6 menetelmää lapsen aggression ja vihan hallintaan
Viha auttaa ihmistä puolustautumaan tilanteissa, jotka hän kokee loukkaaviksi tai uhkaaviksi. Hallitsemattomana viha on kuitenkin haitallista niin henkilölle itselleen kuin hänen läheisilleenkin. Viha on entistä monimutkaisempi tunne pienelle lapselle, sillä hän ei vielä osaa hallita tunteitaan. Seuraavaksi jaamme kuusi menetelmää lapsen aggression ja vihan hallintaan. Nämä perustuvat lapsen emotionaalisen älykkyyden kehittämiseen.
6 menetelmää lapsen aggression ja vihan hallintaan
Ihmisillä on taipumus reagoida vaistomaisesti aggressiivisesti tilanteissa, jotka aiheuttavat suuttumusta tai vihaa, vaikka tämä ei olekaan rakentava tai hyvä tapa toimia. Tällainen käytös voi johtaa ongelmiin ympärillä olevien ihmisten, kuten työtovereiden, ystävien ja perheenjäsenten, kanssa. Lapsen kohdalla kontrolloimaton tunne voi vaikuttaa tämän emotionaaliseen ympäristöön. Suhteettoman voimakkaat reaktiot voivat vieraannuttaa lapsen häntä rakastavista ihmisistä, ja lapsi saattaa tuntea olonsa todella yksinäiseksi. Tästä syystä on tärkeää opettaa lapselle tunteiden hallintaa.
1. Empatiakyvyn kehittäminen
Empatiakyvyn kehittyminen on erittäin tärkeää lapsen tunneälyn kehittymisen kannalta. Se auttaa lasta ymmärtämään, että myös muilla ihmisillä on tunteita ja asettumaan näiden ihmisten asemaan. Olemme jakaneet aikaisemmassa artikkelissamme käytännöllisiä tapoja opettaa lapselle empatiakykyä.
2. Vihan tunnistaminen ja rakentavasti ilmaiseminen
Lapsen kanssa on vaikea keskustella hänen ollessaan vihainen, sillä hän ei kuuntele tässä tilassa ketään. Tällaisessa tilanteessa on hyvä odottaa, kunnes lapsi on rauhoittunut, minkä jälkeen hänet kannattaa yrittää saada ymmärtämään, miten hän on reagoinut. Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mistä kyseinen reaktio johtui. Vanhemmat voivat tarjota lapsen negatiivisille tunteille rakentavia vaihtoehtoja, kuten aktiviteetteja, jotka auttavat häntä rauhoittumaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tunteiden piirtäminen, maalaaminen tai kirjoittaminen paperille.
3. Fyysinen aktiivisuus vapauttamaan jännitteitä
Fyysinen aktiivisuus auttaa lasta purkamaan ylimääräistä energiaa ja saapumaan kotiin sopivasti väsyneenä ja rentoutuneena. Fyysisen aktiviteetin aikana keho vapauttaa endorfiineja, mikä saa lapsen tuntemaan olonsa hyväksi ja rentoutuneeksi. Erilaisten urheilulajien ohjaajat ja valmentajat tuntevat usein menetelmiä, jotka opettavat lasta käyttäytymään reilusti ja urheilijamaisesti, jotta tämä ei suutu tai turhaudu epäonnistuessaan ottelun tai harjoitusten aikana. Lapsi voi hyödyntää näitä samoja menetelmiä myös muualla arjessaan.
4. Itsehillintämenetelmien hyödyntäminen
Lapsen on tärkeä ymmärtää, että tunteet ovat tapa ilmaista omia sisäisiä tuntemuksia ja ne ovat kaikki oikeita ja hyväksyttäviä. Se, mikä ei ole sopivaa, on aggressiivinen käytös vihan tunteen iskiessä. On ymmärrettävää tuntea surua ja suuttumusta, jos luokkakaveri sanoo jotain ikävää, mutta väkivaltaisesti reagoiminen ei ole hyväksyttävää.
Jos lapsi on aggressiivinen ja esimerkiksi lyö, puree tai loukkaa muita, täytyy hänelle tehdä selväksi, että tällaista käytöstä ei suvaita. Näin on erityisesti silloin, kun tällaista käytöstä ilmenee toistuvasti. On vanhempien tehtävä päättää, mikä on sopiva seuraamus sopimattomasta käytöksestä. Yksi tapa välttyä rankaisemiselta on opettaa lapselle erilaisia vihanhallintamenetelmiä, joiden avulla hän oppii hallitsemaan suhteettoman suuria reaktioitaan. Yksi hyvä menetelmä on liikennevalotekniikka, jonka esittelimme aikaisemmassa artikkelissamme.
5. Lapsen vihan huomiotta jättäminen
Lapsen käytös ei riipu ainoastaan hänen persoonallisuudestaan tai ominaispiirteistään, vaan myös kasvatuksella on suuri rooli sen varmistamisessa, että hän oppii sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin. Siksi on tärkeää tarkkailla, kuinka perheenjäsenet käyttäytyvät kotona. Jos vanhemmat huutavat, lyövät tai haukkuvat, lapsi oppii tämän olevan normaali tapa käyttäytyä. Jos vanhemmat käyttäytyvät huonosti, eivät he voi odottaa lapsen osaavan reagoida oikein ollessaan vihainen.
Kun lapsi on vihainen, vanhempien ei kannata kuunnella häntä. On tavallista, että lapsi yrittää saada vanhempiensa huomion käyttäytymällä huonosti. Huomiota on myös se, että vanhemmat suuttuvat ja moittivat lasta. Lapsi ymmärtää tämän ja tulee käyttämään samaa taktiikaa myös tulevaisuudessa. Jos taas lapsi huomaa, ettei saakaan vanhempiensa huomiota huonolla käytöksellä, hän voi hyvinkin alkaa käyttäytyä toisin.
6. Hengitystekniikoiden käyttäminen
Hengitys- ja rentoutumistekniikoista voi olla suuri apu, sillä ne auttavat vapauttamaan jännitteitä, joita lapsi kokee ollessaan vihainen. Kun lapsi suuttuu, häntä voi pyytää hengittämään syvään ja kuvittelemaan itsensä johonkin rauhalliseen ja tärkeään paikkaan. Nämä mielikuvat yhdessä syvään hengittämisen kanssa auttavat lasta ajattelemaan tilannetta järkevästi ja selkeästi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Shapiro, L. E., & Tiscornia, A. (1997). La inteligencia emocional de los niños. Javier Vergara.
- Reyes, M. E., & Mora, C. M. (2008). Regulación emocional de la ira y diferencias de género en la edad preescolar. Psicodebate. Psicología, Cultura y Sociedad, (8), 87-110. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=5645382
- del Pilar Barrios, M. (2016). Factores psicológicos que influyen en la conducta agresiva de niños y niñas de 8 años de edad. Revista Iberoamericana de Bioeconomía y Cambio Climático, 2(1), 204-217.
- Fernández, F. D. A. M. Control de la ira infantil en la escuela. https://archivos.csif.es/archivos/andalucia/ensenanza/revistas/iee/Numero_46/FRANCISCO_MENDIETA_1.pdf