Sisältääkö äidinmaidonkorvike kaikki vauvan tarvitsemat ravintoaineet?
 

Sisältääkö äidinmaidonkorvike kaikki vauvan tarvitsemat ravintoaineet?

Äidinmaidonkorvike korvaa rintamaidon, mutta sisältääkö se kaikki vauvan tarvitsemat ravintoaineet? Löydät vastauksen täältä.
Sisältääkö äidinmaidonkorvike kaikki vauvan tarvitsemat ravintoaineet?

Viimeisin päivitys: 01 heinäkuuta, 2023

Vauvaa tulisi yksinomaan imettää, mutta toisinaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin korvata se kokonaan tai osittain äidinmaidonkorvikkeella. Syitä voivat olla esimerkiksi työ, lääkekuuri, alhainen maidontuotanto tai anatomiset tekijät. Tällöin voi herätä kysymys siitä, sisältääkö äidinmaidonkorvike kaikki vauvan tarvitsemat ravintoaineet.

Mitä on äidinmaidonkorvike?

Äidinmaidonkorvike on lehmänmaidosta valmistettu tuote, joka on tarkoitettu vauvan ruokkimiseen ensimmäisen elinvuoden aikana.

Äidinmaidonkorvikkeet on mukautettu kansainvälisten järjestöjen ehdottamiin kalori- ja ravintoainetarpeisiin. Jokaisella vauvan kasvuvaiheella on omat vaatimuksensa, ja äidinmaidonkorvike muuttuu vastaavasti.

Erilaiset äidinmaidonkorvikkeet

Äidinmaidonkorvikkeita on kahdenlaisia lapsen eri kasvuvaiheisiin:

  1. Ensivalmisteet: Nämä ovat äidinmaidonkorvikkeita, joita käytetään syntymästä 4–6 kuukauden ikään asti lastenlääkärin ohjeiden mukaan. Ne pyrkivät jäjittelemään äidinmaidon koostumusta.
  2. Vieroitusvalmisteet: Näitä annetaan 4–6 kuukauden iästä yhden vuoden ikään asti. Ne on tarkoitettu käytettäväksi kiinteiden ruokien ohessa.

Markkinoilla on myös kasvua tukevia korvikkeita 1–3-vuotiaille lapsille. Lisäksi on olemassa erityiskorvikkeita, jotka on tarkoitettu ruoansulatus-, imeytymis- tai intoleranssiongelmiin. Näitä ovat muun muassa keskosille tarkoitetut äidinmaidonkorvikkeet, sakeuttamisaineita sisältävät korvikkeet, laktoosittomat korvikkeet ja muunneltuja proteiineja sisältävät korvikkeet.

Äiti pulloruokkii vauvaansa sängyssä.
Äidinmaidonkorvikkeet koostuvat sellaisesta ainesosien yhdistelmästä, josta saa samassa määrin ja laadultaan samanlaisia proteiineja, rasvoja, hiilihydraatteja, vitamiineja ja kivennäisaineita kuin rintamaidosta.

Sisältääkö äidinmaidonkorvike kaikki vauvan tarvitsemat ravintoaineet?

Rintamaito on vauvalle aina ihanteellisinta ravintoa, ja siksi lehmänmaitopohjaisia äidinmaidonkorvikkeita on muunneltava ravintoaineiden laadun ja määrän osalta. Mutta miten niitä muunnellaan?

Kalorit

Äidinmaidonkorvikkeiden tulisi sisältää 67 kilokaloria 100:aa millilitraa kohti, kun ne on valmistettu ohjeiden mukaan. Tämä arvo vastaa rintamaidon arvoa. Sen sijaan vieroitusvalmisteista, jotka täydentävät vauvan ravinnonsaantia lisäruokinnan alettua, saa 60–85 kilokaloria 100:aa millilitraa kohti.

Proteiinit

Lehmänmaidon sisältämää proteiinimäärää, joka on 3,5 grammaa, vähennetään 1,2–1,8 grammalla maidonkorvikkeeksi muunnettaessa. Äidinmaidon proteiiniarvo on 0,9–1,1 grammaa per 100 ml. Tämä liuenneiden aineiden väheneminen lievittää imeväisikäisten vielä epäkypsiin munuaisiin kohdistuvaa kuormitusta.

Lisäksi ensikorvikkeiden biologinen arvo on suurempi. Kun lehmänmaitoon lisätään enemmän heraproteiinia, saadaan enemmän välttämättömiä aminohappoja vauvan kasvuun. Espanjan lastenlääkäriliiton ravitsemuskomitea korostaa, että heraproteiinin ja kaseiinin suhteen tulisi olla 60/40.

Vieroitusvalmisteissa 85 % kaikesta proteiinista on kaseiinia, 2,4 grammaa 100 millilitrassa. Tämä lisää kohtalaisesti liuenneiden aineiden munuaisiin kohdistamaa kuormitusta, mutta vauvan elimet ovat riittävän kypsät käsittelemään sen.

Rasvat

Rasvan suhteellinen määrä on sama rintamaidossa ja lehmänmaidossa, mutta sen laadussa ja imeytymisessä on eroja. Äidinmaidonkorvikkeeseen lisätystä rasvasta vauva saa 50 % tarvitsemastaan energiasta kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana.

