Mitä vaikutuksia sosiaalisella vertailulla on?
Vertailemme jatkuvasti itseämme ympärillämme oleviin ihmisiin – niin tuntemiimme ihmisiin kuin sosiaalisessa mediassa tai julkisuudessa esiintyviin henkilöihinkin, toisinaan jopa fiktiivisiin hahmoihin. Yleinen mielipide vaikuttaisi olevan se, että sosiaalisella vertailulla on negatiivinen olemus, ja sitä tulisi välttää tekemästä. Mutta mitä sanot, jos kerromme, että sosiaalinen vertailu onkin olennainen osa ihmisyyttä?
Mitä vaikutuksia sosiaalisella vertailulla on?
Tarvitseeko meidän vertailla itseämme toisiin ihmisiin?
Leon Festinger on sosiaalisen vertailun ja kognitiivisen dissonanssin teorian luoja. Hän olettaa, että ihmisen tarvitsee arvioida omia mielipiteitään sekä kykyjään. Toisin sanoen ihmisen tarvitsee tietää olevansa johdonmukainen, ja että hänen tekemänsä valinnat ja ajatukset ovat päteviä.
Psykologi Joel Feliun mukaan ihminen alkoi vertailla itseään muihin saavuttaakseen varmuuden tunteen, sillä hänellä ei ollut muuta tapaa vahvistaa omia ajatuksiaan ja mielipiteitään valideiksi.
Vaikka asiat vaikuttaisi olevan suhteellisen selkeitä, luotamme usein kuitenkin enemmän muiden mielipiteisiin. Toisin sanoen luotamme enemmän toisten mielipiteisiin siitä, mitä tulisi ajatella, sanoa tai tehdä, enemmän kuin omiin ajatuksiin.
Feliu kuitenkin kertoo, että ihminen ei tee tällaista vertailua sattumanvaraisesti. Valitsemme vertailun kohteeksi usein ihmisiä, joita pidämme jollain tavalla samankaltaisina kuin itse olemme. Havaitessamme samankaltaisuutta jonkin henkilön kanssa, luotamme hänen arvioonsa enemmän, kuin omiin mielipiteisiimme tai kykyihimme.
Tällainen reflektio johtaa ryhmän yhdenmukaisuuden konseptiin. Se, että tarvitsemme samankaltaisiksi koettujen ihmisten mielipiteitä kertoo oikeastaan halusta olla yhdenmukainen ryhmän kanssa. Haluamme siis olla kuin muut, ja että muut olisivat kuin me itse olemme.
Kognitiivinen dissonanssi
Mitä tapahtuu silloin, kun asenteemme ja mielipiteemme eivätkään kohtaa heidän kanssa, joita pidämme samankaltaisina? Festingerin mukaan sosiaalisen vertailun seurauksena oleva epäjohdonmukaisuus tarkoittaa kognitiivista dissonanssia. Dissonanssi aiheuttaa psykologista ahdinkoa, mikä voi muuttaa päätöksentekoamme, mielipiteitämme ja asenteitamme sekä lopulta myös kognitiivista järjestelmäämme.
Kuinka vahingollista sosiaalinen vertailu oikein on?
Nyt kun tiedämme sosiaalisen vertailun olevan olennainen osa ihmisyyttä, jäljelle jää yksi olennainen kysymys: millaisia seurauksia sosiaalisella vertailulla on?
Muihin ihmisiin vertailemisen vaikutukset riippuvat siitä, millaisia merkityksiä annamme vertailulle. Tapa, jolla arvioimme omaa tilannetta suhteessa muihin, voi vaikuttaa vahvasti itsetuntoomme sekä sillä saattaa olla epäsuotuisa vaikutus autonomian tunteeseemme.
Toisaalta jokaisen on hyvä ymmärtää, että kaikilla on omat ainutlaatuiset tilanteet elämässään, mikä on seurausta haastavista kokemuksista. Toisin sanoen on tärkeää muistaa, että tapahtumat, jotka ovat tuoneet sinut juuri siihen elämäntilanteeseen, jossa juuri nyt olet, ovat hyvin erilaisia toisten ihmisten kanssa. Vertailemalla omaa elämää ja elämäntilannetta toisen ihmisen elämään voi aiheuttaa suurta vahinkoa omanarvontunteelle.
Samalla meidän tulisi pitää mielessä sanonta “ei koiraa karvoihin katsominen”, sillä ulkomuoto voi pettää. Lääkäri ja hyvinvointiasiantuntija Susan Bieli kertoo tärkeän faktan, että omaa sisäistä olemusta ei voi vertailla ulkopuolisiin ihmisiin.
Sosiaalisen median ollessa suuressa roolissa nykypäivänä on hyvin yleistä vertailla omaa elämäänsä toisten ihmisten elämään selaten Facebook- tai Instagram- profiileja, vaikka näemmekin suurimmaksi osaksi vain pelkkiä kuvia.
Sosiaalinen vertailu inspiraation lähteenä
Jokainen meistä on ainutlaatuinen ja jokaisen elämässä on omat olosuhteensa. Jos jatkuvasti vertailemme itseämme toisiin ihmisiin, omaksumme tiettyjä vaatimuksia, jotka ovat itsellemme kovin vieraita. Sosiaalisella vertailulla voi kuitenkin olla myös positiivisia vaikutuksia, nimittäin silloin, kun sitä käytetään inspiraation lähteenä.
Seuraamalla toisten ihmisten edistymistä ja unelmien saavuttamista silloin kun itse teet kovasti töitä omien unelmien eteen voi olla hyvin turhauttavaa. Se voi myös aiheuttaa ahdistusta. Voit kuitenkin kääntää turhautumisen ja kateuden tunteen omaksi motivaatioksi.
Toisiin ihmisiin vertailun tulisi siis aina keskittyä itsensä kehittämiseen. Tarkastele siis toisia ihmisiä eri perspektiivistä: esimerkkinä tavoitteesta, johon itsekin haluat päästä. Analysoi, mitä nämä ihmiset tekivät päästäkseen omiin tavoitteisiinsa, ja motivoi itseäsi sanomalla: “Jos he pystyivät siihen, niin pystyn minäkin!”
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Biali, S. (2010). Live a live you love: seven steps to a healthier, happier, more passionate you. Beaufort Books.
- Festinger, L. (1975). Teoría de la disonancia cognoscitiva. Instituto de Estudios Políticos. España
- Ibáñez, T., Botella, M., Domènech, M., Feliu, J., Martínez, L.M., Pallí, C., Pujal, M. y Tirado, F.J. (2004). Introducción a la psicología social. Editorial UOC. España: Barcelona.
