Korkeampien kognitiivisten toimintojen tärkeys

Mitä ovat korkeammat kognitiiviset toiminnot, miksi ne ovat tärkeitä, ja miten niitä voidaan kehittää?

Kirjoittanut ja tarkastanut pedagogi María Matilde.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Oppimisprosessissa on kyse informaation omaksumisesta ja muistamisesta. Merkittävää on myös opitun ymmärtäminen, soveltaminen ja reflektoiminen. Tässä artikkelissa perehdymme korkeampien kognitiivisten toimintojen taitoihin, joita vaaditaan koko oppimisprosessissa.

Ihminen alkaa oppia heti syntymänsä jälkeen käyttämällä kieltä ja kommunikoimalla toisten ihmisten sekä ympäristönsä kanssa. Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa. Jokainen yksilö omaksuu tietoa opiskelemalla, harjoittelemalla ja kokemusta keräämällä. 

Mitä oppiminen on?

Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, oppiminen on tiedon omaksumista. Tämä ei tarkoita ainoastaan asioiden muistamista, mutta myös oppimamme ymmärtämistä ja arvottamista. Jotta näin tapahtuisi, ovat muut kognitiiviset operaatiot välttämättömiä.

Nämä kognitiiviset operaatiot sallivat ihmisen omaksua tietoa konsepteista, toimintamalleista ja arvoista. Näiden tietojen avulla muodostetaan uusia funktionaalisia ja mentaalisia representaatioita, jotta niitä voidaan soveltaa erilaisissa konteksteissa ja olosuhteissa.

Oppiminen on taito, jonka avulla ihminen kehittää uusia taitoja sekä oppii ja omaksuu uusia tapoja. Sen avulla myös muodostetaan ja muokataan asenteita ja käyttäytymismuotoja. Lyhyesti sanottuna oppimisen avulla välttämättömät taidot kehittyvät, jotta motoriset kyvyt ja älykkyys pystyvät mukautumaan ympäristöömme.

Korkeampien kognitiivisten toimintojen taidot

Oppimisprosessin yhteydessä kehittyy kompleksisempia kykyjä ja taitoja, jotka tunnetaan korkeampina kognitiivisina toimintoina.

Matthew Lipman kertoo kirjassaan Complex Thought and Education  korkealaatuisemmasta ajattelusta, joka kehittää korkeampia psykologisia funktioita. Kirjan kirjoittaja viittaa päättelykykyyn, joka on monella tapaa samankaltaista kuin rikostutkinnassa käytetty päättely. Tämän kaltainen päättely kyseenalaistaa jatkuvasti asioita.

Lipmanin mukaan korkeampien kognitiivisten toimintojen kehittäminen on hyvin tärkeää. Lipmanin mukaan korkeampia kognitiivisita toimintoja ovat:

Korkeammat kognitiiviset toiminnot

• Analysointi. Kyky jakaa ja erotella kokonaisuus pienempiin osiin, ja tuntemaan näiden periaatteet ja elementit.
• Synteettinen ajattelu. Pienempien osien ja niiden sisältämän informaation yhdistäminen kokonaisuudeksi.
• Käsitteellistäminen. Kyky määrittää välttämättömät piirteet pystyäkseen kuvailemaan tilanteita, ilmiöitä ja ongelmia.
• Informaation käsittely. Kyky visualisoida osaelementit ja niiden muodostama kokonaisuus. Nämä jaetaan edelleen sääntöihin, periaatteisiin ja toimenpiteisiin, jotka kaikki liittyvät toisiinsa.
• Kriittinen ajattelu. Yksilön kyky ajatella omatoimisesti sekä analysoida ja arvioida kuulemansa, näkemänsä ja havainnoimansa johdonmukaisuutta.

• Selvittäminen. Kyky esittää tarkka hypoteesi tutkimastaan aiheesta. Datan ja informaation kerääminen, jonka tarkoituksena todistaa hypoteesi todeksi muodostamalla samanaikaisesti lakeja ja teorioita.
• Metakognitio. Kyky reflektoida omia ajatuksiaan.

Korkeampien kognitiivisten toimintojen tärkeys

Korkeampien kognitiivisten toimintojen taustalla on siis korkeampien älyllisten taitojen kehittäminen ja käsitteleminen. Korkeampitasoinen ajattelu on mahdollista todellisuudessa vasta aikuisuudessa. On kuitenkin tärkeää kehittää jo sitä tukevia kykyjä jo hyvin varhain lapsuudessa, ja niitä voi edistää sekä kotona että koulussa, kuten myös muilla kasvatuksellisilla alueilla.

Lyhyesti sanottuna korkeammat kognitiiviset toiminnot ovat tärkeitä kompleksien ajatusprosessien muodostamiseksi, jotka liittyvät niin tietosisältöihin kuin toimenpiteisiinkin. Nämä ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat rationaalisen ja reflektiivisen ajattelun, joka on samanaikaisesti kriittistä, innovatiivista ja luovaa.