Lapselle kannattaa lukea päivittäin
Yksi parhaista lahjoista, jonka vanhemmat voivat lapselleen antaa, on alkaa lukea hänelle säännöllisesti jo hänen ollessaan pieni. Lapselle kannattaa lukea päivittäin, vaikka hän ei vielä osaisi lukea itse tai edes kunnolla ymmärtäisi, mitä hänelle sanotaan.
Lapsen kasvaessa roolit vaihtuvat, ja vanhemmasta tulee kuuntelija lapsen lukiessa hänelle. Lapsi oppii ääntämään sanoja ja ymmärtämään lauseiden merkityksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vanhempien tulisi lopettaa lapselle lukeminen tämän oppiessa lukemaan itse, sillä hyödyt piilevät niin kuuntelemisessa kuin lukemisessakin. Lapsen kanssa kannattaakin lukea sekä yhdessä että vuorotellen.
“Lukeva ihminen elää tuhansia elämiä ennen kuolemaansa. Ihminen, joka ei koskaan lue, elää vain yhden elämän.”
– George R.R. Martin
Miksi lapselle kannattaa lukea päivittäin?
Sanavaraston laajeneminen
Kertoo tarina sitten mistä aiheesta tahansa, lapsi oppii siitä uusia sanoja. Hänen kielensä kehittyy, vaikka vanhemmat eivät kehitystä välittömästi huomaisikaan. Lukeminen kehittää lapsen älykkyyttä ja auttaa häntä pärjäämään paremmin koulussa ja yleisesti elämässä.
Kielelliset kaavat
Lapsi oppii kielen pääasiassa kuuntelemalla vanhempiensa käyttämää kieltä. Joten lukiessasi lapselle, lapsi saa kuulla oikeita kielellisiä rakenteita sekä kieliopillisia käyttötapoja, joita lapsi alkaa luonnollisesti jäljitellä.
Lapsi ei opi verbejä, prepositioita, konjunktioita tai adverbeja sellaisenaan, vaan osana lauseita. Lukeminen tarjoaa sanastoa, joka mahdollistaa sen että lapsi oppii tunnistamaan lauseiden komponentteja koulussa opiskellessaan. Laajan sanavaraston lisäksi lapselle lukeminen tekee lapsesta taitavan puhujan, jolla on kielioppi hallussa.
Päättelytaidot
Lukiessaan ja kuunnellessaan tarinoita lapsi ajattelee. Silloin on täydellinen aika kysyä lapselta kysymyksiä ja kehittää lapsen kriittistä ajatteluaan. Ottakaa päivittäin aikaa muutaman minuutin verran sille, että lapsi lukee sinulle tai sinä luet lapselle, ja esität erilaisia tarinaan liittyviä kysymyksiä.
Tällä tavoin lapsi oppii analysoimaan ja antamaan mielipiteensä erilaisista aiheista. Lapsi oppii myös pohtimaan erilaisia ratkaisuja tarinoissa ilmeneviin ongelmiin. Kysymysten avulla lapsi tulee kuuntelemaan ja analysoimaan kuulemaansa sisältöä sen sijaan, että kuuntelisi tarinaa passiivisesti.
“Mitä enemmän luet, sitä enemmän tiedät asioista. Mitä enemmän opit, sitä useampia paikkoja tunnet.”
– Dr. Seuss
Itsenäinen lukeminen
Paras tapa kannustaa lasta innostumaan lukemaan oppimisesta on lukea itse lapselle. Lapsi oppii paremmin vanhemmiltaan kuin keneltäkään muulta ihmiseltä. Jos lapsi näkee sinun lukevan, hän haluaa jäljijtellä sinua ja oppia myös lukemaan.
Sen lisäksi, että lapsi näkee sinut lukemassa ja toivoisi osaavansa jo itsekin lukea, yhdessä lukemisen kautta lapsi ymmärtää, miksi tarinoiden lukeminen on hauskaa ja tuo iloa. Lapsi haluaa oppia ymmärtämään sanoja ja lauseita itse.
