6 kysymystä lasten suun terveydestä

Lasten hampaiden hoito saattaa askarruttaa vanhempia. Tässä artikkelissa vastaamme yleisimpiin kysymyksiin.

Tarkistanut ja hyväksynyt: hammaslääkäri Vanesa Evangelina Buffa.

Kirjoittanut Vanesa Evangelina Buffa

Viimeisin päivitys: 15 marraskuuta, 2022

Kun sinusta tulee vanhempi, lapsen hoitoa koskevat huolet ovat uusi realiteetti. Siksi on yleistä, että lasten suun terveydestä herää kysymyksiä.

Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat yleisimmät vanhempien mieltä askarruttavat asiat lasten suun terveydestä, jotta voit huolehtia pienokaisesi suusta asianmukaisesti.

1. Minkä ikäisenä lapset alkavat harjata hampaitaan?

Yksi yleisimmistä kysymyksistä koskien lasten suun terveyttä on se, milloin on oikea aika aloittaa suun puhdistaminen. Sinun on hyvä tietää, että mitä aikaisemmin aloitat, sen parempi.

Vauvan suu kannattaa puhdistaa jo ennen ensimmäisten hampaiden puhkeamista, sillä suun pinnoille voi kertyä bakteereja ja maitojäämiä. Lisäksi suun puhdistaminen jo varhaisesta iästä lähtien auttaa totuttamaan lasta tähän tapaan.

Vauvan suu kannattaa puhdistaa käärimällä sormi puhtaaseen vedellä kostutettuun sideharsoon. Hankaa sillä vauvan ikeniä ja kieltä.

Kun ensimmäiset hampaat puhkeavat suuhun, sinun on käytettävä hammasharjaa. Vauvoille ja pienille lapsille on erilaisia malleja, joissa on pienet päät ja pehmeät harjakset.

Aikuisten tulee huolehtia lastensa hampaiden harjaamisesta päivittäin, vähintään kahdesti päivässä. Jokaisen hampaan kaikki pinnat tulee puhdistaa huolellisesti. 6-8 vuoden ikäiset lapset voivat jo alkaa harjata hampaitaan itse, mutta aikuisten tulee valvoa sitä.

Asiantuntijat suosittelevat käyttämään pientä määrää fluorihammastahnaa reikiintymisen ehkäisemiseksi. Alussa sitä tulisi käyttää hyvin vähän, vain riisinjyvän kokoinen määrä. Kun lapsi alkaa sylkeä, voidaan alkaa käyttää herneen kokoista nokaretta.

2. Milloin lapsi tulee viedä hammaslääkäriin ensimmäistä kertaa?

Ensimmäinen hammaslääkärikäynti tulee tehdä ennen lapsen ensimmäistä syntymäpäivää, kun ensimmäiset hampaat puhkeavat suuhun. Käynti tulee toistaa kuuden kuukauden välein tai niin usein kuin hammaslääkäri suosittelee.

Kun tarkastukset aloitetaan varhaisessa iässä, hammaslääkäri pystyy arvioimaan leuan kasvua ja kehitystä sekä seuraamaan hampaiden puhkeamista. Se mahdollistaa myös lasten suun terveyteen vaikuttavien poikkeavuuksien, sairauksien tai tottumusten havaitsemisen varhaisessa vaiheessa, jotta hoitoon voidaan hakeutua ajoissa.

Tarkastuksissa käyminen varhaisesta iästä lähtien auttaa lasta myös muodostamaan paremman suhteen hammaslääkäriin ja hammashoidon dynamiikkaan. Vanhemmat voivat selvittää kaikki mieltään askarruttavat asiat näiden konsultaatioiden aikana ja oppia tarvittavasta hoidosta, jotta heidän lapsensa suu pysyy terveenä.

3. Sairastuvatko maitohampaat?

Toinen yleinen vanhempia askarruttava kysymys on se, reikiintyvätkö maitohampaat. Tämä tauti, joka on yleinen koko maailman väestössä, voi iskeä sekä pysyviin että ensimmäisiin hampaisiin. Siksi hampaita on niin tärkeää hoitaa alusta lähtien.

Kun tauti vaikuttaa imeväisikäisiin ja pieniin lapsiin, se tunnetaan tuttipullokarieksena tai varhaislapsuuden reikiintymisenä. Sille on ominaista tilapäisten hampaiden nopea tuhoutuminen, ja se johtuu puutteellisesta tai olemattomasta hammashygieniasta yhdistettynä runsaaseen sokerinkulutukseen. Makeiden juomien käyttö tuttipullossa ja niiden jääminen hampaiden pinnoille johtaa taudin kehittymiseen vauvoilla.

On hyvä tietää, että maitohampailla on erittäin tärkeä rooli lasten kehityksessä. Ne auttavat ruoan pureskelussa ja nielemisessä, vaikuttavat puheeseen ja ääntämiseen sekä hymyn kauneuteen. Lisäksi ne edistävät leuan oikeanlaista kehitystä ja säästävät tilaa pysyville hampaille. Ne jopa ohjaavat niiden puhkeamista.