Rasvan laadun parantamiseksi korvikkeisiin lisätään kasviöljyjä monityydyttymättömien rasvahappojen lähteeksi. Ensisijaisesti käytetään saflori-, auringonkukka-, soija- ja maissiöljyä. Lisäksi kiinnitetään huomiota omega-6:een ja omega-3:een. Omega-6:ta eli linolihappoa tulisi olla 0,2–0,8 grammaa prosenttia kohti, niin että sitä on 5–15 osaa suhteessa yhteen osaan omega-3-rasvahappoihin kuuluvaa linoleenihappoa.

Tämä suhde sallii vauvan elimistön tuottaa muita sen kehitykseen osallistuvia rasvahappoja, kuten dokosaheksaeenihappoa eli DHA:ta, monityydyttymätöntä rasvahappoa, joka on yhteydessä vastasyntyneiden hyvään kognitiiviseen ja visuaaliseen kehitykseen, kuten osoittaa Global Nursing -lehden julkaisu.

Hiilihydraatit

Äidinmaidonkorvikkeiden valmistuksessa käytettävä lehmänmaito tulee rikastaa laktoosilla, sillä äidinmaito sisältää lähes kaksi kertaa enemmän hiilihydraatteja. Tämä hiilihydraatti toimii pääasiallisena energianlähteenä, edistää kalsiumin hyötyosuutta ja parantaa vauvan suoliston terveyttä. Yli kuusikuukautisten vauvojen maidonkorvikkeisiin sekoitetaan kiinteiksi aineiksi maissisiirappia, glukoosia ja joissakin tapauksissa sakkaroosia.

Nainen katselee jauhemaista äidinmaidonkorviketta.
Sokerin lisääminen yli kuusikuukautisten vauvojen äidinmaidonkorvikkeisiin on kyseenalaistettu siksi, että vauva saattaa mieltyä tällaiseen makeuteen.

Vitamiinit ja kivennäisaineet

Vitamiineja ja kivennäisaineita on äidinmaidonkorvikkeissa saman verran kuin rintamaidossa. Mahdollista määrien vaihtelua suuntaan tai toiseen valvotaan, sillä epätasapaino voi vaikuttaa imeytymiseen ja vuorovaikutukseen muiden mineraalien kanssa.

Erityisesti rautaa, jota on rintamaidossa vain vähän, lisätään äidinmaidonkorvikkeisiin vähintään yksi milligramma 100:aa kaloria kohti. Kun korvikkeeseen lisätään vielä askorbiinihappoa, raudan imeytyminen tehostuu merkittävästi.

Mitä kansainväliset asiantuntijat sanovat?

Anales de Pediatria -lehden johtopäätösten mukaan äidinmaidonkorvikkeet ovat energian, proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien saannin osalta viitearvojen sisällä. Mikroravintoaineet tulee kuitenkin tarkastaa vauvan senhetkisten tarpeiden ja niiden haittavaikutusten mukaan.

Early Nutrition Academy puolestaan tarkasteli vieroitusvalmisteita. Niiden ravintoarvoissa oli huomioitu vauvan kypsyystaso ja kuuden kuukauden jälkeen aloitettava lisäruokinta.

Äidinmaito on ainutlaatuista ja oleellisen tärkeää ravintoa vauvalle

Äidinmaidonkorvikkeet on kehitetty kaikkien kansainvälisten säännösten mukaisesti turvaamaan kasvavan vauvan riittävä energian ja ravintoaineiden saanti. On kuitenkin syytä korostaa, että biopsykososiaalinen ja henkinen side, joka saavutetaan äidinmaidon ollessa vauvan ainoaa ravintoa ensimmäisten kuuden kuukauden ajan, on ainutlaatuinen. Tässä mielessä se ei ainoastaan ravitse vauvaa, vaan myös valmistelee sitä tulevaisuutta varten.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Comité de Nutrición de la AEP. manual práctico de Nutrición en Pediatría. (2007). Disponible en: https://mcmpediatria.org/sites/default/files/sitefiles/manual_nutricion.pdf
  • Hernell O. (2012). Current safety standards in infant nutrition–a European perspective. Ann Nutr Metab;60(3):188-91. doi: 10.1159/000338210. Epub 2012 Jun 6. PMID: 22699765.
  •  Jardí Piñana, Aranda Pons, Bedmar Carretero, Arija Val (2015). Composición nutricional de las leches infantiles. Nivel de cumplimiento en su fabricación y adecuación a las necesidades nutricionales. Anales de pediatría. Vol. 83. Núm. 6. páginas 417-429.
  • Koletzko B, Bhutta ZA, Cai W, Cruchet S, El Guindi M, Fuchs GJ, Goddard EA, van Goudoever JB, Quak SH, Kulkarni B, Makrides M, Ribeiro H, Walker A. (2013) Compositional requirements of follow-up formula for use in infancy: recommendations of an international expert group coordinated by the Early Nutrition Academy. Ann Nutr Metab;62(1):44-54. doi: 10.1159/000345906. Epub 2012 Dec 13. PMID: 23258234.
  • Matencio Hilla, E.; Abellán Ballesta, P.; Romero Braquehais, F. (2012). Funcionalidad y recomendaciones nutricionales de ácidos grasos esenciales y sus derivados en la alimentación del lactante a partir de los 6 meses de edad. Enfermería Global, 25, 367-380.
  • World Gastroenterology Organization. Yogurt in Nutrition. Disponible en: https://www.worldgastroenterology.org/UserFiles/file/YINI/WGOF_180206_WGO-YINICampaign_QA_SpanishTranslation.pdf

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.