Tunnetason tietoisuus - 5 keinoa auttaa lasta ymmärtämään tunteitaan
Omien tunteiden ymmärtäminen ja hallinta on välttämätön taito ihan kaikille ihmisille yhteiskunnassa. Jos me epäonnistumme tunne-elämän tietoisuuden opettamisessa lapselle, riskinä on se, että hän kasvaa turhautuneena ja onnettomana.
Jatka siis lukemista, sillä nyt kerromme viidestä asiasta, jotka auttavat luomaan lapselle tietoisuutta omista ja muiden tunteista.
Mitä on tunnetason tietoisuus?
Tunnetason tietoisuus on kykyä tunnistaa omat tunteet ja antaa niille oikea nimi.
Se tarkoittaa myös sitä, että ymmärrämme, kuinka ajatuksemme, tunteemme ja käytöksemme vaikuttavat meihin. Lisäksi siihen kuuluu tietysi ympärillä olevien ihmisten tunteista tietoisena oleminen ja siten myös se, että pystytään “lukemaan” toisen tunteita.
“Tunnetason tietoisuudessa avainasia on, että ihmisen tunteet tekevät töitä hänen puolestaan, eivät häntä vastaan.”
– Reuven Bar-On
Tunnetason tietoisuus lapsilla
Tunteemme määrittävät käytöstämme ja kykyämme oppia. Hyvä tunteita koskeva kasvatus edistää henkilökohtaista terveyttä ja hyvinvointia. Se myös estää kehityksessä ilmeneviä vaikeuksia, mahdollistaen lapselle terveen persoonallisuuden muodostamisen.
Se, että pystytään ilmaisemaan ja hallitsemaan omia tunteita, on yleisesti yksi kasvatuksen avaintavoitteista, ja se on hyvin tärkeä osa ihmisen kehitystä.
Useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ihmisen tunteet voidaan ryhmitellä seuraaviin kategorioihin:
Ensisijaiset tunteet
Näihin ilmeisesti vaikuttavat voimakkaasti perintötekijät, sillä eräät tunnereaktiot ovat havaittavissa jokaisessa ihmisessä kaikissa kulttuureissa, vaikka ne muokkautuvatkin oppimisen ja kokemuksen myötä.
Toissijaiset tunteet
Nämä ovat suurilta osin yksilön kehityksestä riippuvaisia. Tämän tyypin tunnereaktiot voivat vaihdella suuresti ihmisten välillä.
Negatiiviset tunteet
Nämä ovat epämiellyttäviä tunteita, ja ne auttavat meitä arvioimaan, onko tietty tilanne meille haitallinen sekä ottamaan käyttöön resursseja tilanteen muuttamiseksi.
Myönteiset tunteet
Nämä miellyttävät tunteet ilmenevät sellaisina hetkinä, kun tilanne vaikuttaa meille hyödylliseltä. Ne tuppaavat olemaan katoavia, sillä meidän ei tarvitse tehdä mitään tilanteen muuttamiseksi.
Neutraalit tunteet
Nämä ovat tunteita, jotka eivät tuota selkeästi miellyttäviä tai epämiellyttävä reaktiota. Siten emme voi määritellä niitä negatiivisiksi tai myönteisiksi – ne vain edistävät erilaisten tunnetilojen kehitymistä.
5 aktiviteettia lapsen tunnetason tietoisuuden kehittämiseksi
Perhe
Se malli, jonka perheenjäsenet tarjoavat, vaikuttaa pitkäkestoisesti lapsen kognitiiviseen ja tunnetason kehitykseen.
Lapset tarkkailevat jatkuvasti rakkaidensa ja muiden ympärillä olevien käytöstä. Me olemme heidän roolimallinsa, joten lapset imitoivat sitä, mitä me teemme.
Aikuisina meidän taipumuksemme optimismiin tai pessimismiin – ja ennen kaikkea meidän suhtautumisemme muihin – riippuu suurissa määrin siitä, mitä opimme kotona lapsuudessamme.
Älyllinen stimulaatio
On vanhemman työ luoda sellainen ympäristö, joka rohkaisee lapsessa rakkautta kulttuuria kohtaan kaikissa sen muodoissa. Sen stimulaation, jonka lapselle annamme, tulee olla monenlaista, ja sitä tulee tukea lukemisella ja oppimisella.
Emme kuitenkaan voi unohtaa leikkiäkään, sillä leikit ja pelit ovat loistavia ihmisen persoonallisuuden kehittymisen kannalta. Ne rohkaisevat tervettä uteliaisuutta ja kiinnostusta ympäröivää maailmaa kohtaan.
Rohkaise lapsiasi puhumaan tunteistaan
Osoita kiinnostusta siihen, mitä lapselle tapahtuu. Älä unohda jutella hänen kanssaan.
Keskustelun kautta yritä ymmärtää, mikä häntä pelottaa ja mikä hänet tekee vihaiseksi. Jos hän jakaa nämä asiat kanssasi, pystyt auttamaan häntä paremmin.
Ja tietysti – opeta lastasi ilmaisemaan itseäsi siten, että hän käyttää itsehillintää.
Vaihtoehtojen antaminen
Jotta voisit kehittää lapsesi tunneälyä, on tärkeäää antaa hänen itse tehdä omat päätöksensä. Tietysti sinun tulisi ensin varmistaa, että olet näyttänyt hänelle, mikä on oikein ja mikä väärin.
Tällä tavalla lapsesi tulee saamaan itsevarmuutta, ja kun tulee aika sille, että päätös on tehtävä, hän ei ole turhautunut.
Mielialojen tunnistaminen
Kasvata lapsesi tarkkailemaan ihmisiä ja paikoja hänen ympärillään.
Tällä tavalla hän tottuu erilaisiin ympäristöhin, ja hän oppii mukauttamaan omaa käytöstään. Jos lapsi on paikassa, joka on hiljainen ja rauhallinen, hän tietää, ettei tule rikkoa tätä ilmapiiriä huutamalla. Ja kun hän tulee huoneeseen, jossa kaikki ovat iloisia ja hymyileviä, hän pystyy mukautumaan tähän ilmapiiriin hymyllä.
Kaikki, minkä teet lastesi edessä tänään, tulee saamaan heissä aikaan kestävän jäljen. He tulevat luultavasti matkimaan sinun tekojasi tulevaisuudessa – silloin, kun heillä on jo omat kodit ja perheet.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bisquerra, R. (2011). Educación emocional. Propuestas para educadores y familias. Bilbao: Desclée de Brower. http://otrasvoceseneducacion.org/wp-content/uploads/2019/04/Educación-Emocional.-Propuestas-para-educadores-y-familias-Rafael-Bisquerra-Alzina-2.pdf
- López, M. (2008). La integración de las habilidades sociales en la escuela como estrategia para la salud emocional. Psicología sin fronteras: revista electrónica de intervención psicosocial y psicología comunitaria, 3(1), 16-19.
- Shapiro, L. E. (2002). La salud emocional de los niños (Vol. 16). Edaf.