Lapsen saaminen on enemmän kuin unelmien täyttymys - Äitiyden Ihme
 

Lapsen saaminen on enemmän kuin unelmien täyttymys

Lapsen saaminen on enemmän kuin unelmien täyttymys
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 10 marraskuuta, 2018

Lapsen saaminen on enemmän kuin unelmien täyttymys tai tavoitteiden saavuttaminen. Kun pidät vastasyntynyttä sylissäsi, ymmärrät, että tämä suhde kestää loppuelämän. Se tarkoittaa sitä, että sydämesi tulee elämään kehosi ulkopuolella loppuelämäsi, ja tulet nauttimaan jokaisesta tämän pienokaisen kanssa vietetystä hetkestä.

Lapsen saaminen on monelle unelmien täyttymys

Tieteen ja psykologian maailmassa tutkitaan paljon naisen halua tulla äidiksi. Tämä halu on usein yksityistä, intiimiä ja selittämätöntä. Selvittäessään erilaisia asiaan liittyviä muuttujia, tutkijat kuitenkin toteavat, että lapsen saamisen halu perustuu kolmeen motiiviin.

Ensimmäinen motiivi lapsen saamiseen on kumppaneiden välisen suhteen vahvistaminen. Kumppanit haluavat yhteisen elämän mittaisen “projektin”. Toinen syy, jonka vuoksi monet naiset haluavat tulla äidiksi, on toive tietynlaisen täyttymyksen saavuttamisesta. Viimeinen syy lapsen hankkimiseen on kokonaisvaltainen halu – halu tulla äidiksi, jotta omalla olemassaololla on merkitys.

Saatat olla eri linjoilla tai samaa mieltä edellä mainittujen syiden suhteen, mutta voimme kuitenkin kaikki olla varmasti yhtä mieltä siitä, että lapsen saaminen on enemmän kuin kaikki edellä mainittu yhteensä.

On tietysti tapauksia, joissa halua saada lapsi ei jaeta kumppanin kanssa. On olemassa erilaisia elämäntilanteita ja tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä. On tilanteita, joissa lapsi saapuu elämään, kun häntä vähiten odottaa –  ja usein lapsi on parasta, mitä olisi voinut tapahtua. 

Lapsen saaminen on siis paljon enemmän kuin vain pelkkä halu ja toive omasta lapsesta

Toiveeni toteutumisessa kesti kauan, mutta olet vihdoin täällä

Lapsen saaminen on paljon enemmän kuin unelmien toteutuminen

Joissain tapauksissa lapsi saapuu elämään pitkän toivomisen ja odottamisen jälkeen. 

On olemassa naisia, jotka eivät tule raskaaksi helposti, miehiä, joiden on vaikea siittää lasta, perheitä, jotka yrittävät ja yrittävät, mutta tuloksena on pelkkää surua ja turhautumista. Kunnes lopulta ihme tapahtuu ja unelmasta tulee totta.

Oli kumppanilla sitten yhtä vahva halu saada lapsi tai ei, on olemassa sekä naisia että miehiä, jotka unelmoivat lapsesta ja odottavat vain oikeaa aikaa. Sitä aikaa, jolloin tunne-elämä ja taloudellinen tilanne ovat tasapainossa, jotta lapsen saamisen ihme voisi tapahtua. 

Mutta, juuri kun pariskunta ajattelee, että aika on sopiva perheen kasvamiselle, he huomaavatkin lapsen saamisen olevan mahdotonta – raskaustesti toisensa jälkeen näyttää negatiivista. Hedelmöitystä ei tapahdu, eikä ole muuta vaihtoehtoa kuin hakea apua; kääntyä nykylääketieteen ja hedelmöityshoitojen puoleen.

Samalla kaikki koettelemukset vaativat veronsa sekä naisen että miehen psyykkisessä ja henkisessä jaksamisessa. Tämän vaikean tilanteen aiheuttama stressi, sen luomat illuusiot, aikaansaamat toiveet ja turhautumiset luovat monimutkaisen verkoston, jota on vaikea hallita. 

Tällaiset tilanteet ovat raskaita ja niitä leimaa vahva halu saada oma lapsi. Onneksi kuitenkin suurimmassa osassa tapauksia on onnellinen loppu.

Kuvitteellinen lapsi elää sisällämme

Lapsen saaminen on enemmän kuin unelmien täyttymys

Tämä kaunis Henry James Draperin 1800-luvun lopulla maalaama teos kuvastaa sitä taianomaista hetkeä, kun nymfin toive äitiydestä toteutuu. 

Draper kertoo maalauksen syntyneen hänen kuvitellessaan surullisen naisen kävelevän rannalla ennen maalauksen kuvaamaa hetkeä. Nainen löytää kivikosta merilevään käärityn jättimäisen simpukankuoren. Nainen poistaa levän simpukan ympäriltä ja avaa kuoren. Simpukan sisältä nymfi löytää vaaleanpunaisen ja täydellisen pienen vauvan. Nainen kiittää merta ja ottaa vauvan syliinsä.

Lapsen saamisen halun yhteydessä voidaan puhua myös “kuvitteellisesta lapsesta”. Tämä voi vaikuttaa psyykkisesti ja henkisesti epäterveeltä, mutta siitä voi todellisuudessa olla suunnattomasti hyötyä, kunhan asian suhteen pysytään loogisena ja realistisena.

  • Tämä ei tarkoita, että kuvitteelliselle lapselle annettaisiin ihanteellisia määreitä, kuten ääretön kauneus ja älykkyys, akateeminen menestys tai empaattinen ja tottelevainen luonne.
  • Tervettä on kuvitella itsensä onnellisena ja viettämässä aikaa lapsen kanssa. Vauvan ei tarvitse olla tulevaisuuden asianajaja, huippupianisti tai tunnettu urheilija. Voit kuvitella lapsesi sellaiseksi, joka voi olla mitä tahansa hän päättääkin olla. Voit kuvitella itsesi opettamassa ja auttamassa häntä. Voit kuvitella itsesi lapsen lähelle – opastavaksi valoksi – jokaisessa hänen elämänsä vaiheesssa.
Lapsen saanti on unelmien täyttymys

Naisen halu tulla äidiksi tai miehen halu tulla isäksi johtuu monesta syystä, joita ei voida mitata laboratoriossa. 

Ihmisellä on syvä halu täydentää elämänsä ja jakaa aikansa onnellisen ja vapaan lapsen kanssa. Unelmoimme, että voimme antaa lapselle siivet lentämistä varten sekä juuret, jotta hän muistaa, mistä hän on kotoisin ja että tulemme aina rakastamaan häntä.

Toiveemme ilmenevät ensin unelmien muodossa, ja myöhemmin saamme nauttia unelmien muuttuessa todeksi. Nauti siis jokaisesta päivästä, jonka saat viettää pienen aarteesi seurassa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
  • Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
  • Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
  • Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
  • Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.