Kirjoitustaito
Lukeminen parantaa kielellisiä taitoja, jotka edelleen parantavat kirjoitustaitoa. Sen lisäksi, että lapsi oppii luomaan oikeita lauserakenteita sekä käyttämään kieltä oikein, myös lapsen laajentunut sanavarasto auttaa lasta kirjoittamaan luovasti.
Lukeminen stimuloi mielikuvitusta. Lapsen kirjoitukset heräävät henkiin, kun lapsi saa käyttää mielikuvitustaan omissa tarinoissaan.
Lapsen ja vanhemman yhteinen aika
Lapsen ja vanhemman yhteinen aika on äärettömän arvokasta. Koulua, urheilua, kotiläksyjä ja muita aktiviteetteja täynnä olevan päivän päätteeksi lukeminen on turvallinen tapa hidastaa tahtia ja viettää laadukasta ja keskeytyksetöntä aikaa lapsen kanssa. Lukeminen on täydellistä laatuaikaa lapsen kanssa, sillä lukeminen tapahtuu usein rauhallisessa ja hiljaisessa ympäristössä, jossa ei ole häiriötekijöitä.
Ongelmanratkaisutaidot
Jokainen hyvä tarina on täynnä monia mahdollisuuksia ratkaista erilaisia ongelmia. Tarinoiden päähenkilöt joutuvat kaikenlaisiin tilanteisiin, joissa ne yrittävät löytää niihin ratkaisuja.
Lapsi osaa ratkoa ongelmia omassa elämässään. Lukemisen avulla lapsi saa nähdä, miten muut ratkaisevat arkisia haasteita. Se siis samalla kehittää lapsen kykyä analysoida tilanteita ja toimia niissä sopivalla tavalla.
Lukemisen lomassa voit kysyä lapselta, miten hän ratkaisisi kirjan päähenkilön ongelman, ennen kuin luet tarinan loppuun. Tällä tavoin stimuloit lapsen kykyä keksiä uusia ideoita.
Analysoikaa yhdessä tarinan päähenkilön tekemiä ratkaisuja ja selvitä, onko lapsi niistä samaa mieltä. Lapsella saattaa olla valmiina tarinalle vaihtoehtoinen lopetus. Elämä on täynnä haasteita, ja lukeminen on loistava tapa harjoitella haasteiden voittamista.
“Joten ole kiltti, pyydän, vie televisiosi pois ja tuo sen tilalle kaunis kirjahylly täynnä kirjoja.”
– Roald Dahl
Keskittymiskyky
Lapsen kuunnellessa tarinoita, lapsen kyky keskittyä kuulemaansa kasvaa. Lapsen lumouduttua tarinan yksityiskohdista, lapsi haluaa kuulla lisää ja ajanmyötä lapsen keskittymisaika kasvaa pikkuhiljaa. Mitä mielenkiintoisempi ja kiehtovampi kirja on kyseessä, sitä paremmin lapsi keskittyy sen kuuntelemiseen.
Lukeminen voi auttaa pidentämään lapsen keskittymisaikaa. Tämä ulottuu myös muille osa-alueille, ja se auttaa lasta suoriutumaan paremmin koulussa sekä muissa aktiviteeteissa. Toisin kuin ruudun tuijottaminen, mikä vaikuttaa negatiivisesti lapsen aivoihin, lukeminen stimuloi oikeasti lapsen keskittymiskykyä. Lapsen tulee silloin kuunnella, lukea ja miettiä, mitä tarinassa oikeasti kerrotaan.
Kuten huomaat, lapselle on tärkeää lukea päivittäin, sillä se tarjoaa monenlaisia hyötyjä. Nämä kaikki hyödyt ovat erittäin tärkeitä lapselle ja lisäksi ne kasvattavat sekä lapsen persoonallisuutta että älykkyyttä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bilbao, A. (2015) El cerebro del niño explicado a los padres. Editorial: Plataforma Actual.
