Kuinka perheen vaatimukset vaikuttavat lasten koulutukseen
Kaikki nämä säännöt ja vaatimukset päätyvät usein määräämään enemmissä tai vähemmissä määrin sitä, kuinka lastemme oma elämä rakentuu. Niillä tulee olemaan myös suuri vaikutus siihen, kuinka vapaasti lapsemme tekevät päätökset siitä, kuinka he tulevat tuntemaan itsensä tyydytetyiksi omassa elämässään.
Sosiaaliset sekä perheen sisäiset vaatimukset ja velvoitteet
Uskonto, yhteiskunta sekä oma perhe asettavat sekä välittävät kaikki erilaisia sääntöjä sukupolvelta toiselle, toiset suorasti ja toiset epäsuoremmin. Näihin voivat lukeutua erilaiset arvot, toimintatavat, sekä ensisilmäyksellä kyseenalaistamattomat tavat ajatella tai toimia tavalla, jotka useimmat ihmiset hyväksyvät.
Usein ihmiset kuitenkin huomaavat jossain vaiheessa elämäänsä, että nämä säännöt ovat ristiriidassa heidän oman persoonallisuutensa tai elämäntavoitteidensa kanssa. Lopulta he kuitenkin sosiaalisten paineiden vuoksi hyväksyvät asetetut säännöt. He toimivat näin kuitenkin ainoastaan julkisivulla, jonka taakse kätkeytyvät heidän omat todelliset tunteensa ja mielipiteensä, sekä sellaiset ajatukset jotka ovat ristiriidassa opetusten kanssa.
Kun siis mietitään, tulisiko jonkun rikkoa tietyt sosiaaliset tai perheen kesken asetetut vaatimukset, säännöt tai velvoitteet, vastaus riippuu täysin henkilön omista vaihtoehdoista, tilanteesta, mahdollisuuksista sekä kyvystä toimia asian suhteen.
Ulkopuoliset säännöt ja perheen vaatimukset, jotka vaikuttavat lasten koulutukseen
Nämä säännöt ja vaatimukset, joskus kirjoittamattomat tai ääneen mainitsemattomat, voivat olla hyvinkin erilaisia. Ne vaihtelevat pinnallisemmista säännöistä aina vahvasti henkilön olemassaoloon vaikuttavimpiin vaatimuksiin. Yleensä niillä on kuitenkin aina erittäin vahva tunnepohjainen tekijä, sillä ne liittyvät monesti tuntemiimme ihmisiin sekä olemassaoleviin suhteisiimme. Lisäksi niillä on suuri vaikutus myös siihen, kuinka lapsemme oikein rakentavat oman identiteettinsä.
Tässä on muutamia esimerkkejä siitä, kuinka perheen vaatimukset ja odotukset vaikuttavat lapsiin:
- Mitä poliittista puoluetta tuemme tai minkä jalkapallojoukkueen faneja olemme. Nämä mielipiteet perustuvat siihen, että omat vanhempamme tai isovanhempamme ovat aina olleet tätä mieltä näistä asioista.
- Tapa, jolla pukeudumme. Perheellä on usein joitakin odotuksia meille tämän asian suhteen.
- Uskonto, jota seuraamme, ja kuinka meidän tulisi käyttäytyä sen asettamien sääntöjen perusteella.
- Aineet, joita meidän tulisi opiskella, tai ammatti, joka meidän tulisi valita itsellemme. Nämä ovat yleisesti linjassa vanhempien tai isovanhempien mielipiteiden kanssa.
- Kuinka meidän tulisi ajatella, mielipiteet jotka meillä pitäisi olla tietyistä aiheista, ja jopa aiheet, joista meidän ei tulisi keskustella ollenkaan.
- Minkälaisia suhteita meillä tulisi olla muiden, tiettyjen, ihmisten kanssa. Mikä on oikein ja mikä on väärin, ja kuinka meillä on lupa ilmaista näitä asioita.
- Odotuksia muodin sekä sosiaalisten suhteiden osalta. Lisäksi nämä voivat liittyä mielipiteisiin sukupuolia, tapoja, sosiaalisia luokkia tai eri etnisyyksiä kohtaan.
Kuinka velvoitteet ja perheen vaatimukset vaikuttavat lasten koulutukseen
Säännöt ja perheen asettamat vaatimukset eivät aseta meille pelkästään velvollisuuksia tai edellytä meitä tekemään tiettyjä asioita joita emme haluaisi tehdä, tai olemaan sellaisia ihmisiä, jollaisia emme edes haluaisi olla. Toimimme kuitenkin näin velvollisuuden tunteesta, ja vain miellyttääkseemme vanhempiamme.
Tällaisten velvoitteiden seuraamisesta tulee kuitenkin myös todellisia esteitä ihmisen oman persoonallisuuden sekä identiteetin rakentamiselle. Tämä johtuu siitä, etteivät omien mielipiteidemme kanssa ristiriidassa olevien sääntöjen noudattaminen yksinkertaisesti käy järkeen. Seurauksena tästä on todellinen mielen kehittymisen emotionaalinen ja relationaalinen kuluminen.
