Tiesitkö, että lapsen kiukkukohtauksista voi olla myös hyötyä?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Marisol Rendón Manrique

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Tiesitkö, että lapsen kiukkukohtauksista voi olla myös hyötyä? Väittämä saattaa kuulostaa mahdottomalta vanhemmista, jotka ovat joutuneet kerta toisensa jälkeen ikäviin tilanteisiin jälkikasvunsa kiukuttelun vuoksi. Vaikka lapsen kiukunpuuskien sietäminen voikin toisinaan olla vaikeaa, ne voivat olla merkki siitä, että lapsen emotionaalinen kehitys tapahtuu oikein.

Pieni lapsi ei vielä osaa hallita itseään ja tunteitaan, ja hänen tunteensa voivat vaihdella nopeasti – johtaen toisinaan kiukkukohtauksiin. Yksikään vanhempi ei nauti tilanteesta, jossa lapsi itkee, huutaa, potkii ja kieltäytyy tekemästä yhteistyötä. Kaikki tämä aiheuttaa stressiä, turhautumista ja jopa häpeää. Tilannetta voi kuitenkin helpottaa se, että tuntee kiukkukohtauksen positiiviset puolet.

Lapsen kiukkukohtauksista voi olla myös hyötyä

Jos kiukkukohtaukset hoidetaan hyvin, ne voivat jopa vaikuttaa positiivisesti lapsen aivojen kehitykseen. Vastasyntyneen lapsen aivot eivät ole vielä täysin kehittyneet. Itse asiassa aivotutkijoiden mukaan ihmisen aivot ovat kypsät vasta 25 vuoden iässä.

Perintötekijät määrittävät vain 50 % ihmisen älykkyydestä, ja se, miten lapsi kasvatetaan, missä ympäristössä hän kasvaa ja mitkä hänen oppimismahdollisuutensa ovat, määrittävät myös hänen mieltään. Se, miten henkilö käsittelee turhautumista lapsuudessaan, vaikuttaa suuresti siihen, miten hän käyttäytyy turhautumisen suhteen aikuisena.

Kiukkukohtauksen ja itkemisen aikana lapsen elimistö erittää stressihormoni kortisolia. Kyynelten sanotaan puhdistavan sielua, ja väittämä pitää paikkansa siinä, että itkeminen poistaa stressiä lapsen kehosta. Itkeminen laskee verenpainetta ja myös lisää emotionaalisen hyvinvoinnin tunnetta, jos lapsi saa tilanteessa tukea rakkaalta ihmiseltä. Jokainen vanhempi on varmasti huomannut, että lapsen mieliala paranee usein merkittävästi kiukkukohtauksen jälkeen.

Kiukkukohtauksen hetkellä lapsi on keskellä konfliktia ja ilmaisee negatiivisia tunteitaan. Kun suuttumus ja turhautuminen ovat purkautuneet, lapsen on helpompi ajatella selkeästi ja hän saattaa jopa oppia jotain uutta. Kun lapsi ei pysty keskittymään tai kuuntelemaan, emotionaalinen este saattaa estää hänen kehityksensä. Oppiakseen lapsen on oltava onnellinen ja rento.

Kiukkukohtaukset voivat parantaa lapsen nukkumista ja unta. Monet vanhemmat ajattelevat, että paras tapa suhtautua lapsen kiukkukohtaukseen, on sivuuttaa se täysin, mutta tämä ei läheskään aina pidä paikkaansa. Samoin kuin aikuisilla, myös lapsilla stressi ja negatiiviset tunteet nousevat usein pintaan, kun on aika levätä. Tämän vuoksi on parempi vaihtoehto yrittää löytää terveitä tapoja auttaa lasta ilmaisemaan tunteitaan sen sijaan, että kiukkukohtaukset pyrittäisiin estämään täysin.

Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi sen jälkeen, kun hän on saanut kertoa tai muuten osoittaa, miltä hänestä tuntuu. Moni kiukkukohtaus johtuu siitä, että lapsi yrittää prosessoida ja hyväksyä vanhemmalta saamaansa negatiivista vastausta tai reaktiota.

Tällainen lapsen emotionaalinen häiriö on vanhemmille mahdollisuus osoittaa empatiaa lapsen surua kohtaan. Se on myös mahdollisuus opettaa lasta kommunikoimaan paremmin ja positiivisemmin. Parhaimmillaan kiukkukohtaukset vahvistavat lapsen ja vanhemman välistä sidettä.

Kun lapsi kasvaa, hän itkee vähemmän ja vähemmän. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että hän oppii hallitsemaan tunteitaan, mutta myös siitä, että hän pyrkii mukautumaan yhteiskuntaan, joka ei hyväksy tunteiden osoittamista räikeällä tavalla.

Kiukkukohtaukset parantavat lapsen käytöstä pitkällä tähtäimellä. Toisinaan lapset ilmaisevat itseään kotona aggression kautta ja auktoriteettia vastaan kapinoimalla. Saavutettuaan rajansa lapsi vapauttaa kaiken sen, mikä estää häntä näyttämästä luonnollista kilttiä ja yhteistyökykyistä puoltaan.

Vanhemmat voivat kääntää lapsen kiukkukohtauksen myös omaksi hyödykseen. Vanhempi voi nähdä itsensä lapsessaan ja ymmärtää hänen tunteensa, koska on itsekin kokenut samoja tunteita. Lapsen kiukkukohtausten hoitaminen jämäkällä otteella voi auttaa vanhempaa kohtaamaan omia emotionaalisia haasteitaan. Toimiva viestintä ja tunteiden ilmaiseminen perheenä parantaa kodin kollektiivista hyvinvointia.

Henkilöt, jotka jakavat tunteensa rakkaidensa kanssa, ovat yleensä muita onnellisempia ja terveempiä. Se, että pitää mielessä, että jokainen hetki voi opettaa ja rikastuttaa elämää, auttaa olemaan parempi vanhempi lapselle.