Rutiinit ovat tärkeitä lasten kasvatuksessa

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Zuleyvic Adriana Cuicas

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Psykologi ja kahden pienen tytön äiti Nathalie Sánches on sitä mieltä, että rutiinit ovat tärkeitä, mutta tiukat aikataulut eivät. Kysymykseen siitä, voidaanko aikatauluissa joustaa, Sánches vastaa, että joustavuus on tärkeää, sillä se tuo sinulle mukautumiskykyä.  

Meidän on pystyttävä mukautumaan alati muuttuvaan maailmaan olemalla joustavia rakenteissamme, ja erityisesti päänsisäisissä sellaisissa. “Elämä on muutosta”, sanovat buddhalaiset, ja meidän on valmisteltava myös lapsemme jatkuvaa muutosta varten.

Sánches sanoo, että jotkut ihmiset sekoittavat rutiinit ja aikataulut keskenään, vaikka ne eivät ole sama asia. Hän painottaa, kuinka tärkeää on, että lapsemme ymmärtävät ajan käsitteen. Pieninä he eivät vielä tiedä, mitä puoli tuntia tai tunti tarkoittaa.

Rutiinit ovat tärkeitä ja auttavat lapsia ymmärtämään, mitä tehdä tietyn tehtävän jälkeen, tai tarkemmin, mitä kunkin aktiviteetin jälkeen tapahtuu.

Rutiinit ovat tärkeitä ja tuovat vakautta

“Lapsilla ei ole tarkkaa mielikuvaa siitä, mikä kukin päivä on, ja miten ne ryhmittyvät kalenteriin. Mutta, kun lapsilla on rutiineja, he voivat ymmärtää, mitä tulee tapahtumaan”, Sánches selittää.

Lapsi voi esimerkiksi rutiinien myötä tietää, että ensimmäisenä hän nousee sängystä ylös. Sen jälkeen hän pesee kasvonsa ja harjaa hampaansa. Sitten hän syö ja lähtee kouluun. Tällaisten rutiinien avulla lapsi voi ennakoida seuraavaksi tapahtuvia asioita.

Jos lapsellasi on ymmärrys siitä, mitä kunkin asian jälkeen tapahtuu, hän tuntee olonsa vakaaksi ja turvalliseksi.

“Silloin, kun lapset kokevat ahdistusta, he antavat vanhemmilleen vaikutelman huonosta käytöksestä. Mutta, mitä todella tapahtuu, on, että he eivät ymmärrä, mitä heidän pitäisi ja ei pitäisi tehdä”, Sánches sanoo.

Esimerkkinä Sánches kertoo, että lapset, jotka ovat tottuneet käymään kylvyssä joka ilta ennen sänkyyn menoa, ymmärtävät jo kylvyn aikana, että nukkumaanmenoaika on lähellä. Heillä ei ole suunnitelmia leikin, television katselun tai muiden aktiviteettien aloittamisen suhteen. He tietävät voivansa varautua siihen, että he menevät joka ilta kylvyn jälkeen suoraan sänkyyn.

Eräs psykologiaan keskittyvä artikkeli tukee Sánchesin sanoja kertomalla, että lapsen on noudatettava rutiineja tunteakseen olonsa turvalliseksi ja rauhalliseksi ympäristössään.

Rutiinit tukevat lapsia havainnoimisessa

Kyseinen artikkeli myös tähdentää, että jos luomme rutiineja, lapset oppivat, että kullakin aktiviteetilla on oma aikansa ja paikkansa. Kertauksen myötä he oppivat säätelemään omia rutiinejaan.

Näin lapsi kykenee seuraavanlaiseen ajatteluun: “En nouse pöydästä ylös leikkimään, koska tiedän, että sille on oma aikansa myöhemmin. Minun on kerättävä käyttämäni lelut ennen kylpyyn menoa…”

Tämä auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään paremmin. Lisäksi se auttaa lasta kehittämään itsehillintää ja itsenäisyyttä.

Tapoja ei muodosteta hetkessä, vaan niitä opitaan kertauksen ja harjoittelun kautta. Jos pidämme mielessämme sen ajan, jonka uuden rutiinin oppiminen vaatii, pysymme kärsivällisempinä auttaessamme lastamme tottumaan kyseiseen tapaan.

Toisaalta taas, jos menetämme toivomme ja vaadimme lapsiltamme enemmän kuin mihin he kykenevät, saatamme luoda heille negatiivisia kokemuksia, joita he eivät halua toistaa.

Listaamme vielä kaksi neuvoa lapsen opettamiseen liittyen:

• Älä anna ristiriitaisia käskyjä.
• Jos käsket lapsesi suihkuun, siivoamaan huoneensa ja odottamaan pöydässä kertomatta näille toimille järjestystä, lapsi tulee sivuuttamaan käskyt. Kerro siis lapselle, mikä on ensimmäinen askel. Kun tehtävä on suoritettu, selitä lapselle seuraava vaihe. Jos lapsesi on tarpeeksi vanha muistaakseen useampia käskyjä, selvennä ne hänelle ja kerro, mitkä ovat tärkeimpiä. Älä odota, että lapsi setvii asiat itse omassa päässään, sillä sinullakin on omat prioriteettisi.