Et hemmottele lastasi pilalle olemalla rakastava äiti
Vaikka muut sanoisivat mitä, se, että olet rakastava äiti, ei tarkoita, että hemmottelisit lapsesi pilalle. On olemassa miljoonia tapoja olla vanhempi; äiti voi olla tiukka tai salliva, hellä tai etäinen, perinteinen tai moderni.
Eniten kritiikkiä ja kyseenalaistusta saavat usein osakseen naiset, jotka omistautuvat äidin tehtävälle täysin. He ovat äitejä, jotka ovat valmiita uhraamaan eniten lastensa puolesta.
Kasvatitpa lapsesi miten tahansa, joku kritisoi kasvatustyyliäsi. Olet ylisuojelevainen, olet liian salliva, murehdit lastasi liikaa tai olet liian rakastava äiti. Ihmisillä on aina jotain sanottavaa.
Joten äidit, nyt on aika oppia olemaan välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat, ja seurata omaa vaistoasi. Näin vältyt todennäköisimmin virheiden tekemiseltä.
Jos tunnet olevasi rakastava äiti, älä kuuntele kriitikoita ympärilläsi. Näytä vapaasti kaikki lastasi kohtaan tuntemasi kauniit tunteet. Mikään ei ole kauniimpaa kuin onnellinen lapsi, joka tuntee olevansa rakastettu – se tulee näkymään hänen persoonassaan, itsetunnossaan ja emotionaalisessa älykkyydessään.
Onko itsensä rakastetuksi tunteminen todella näin tärkeää lapselle? Kyllä, ja vielä enemmänkin. Lasta kohtaan osoitetut erilaiset hellyydenosoitukset eivät vahingoita lasta, vaikka moni niin saattaa ajatella. Päinvastoin, ne tuovat mukanaan monia hyötyjä; et ainoastaan luo vahvempaa äiti-lapsi-suhdetta, vaan myös takaat lapsen terveen kehittymisen. Jatka lukemista ja saat tietää, mitä etuja rakastava äiti tuo lapselleen.
Rakastava äiti hyödyttää lasta monella tavalla
Ennen kuin jatkamme, on tärkeä tehdä selväksi, että rakastava äiti ei tarkoita samaa kuin salliva äiti. Psykologit puolustavat ajatusta siitä, että lapselle on tärkeä osoittaa kiintymystä, eikä hellyydenosoituksilla ole koskaan lapseen pilaavaa vaikutusta.
Lapsen pilaavat rajojen, sääntöjen ja kurin puute. Siksi on tärkeä rakastaa lasta koko sydämellä, mutta vielä tärkeämpää on se, että lapsi tunnistaa vanhemman rakkauden itseään kohtaan. Suukot, halaukset ja hellät kosketukset ovat lapselle yhtä tärkeitä kuin joka-aamuisen aamupalan valmistaminen – tämän ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä.
Rakastava äiti hyödyttää lasta esimerkiksi näillä viidellä tavalla:
- Äidin ja lapsen välisen suhteen vahvistaminen. Kiintymyksen ja arvostuksen osoittaminen lapselle vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Tällä tavalla lasta autetaan kehittämään itsevarmuutta, mikä luo vankan perustan asioiden oppimiselle. Tiivis suhde helpottaa oikean ja väärän opettamista lapselle, mikä puolestaan edesauttaa opettamaan lasta kunnioittamaan rajoja ja perheen sisäisiä sääntöjä. Samalla myös vähennetään salaisuuksien syntymistä lapsen ja vanhemman välille.
- Hyvä itsetunto ja turvallisuuden tunne. Lapsi, joka saa osakseen paljon hellyyttä, ei elä pelossa, sillä hän tietää vanhempansa olevan hänen tukenaan. Rakkautta saava lapsi tietää selviävänsä vaikeidenkin aikojen läpi, sillä hän saa voimaa ja rohkeutta vanhemmaltaan. Lapsi, joka saa jatkuvaa huolenpitoa, tuntee olonsa varmemmaksi. Olemalla rakastava äiti, saat lapsesi tuntemaan itsensä voittamattomaksi ja tuhoutumattomaksi.
- Emotionaalisen älykkyyden kehitys. Omien tunteiden hallinta ja niiden hyödyntäminen omaksi eduksi on todella tärkeää. Ei ole epäilystäkään siitä, että terveen emotionaalisen älykkyyden kehityksen tuloksena on onnellinen lapsi. Osoittamalla lapselle kiintymystä, vanhempi auttaa häntä oppimaan tunteiden hallintaa ja käsittelemään turhautumisen tunnetta.
- Hellyys parantaa kommunikointia ja ehkäisee ujoutta. Tähän mennessä on varmasti käynyt selväksi se, että lapsi, jolle osoitetaan kiintymystä, ei pelkää kertoa tunteistaan. Rakastava äiti on lapsen uskottu, oli aihe sitten mikä tahansa. Hyvät kommunikaatiotaidot tekevät lapsesta myös ulospäinsuuntautuneemman. Autat lasta pääsemään yli peloista ja ujouden tunteesta, mutta myös luomaan yhteyksiä toisten ihmisten kanssa.
- Empatia ja huolenpito toisia ihmisiä kohtaan. Hellyyttä saanut lapsi on empaattisempi sekä kyvykkäämpi ilmaisemaan huolenpitoaan ja ymmärrystään ikätovereitaan kohtaan. Yleisesti ottaen lapsi, joka on saanut osakseen paljon kiintymystä, osaa ilmaista tunteitaan paremmin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
- Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
- Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
- Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
- Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos.