Näiden syiden vuoksi maitohampaitakin tulee suojata reikiintymiseltä. Reikiintyessään ne on hoidettava, jotta ne pysyvät suussa, kunnes ne lähtevät itsestään. Muussa tapauksessa voi seurauta vakavia komplikaatioita, kuten kipua, tulehduksia, hampaiden ennenaikaista tippumista ja virhepurentaa.

4. Mitkä ruoat aiheuttavat reikiä?

Ruoalla on keskeinen rooli lasten kunnollisessa kasvussa. Ruokavaliosta huolehtiminen, mukaan lukien hedelmien, vihannesten, viljan, lihan, maitotuotteiden ja palkokasvien syöminen, auttaa ylläpitämään hyvää terveyttä.

Tästä on hyötyä myös suulle, sillä riittävä vitamiinien, kivennäisaineiden, kalsiumin, fosforin ja fluorin saanti auttaa rakentamaan vahvat ja kestävät hampaat.

Monet vanhemmat pohtivat, mitkä ruoat vaikuttavat eniten lasten suun terveyteen. Makeiset ja jalostettu sokeri ovat suulle kaikkein haitallisimpia. Jalostettua sokeria sisältävät esimerkiksi karkit, hiilihapotetut juomat, mehut, virvoitusjuomat, leivonnaiset ja monet pikkupurtavat.

Suussa olevat bakteerit hyödyntävät ruokavaliossa olevaa sokeria ja tuottavat sitä metaboloidessaan kiillettä tuhoavia happoja. Siksi hyvin sokeripitoinen ruokavalio altistaa lapset hampaiden reikiintymiselle.

On tärkeää pitää lasten karkinsyönti kurissa vastuullisesti. Niitä tulisi antaa lapsille vain harvoin ja erityisinä hetkinä.

On myös tärkeää, että ne syödään yhdellä kerralla, ei napostellen pitkin päivää. Lisäksi on tärkeää pestä hampaat hyvin syömisen jälkeen.

5. Pitäisikö hampaisiin levittää fluoria?

Olet ehkä kuullut fluorista ja pohdit sen hyötyjä lasten suun terveydelle. Sinun on hyvä tietää, että fluorin käyttö suussa auttaa ehkäisemään reikiä.

Ruoan ja veden kautta nautittu fluori vaikuttaa myönteisesti hampaiden muodostumiseen. Toisin sanoen se vaikuttaa lapsiin vain silloin, kun hampaat eivät ole vielä puhjenneet.

Tässä vaiheessa on tärkeää olla varovainen nautitun fluorimäärän kanssa, sillä tämän kivennäisaineen liiallinen saanti voi johtaa fluoroosiin.

Toisaalta yksi hyödyllisimmistä toimintatavoista on fluorin paikallinen käyttö (suora levitys suun pinnoille). Kyseinen kivennäisaine yhdistyy hampaan mineraaleihin ja tekee hampaan pinnasta kestävämmän bakteerien synnyttämille hapoille. Lisäksi se vähentää bakteerien lisääntymistä ja aggregaatiota suussa.

Fluoria saadaan päivittäin fluorihammastahnoista. Kiinnitä kuitenkin huomiota lapsen iän mukaiseen annostukseen, sillä sen liiallinen käyttö tai vahingossa tapahtuva nieleminen voi aiheuttaa ikäviä vaikutuksia.

Tämän lisäksi hammaslääkärin vastaanotolla voidaan tehdä käsittely fluorilakoilla tai -geeleillä. Yleensä ne tehdään 6 kuukauden välein ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, mutta tapauksesta riippuen useamminkin.

Lapsen reikiintymisriskistä riippuen hammaslääkäri voi vielä ehdottaa erityisten tahnojen käyttöä, joissa fluoria on enemmän, tai suuvesiä.

6. Mitä ovat tiivisteaineet ja miten ne vaikuttavat lasten hampaiden terveyteen?

Tiivisteaineita käytetään ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä lasten terveissä poskihampaissa reikien välttämiseksi. Toimenpiteessä laitetaan ohut kerros erityistä ainetta hampaiden karheille ja syville pinnoille.

Tällä tekniikalla täytetään vaikeasti puhdistettavat alueet, joille plakkia yleensä kertyy. Näin poskihampaisiin muodostuu suojaava kerros, joka edistää niiden puhtaana pysymistä ja vähentää reikiintymisriskiä.

Yleensä toimenpide tehdään pysyviin poskihampaisiin heti niiden puhjettua: noin 6-vuotiaana ja sitten 12-vuotiaana. Joissakin tapauksissa, kun hampaiden reikiintymisen riski on korkeampi, niitä voidaan käyttää välihampaissa, tilapäisissä hampaissa tai muissa hampaissa, joissa on jokin anatominen vika, johon kertyy bakteereja. Toimenpide on yksinkertainen, nopea ja kivuton, eikä vaadi puudutusta.

Selvitä sinua askarruttavat asiat lasten suun terveydestä

Paras tapa huolehtia lasten suun terveydestä on olla tietoinen siitä, miten toimia. Etsimällä vastauksia kysymyksiisi voit pitää huolta lasten suusta vastuullisesti.

Hammaslääkärissä käynti on yksi parhaista tavoista saada vastaukset mahdollisiin mieltä askarruttaviin asioihin. Ammattilainen kertoo ja opastaa, kuinka pidät huolta lapsesi suusta.