Kuinka vanhemmat voivat auttaa lasta opiskelemaan?
Jokainen meistä oppii omalla tavallaan, ja siksi lasta onkin tärkeä opettaa hyödyntämään tehokkaita opiskelutekniikoita, jotka stimuloivat hänen aistejaan. Lapsen avustaminen kotitehtävissä ei ainoastaan auta häntä opiskelemaan, vaan myös löytämään tapoja, joilla juuri hän oppii parhaiten ja tehokkaimmin. Opiskelu on tapa, jota tulisi kultivoida joka päivä eri tavoin. Jotta lapsi rakastuu opiskelemiseen, vanhempien on tärkeä ottaa huomioon erilaisia tekijöitä aina opiskeluympäristöstä tarvittaviin työkaluihin. Tänään annammekin muutamia vinkkejä siihen, miten vanhemmat voivat auttaa lasta opiskelemaan.
Kuinka vanhemmat voivat auttaa lasta opiskelemaan?
- Järjestä tila opiskelua varten. Lapsella tulisi olla hyvä ja rauhallinen tila, jossa opiskella. Hän tarvitsee ergonomisen tuolin ja pöydän, hyvän valaistuksen ja tilaa koulutarvikkeilleen.
- Auta lasta keskittymään. Lapsen tulee opiskella hiljaisessa ympäristössä, jossa ei ole häiriötekijöitä kuten televisiota, matkapuhelinta tai videopelejä.
- Sääntele opiskeluaikaa. Alle 7-vuotiaalle lapselle optimaalinen opiskeluaika on enintään 45-50 minuuttia, sillä näin nuori lapsi ei vielä pysty keskittymään pidempää aikaa yhteen menoon. Vanhemmat voivat stimuloida lapsen oppimista käyttämällä apuna esimerkiksi mobiilisovelluksia ja käsin piirrettyjä kaavioita. Yli 7-vuotiaat lapset pystyvät yleensä opiskelemaan jopa 1-2 tuntia päivittäin. Murrosiässä ja toisen asteen oppilaitokseen siirryttäessä nuoret pystyvät opiskelemaan tätäkin pidempään, mitä helpottaa se, että he ovat muodostaneet hyvät opiskelutavat jo nuorempana.
Tekniikoita lapsen opiskelussa auttamiseen
Yhdessä lukeminen
Sillä, että lapsi opetetaan rakastamaan lukemista jo nuoressa iässä, on monia hyötyjä. Asiantuntijat suosittelevatkin vanhempia lukemaan lapselle satuja aina siitä lähtien, kun hän on taaperoikäinen. Tämä tutustuttaa lapsen kirjoihin ja lukemiseen, ja hän saattaa oppia lukemaan jo ennen koulun aloittamista.
Voit auttaa lasta kehittämään toimivia lukutekniikoita, joiden avulla hän muistaa lukemansa tiedon. Voitte esimerkiksi etsiä yhdessä sanakirjasta merkityksen jokaiselle sanalle, jota lapsi ei ymmärrä. Voitte myös alleviivata lapsen mielestä tarinan tärkeimmät ja oleellisimmat kohdat.
Tiivistelmien tekeminen
Kun teksti on luettu ja ymmärretty, on aika järjestellä tieto ja aiheesta heränneet ajatukset. Hyvä tapa organisoida tärkeimmät käsitteet ja asiat, on tehdä luetusta tekstistä tiivistelmä. Monet asiantuntijat vakuuttavat, että tiivistelmät auttavat lasta keskittymään siihen, mikä on todella tärkeää. Opettamalla lapselle, kuinka hyvä tiivistelmä rakennetaan, tarjoat hänelle työkalun, jota hän pystyy hyödyntämään koko akateemisen uransa ajan.
Alleviivaustekniikka
Jos lapsi tekee muistiinpanoja koulussa tai haluaa tiivistää lukemansa tekstin pääkohdat omin sanoin, häntä kannattaa opettaa käyttämään alleviivaustekniikkaa. Tekstin oleellisimpien kohtien tunnistaminen ei ole aina helppoa, joten opeta lasta erottamaan, mikä aiheessa on merkityksellistä ja mikä ei. Alleviivaustekniikka toimii vain, jos lapsi pystyy tunnistamaan tekstin oleelliset kohdat.
Muistiinpanojen tekeminen
Täsmällisten ja hyödyllisten muistiinpanojen kirjoittaminen vaatii harjoittelua, sillä aina ei ole aivan helppoa tunnistaa aiheen oleellisimpia yksityiskohtia ja vieläpä osata tiivistää niitä järkevästi. Hyvien muistiinpanojen lukeminen auttaa lasta muistamaan, mitä opettaja hänelle opetti tai mitä hän luki kirjasta – ja etenkin, mitä kunkin aiheen tärkeimmät kohdat olivat.
Kokeisiin valmistautuminen
Kun lapsi ilmoittaa, että hänellä on edessään koe, varmista, että hän alkaa valmistautua siihen ajoissa. Etenkin pienten koululaisten kohdalla voi olla tarpeen pitää yhteyttä opettajiin koeaikataulujen varmistamiseksi – tämä tieto on vanhemmille tärkeä lapsen auttamiseksi. Tänä päivänä tällaiset tiedot ovat usein jaossa myös koulun käyttämässä verkkopalvelussa, kuten Wilmassa.
Jos lapsi opiskelee hieman joka päivä ja vahvistaa tietojaan muutamaa päivää ennen koetta , hän tuntee itsensä luottavaiseksi keräämänsä tiedon ja kokeessa onnistumisen suhteen. Opeta lapselle, että kokeen suorittaminen kannattaa aloittaa lukemalla kysymykset kunnolla läpi. Tämän jälkeen hän voi alkaa vastata itselleen helpoimpiin kysymyksiin ja edetä sitten vaikeampiin kohtiin. Lopuksi vastaukset kannattaa vielä käydä kertaalleen rauhassa läpi ennen kokeen palauttamista opettajalle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cortese, A. (2011). Técnicas de estudio. Metodología de la investigación.
- Narváez, M. R. T., Guzmán, I. T., González, M. D. C. U., & Robayo, A. M. M. (2009). Hábitos de estudio vs. fracaso académico. Revista educación, 33(2), 15-24. https://www.redalyc.org/pdf/440/44012058002.pdf
- Ramos, C. B. (2007). La incidencia de las TICs en el fortalecimiento de hábitos y competencias para el estudio. Edutec. Revista Electrónica de Tecnología Educativa, (23), a077-a077. http://edutec.es/revista/index.php/edutec-e/article/view/497
- Art Markman Ph.D. (2012). Developing Good Study Habits Really Works. Sychonomic Bulletin & Review.
- Robert Bjork y Nate Kornell. (2007). Principles of cognitive science in education: The effects of generation, errors, and feedback. Psychonomic Bulletin and Review.
- Quintanilla Paz Soldán, F. ( última consulta octubre 2019). Hábitos de estudio. [ material de apyo al tutor]. Recuperado de: www.prepa8.unam.mx
- VIU. (17 noviembre 2015). Lad técnicas de estudio mejor valoradas pata niños. Recupetado de: www.universidadviu.es
- Gabinete Psicodiagnosis (s.f.). Como motivar a estudiar. Recuperado de: https://psicodiagnosis.es/areageneral/otros-temas/como-motivar-los-nios-a-estudiar/index.php