Joten käytännönläheisemmällä tavalla voimme sanoa, että perheen luomat velvoitteet ja säännöt vaikuttavat lasten koulutukseen luomalla muun muassa:
- Turhautumiset, jotka aiheutuvat ristiriidoista sen välillä, mitä he itse haluavat olla tai tehdä, ja sen välillä, mitä he tietävät vanhempiensa haluavan heidän olevan tai tekevän.
- Syyllisyydentunne siitä, että ajattelee, tuntee tai käyttäytyy eri tavalla kuin muut perheenjäsenet.
- Ahdistus, surumielisyys tai motivaation puute, joka perustuu tietoon siitä, ettei koskaan pysty valitsemaan jotain tiettyä uraa tai ammattia itselleen, tai aloittamaan jotain tiettyä haluamaansa harrastusta ainoastaan sen vuoksi, etteivät muut perheenjäsenet hyväksyisi sitä.
- Hylätyksi tulemisen tunne, joka heijastuu toisiin perheenjäseniin. Tämä on seurausta siitä, että olemme totelleet sellaisia sääntöjä sekä velvotteita, jotka eivät ole linjassa omien mielipiteidemme kanssa ja joihin emme usko itse. Nämä säännöt voivat olla joko suoria ohjeita tai ääneen lausumattomia olettamuksia perheenjäsenten kesken.
- Vihamieliset tai aggressiiviset reaktiot sukulaisia tai jopa koko maailmaa kohtaan. Näin tapahtuu silloin, kun henkilöstä tuntuu aste asteelta enemmän siltä, että hän on joutunut hylkäämään omat unelmansa ja projektinsa tunteakseen itsensä hyväksytyksi ja saadakseen perheensä siunauksen teoilleen sekä toimilleen.
- Lisääntyvä kapinallinen käyttäytyminen tai asennointuminen vanhempien hyväksyntää kohtaan, sekä heidän mielipiteitään pukeutumisen, mielipiteiden tai harrastusten suhteen.
Joskus sosiaalisten sekä perheen asettamien vaatimusten ja velvotteiden poisjättäminen elämästä on oman hyvinvoinnin ajattelua.
Ja vielä lopuksi…
Vanhempina me emme välttämättä itse aina tiedosta sitä, kuinka paljon meidän asettamamme säännöt ja velvoitteet voivat vaikuttaa lastemme luonteeseen. Jos siis todella haluamme lastemme olevan onnellisia ja että heillä on täysi vapaus ilmaista itseään ihmisinä sellaisina kuin he todellisuudessa ovat, meidän tulee sallia heille myös enemmän tilaa tehdä omia valintoja.
Vanhempien haasteena on olla hukuttamatta lapsia perheen sisäisiin vaatimuksiin ja velvoitteisiin. Vanhempien tulisi osata luottaa lapsiinsa ja opettaa heitä olemaan hyviä ihmisiä, huolimatta siitä mitä alaa he valitsevat opiskella tai ketä he rakastavat. Vanhempien tulisi toimia näin riippumatta siitä, mitä sukupolvelta toiselle kiertäneet perheen sisäiset perinteet, arvot tai ideologiat pitävät mahdollisesti sisällään. Toimi sinäkin näin, vaikka se tuntuisi aluksi mahdottomalta ajatukselta.
Huomautus: Kun puhumme säännöistä, emme tietenkään viittaa artikkelissa sellaisiin tarpeellisiin sääntöihin, jotka jokaisen vanhemman on opetettava lapselleen kasvattaakseen heistä kunnollisen, oikeudenmukaisen ja lainkuuliaisen kansalaisen. Viittaamme nimenomaan sellaisiin olemassa oleviin tarpeettomiin sääntöihin, jotka haittaavat lasten kehitystä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gonzalez Zamora, E. (2019). Cuestionamientos a los mandatos de género (Master’s thesis, Universidad Iberoamericana Ciudad de México. Departamento de Comunicación.). Recuperado de http://192.203.177.185/bitstream/handle/ibero/2366/016776s.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Mercado, R. (2012). Historias de legados familiares, mandatos encubiertos y elecciones negociadas. Cuadernos de Educación, (3). Recuperado de https://revistas.psi.unc.edu.ar/index.php/Cuadernos/article/viewFile/681/644
- Paz Chávez, C. J. (2017). Adolescencia, sufrimiento y redes sociales: una mirada hacia los nuevos mandatos superyoicos (Doctoral dissertation, Universidad Andrés Bello). Recuperado de http://repositorio.unab.cl/xmlui/bitstream/handle/ria/8733/a122834_Paz_C_Adolescencia%2c%20sufrimiento%20y%20redes%20sociales_2017_Tesis.pdf?sequence=1&isAllowed=y