihastaitoja ja tasapainoa valmistautuessaan tutkimaan ympäristöään. Heillä on taipumus kokeilla leluja ja leikkiä niillä liikuttaen samalla tärkeitä kehonosia, kuten sormia, jalkoja, käsiä… ja jopa kävellä lelujensa kanssa.
Opetuslelujen merkitys vauvoille: logiikan ja mielikuvituksen kehittyminen
Lelut auttavat lapsia käyttämään mielikuvitustaan ja kehittämään luovuuttaan. Heidän on kuitenkin hyödynnettävä myös loogista ja kriittistä ajattelua voidakseen pitää hauskaa opetuslelujensa kanssa. He oppivat niiden avulla tunnistamaan ympäristönsä ja lisäämään tietoisuutta siitä.
Lelut voivat olla samalla sekä hauskoja että opettavaisia, mutta vanhempien on valittava sopivimmat lelut tapauskohtaisesti. Kun opetuslelut valitaan oikein lapsen iän mukaisesti, ne edistävät hänen fyysistä ja psyykkistä kehitystään terveellä tavalla.
Tutkija Carmen Trigueros vahvistaa, että lelun on oltava hauska. Jos se ei ole hauska, sitä ei voida luokitella leluksi. Hyvällä lelulla tulee toisaalta olla myös opettavaista potentiaalia, didaktista potentiaalia, terapeuttista potentiaalia ja positiivisia arvoja.
Lelu on tyhjä esine, kunnes sen didaktinen potentiaali on otettu käyttöön.
Lelu ei ole itsessään opettavainen eikä didaktinen, lelu on lelu. Sille annettujen käyttötarkoitusten mukaan se voidaan kuitenkin luokitella opettavaiseksi tai didaktiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Montero, M. M., & Alvarado, M. D. L. Á. M. (2001). El juego en los niños: un enfoque teórico. Revista educación, 25(2), 113-124. https://revistas.ucr.ac.cr/index.php/educacion/article/view/3585/3494
- Payà Rico, A. (2014). Juego, juguete y educación en la pedagogía española contemporánea. Espacios en blanco. Serie indagaciones, 24(1), 0-0. http://www.scielo.org.ar/pdf/eb/v24n1/v24n1a08.pdf
- Ramos, Y. H. T., Villena, V. R., & Fernández, S. F. T. (2016). Los juguetes como medio de desarrollo del niño de la primera infancia. Atenas, 1(33). https://www.redalyc.org/journal/4780/478049736011/478049736011.pdf
- Trigueros, C. (2002). Reflexiones acerca del juego. Lecturas, Educación Física y Deportes, Revista Digital, 46. https://www2.ulpgc.es/hege/almacen/download/42/42948/reflexiones_acerca_del_juego.pdf