Kiukkulaatikko auttaa hallitsemaan lapsen negatiivisia tunteita

Vanhempien voi olla vaikea uskoa tätä, mutta lapsen raivo voidaan muuttaa positiiviseksi asiaksi. Niin sanottu kiukkulaatikko on työkalu lasten kiukunpuuskien hallitsemiseksi, ja parhaimmillaan se voi olla hyvinkin tehokas apu. Sen avulla lapsen omatunto kehittyy, ja hän oppii hallitsemaan itseään ja tunteitaan.

Lapsi alkaa olla tietoinen tunteistaan noin kahdesta ikävuodesta lähtien. Hän alkaa tiedostaa olevansa oma yksilönsä ja tunnistaa itsensä ja muiden ihmisten eron. Hän pystyy erottamaan oman olemassaolonsa, toiveensa ja mielipiteensä muiden vastaavista. 

Lapsi tunnistaa vihdoin itsenäisyytensä ja haluaa nauttia siitä, ja jos tämä ei jostain syystä onnistu, hän turhautuu ja räjähtää. Tämän ovat kaikki vanhemmat joutuneet todistamaan. Potkiminen, itkeminen ja huutaminen yhdistyvät tilanteeksi, jonka lopputulos riippuu siitä, miten vanhempi suhtautuu asiaan.

Räjähtävä tulivuori

Pieni lapsi ei osaa hallita tunteitaan, sillä tunteiden säätelystä vastaava aivojen prefrontaalinen lohko ei ole vielä tässä vaiheessa kehittynyt. Tämä tarkoittaa, että vanhempien täytyy valmistautua lapsen kiukkukohtausten kanssa elämiseen. Muussa tapauksessa lapsi nimittäin alkaa tehdä johtopäätöksiä ja huomaa, että kiukunpuuskat ovat tehokas apu kaiken sen saamiseksi, mitä hän haluaa. Paras tapa on toimia välittömästi raivonpuuskan alkaessa, ja kiukkulaatikko on tässä hyvä apu.

Raivo vaatii itsehillintää

Kiukkulaatikko on psykologi Maria Martinin keksimä työkalu lasten raivonpuuskien hallitsemiseksi. Tämä laatikko auttaa lasta kanavoimaan tunteensa, eli tässä tapauksessa raivon, vihan tai suuttumuksen. Nämä ovat tunteita, jotka vaativat ihmiseltä eniten itsehillintää.

Vihaa voidaan pitää puolustusmekanismina. Tämä tunne herää tuhoamaan uhkaavan asian ihmisen kohdatessa fyysisen tai henkisen uhan. Vaikeassa tilanteessa päästään eteenpäin kohtaamalla tilanne, analysoimalla lapsen vihaa ja ymmärtämällä, miksi lapsi tuntee olonsa uhatuksi. Kaikki nämä ovat osa kiukkulaatikon käyttöön liiittyvää strategiaa.

Apua mikä raivokohtaus

Kiukkulaatikon inspiraationa toimii Mireille d’Allancén Vaya Rabieta! -kirja, jonka nimi kääntyy muotoon Apua mikä raivokohtaus. Tarina kertoo Robert-nimisestä pienestä pojasta ja erityisesti hänen kokemastaan huonosta päivästä. Päivän aikana koulussa ja kotona on tapahtunut useita negatiivisia asioita, ja illalla Robert räjähtää. Valtava hirviö ottaa hänestä vallan ja tuhoaa kaiken tieltään.

Robert kuitenkin alkaa miettiä tekojaan ja päättää tehdä parannuksen. Hän petaa sänkynsä, järjestää kirjansa ja nostaa lattialle heittämänsä tavarat paikoilleen. Näin tehdessään hän huomaa, että hirviö alkaa hävitä ja hänen vihansa laantuu. Samalla hän alkaa ymmärtää, kuinka paljon vahinkoa hän on aiheuttanut. Tässä vaiheessa hänen vihansa voi jo mahtua laatikkoon.

Robert muuntaa raivonsa positiiviseksi asiaksi. Ensin hän oppii pystyvänsä kohtaamaan vihansa, minkä jälkeen hän ymmärtää, että hirviölle vallan antaminen oli vahingoksi sekä hänelle itselleen että hänen ympäristölleen. Tarinan opetus liittyy negatiivisten tunteiden ymmärtämiseen ja niiden kohtaamiseen niiden välttämisen sijaan.

Kiukkulaatikko työkaluna

Kiukkulaatikko on rentouttava työkalu, joka auttaa lasta ymmärtämään omia tunteitaan piirtämisen kautta. Se myös kuvaa lapsen tunteiden vaikutusta häneen itseensä ja hänen perheeseensä.

Vapaasti piirtely

Kun olet kertonut Robertin tarinan lapsellesi, anna hänelle paperia ja värikyniä tai tusseja. Anna hänen piirrellä tai raapustaa omia impulssejaan inspiraationa käyttäen. Hän saa jatkaa piirtelemistä siihen asti, että hän rentoutuu.

Kun lapsi on lopettanut piirtämisen, on aika yhdistää strategiaan hauskuus. Pyydä lasta lisäämään paperille silmät, kädet ja jalat. Näin kiukkuhirviöstä syntyy konkreettinen hahmo, ja lapsen on helpompi tunnistaa tunteensa. Seuraavaksi on aika rutistaa paperi palloksi ja asettaa se kiukkulaatikkoon. Kun laatikko suljetaan tiukasti, hirviö ei pääse sieltä ulos.

Hirviön voittaminen

Kiukkulaatikon avulla lapsi pystyy kohtaamaan hallitsemattoman ja haitallisen tunteen, joka on saanut hänet valtaansa. Mitä enemmän lapsi piirtää, sitä enemmän hirviö joutuu rauhoittumaan. Tämä on lapselle riemuvoitto, sillä hän oppii hallitsemaan suuttumustaan ja voittaa hirviön taistelussa.

Joka kerta, kun lapsi tuntee itsensä turhautuneeksi tai vihaiseksi, hän voi piirtää uuden hirviön ja sulkea sen laatikkoon. Pikkuhiljaa hän saa tunteensa jälleen hallintaansa ja pystyy kääntämään negatiiviset tunteensa positiiviseksi asiaksi.

Jokaisessa piirroksessa hirviöllä on erilaiset värit ja muodot. Vanhemmat voivat tarkkailla lapsen teoksia ja keskustella tämän kanssa jälkikäteen siitä, mitä tämä tunsi kussakin tilanteessa. Kiukkulaatikon tarkoituksena ei ole niinkään muuttaa lapsen käytöstä, vaan ratkaista epämiellyttäviä tilanteita ja saada lapsi rauhoittumaan.