Vauvan laktoosi-intoleranssi ja sen tunnistaminen
Käytöksen ja oireiden tarkkaileminen on paras tapa tunnistaa vauvan laktoosi-intoleranssi. Tässä artikkelissa kerromme tähän vaivaan liittyvistä oireista.
Vauvan laktoosi-intoleranssi
Pienillä vauvoilla laktoosi-intoleranssin tavallisin oire on akuutti ripuli. Kouluikäisistä alkaen yleisimpiä oireita ovat toistuva vatsakipu, ilmavaivat ja vatsan turvotus. Tohtori Sylvia Cruchetin mukaan intoleranssi on yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi ihmiset hakeutuvat maha-suolikanavan sairauksien hoitoon perehtyneen erikoislääkäriin vastaanotolle. Cruchet on itsekin gastroenterologiaan eli vatsaelinsairauksiin ja lasten ravitsemukseen erikoistunut lääkäri.
Laktoosi-intoleranssiin yhdistetään nestemäinen uloste, vatsan turvotus, ilmavaivat, vatsakipu, koliikki ja ärtynyt suoli. Vauvat ja alle 2-vuotiaat lapset voivat jopa kärsiä hapokkaasta ulosteesta, mikä aiheuttaa hiertymiä peräaukon alueelle. Ulosteella voi olla hapokas tai etikkainen haju. Cruchetin mukaan tärkein indikaattori vauvan laktoosi-intoleranssista on laktoosin nauttimisen ja ripulin esiintymisen yhteys – ja toisinpäin laktoosin ruokavaliosta jättämisen ja ripulioireiden loppumisen yhteys.
Mitä laktoosi on?
Laktoosi eli maitosokeri on maidossa esiintyvä hiilihydraatti. Alan asiantuntijoiden mukaan laktoosi-intoleranssin yleisin syy on laktoosin imeytymishäiriö, jolloin elimistö ei pysty pilkkomaan laktoosia. Tämä johtuu laktoosia pilkkovan ruoansulatusentsyymin, laktaasin, niukkuudesta ohutsuolessa.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan 75-80 % maailman väestöstä kärsii laktoosi-intoleranssista. Osa ihmisistä selviää lievin oirein, kun taas osan elimistö ei kestä laktoosia lainkaan. Monella on ärtyvän suolen oireyhtymää muistuttavia oireita. Sylvia Cruchet muistuttaa laktoosi-intoleranssin olevan ruoasta aiheutuva haitallinen reaktio, joka on 5-20 kertaa yleisempi kuin elintarvikkeiden aiheuttamat allergiset reaktiot.
Laktoosi-intoleranssin eri tyypit
Laktoosia esiintyy kaikkien nisäkkäiden maidossa raskauden loppuvaiheesta alkaen ja imetysvaiheen läpi. Laktoosi on syntymättömien lasten ja vastasyntyneiden tärkein hiilihydraattien lähde. Äidinmaito sisältää noin 7 % laktoosia, mikä on iso osuus muihin nisäkkäisiin verrattuna. Esimerkiksi lehmänmaito sisältää ainoastaan 4 % laktoosia. Lehmänmaitoa voidaan käyttää äidinmaidonkorvikkeena, mikäli äiti ei pysty tai halua imettää lastaan.
Laktoosi-intoleranssia on kolmea eri tyyppiä:
- Synnynnäinen laktoosi-intoleranssi
- Aikuistyypin, eli hankittu laktoosi-intoleranssi
- Sekundaarinen laktoosi-intoleranssi
Synnynnäinen laktoosi-intoleranssi on erittäin harvinainen. Tässä muodossa vauva oireilee heti syntymänsä jälkeen voimakkaalla ripulilla nautittuaan äidinmaitoa. Myös lehmänmaito ja muut laktoosia sisältävät tuotteet aiheuttavat vastaavan reaktion. Synnynnäisestä laktoosi-intoleranssista kärsivillä lapsilla on yleensä hyvä ruokahalu, ja he vaikuttavat terveiltä, mutta kokevat pian nestehukan ja asidoosin. Ilman oikeanlaista hoitoa, lapsi voi sairastua sekundaariseen aliravitsemukseen. Kun laktoosin syöttäminen lopetetaan, vauvan kunto paranee nopeasti.
Laktoosi-intoleranssista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä hankittua laktoosi-intoleranssia, joka johtuu laktaasi-entsyymin vähäisestä määrästä ohutsuolen nukkalisäkkeessä. Lapsilla laktaasin määrä ohutsuolessa on yleensä normaali, ja hankitun laktoosi-intoleranssin oireet alkavatkin yleensä vasta aikuisiällä tai lapsen lopetettua äidinmaidon nauttiminen. Kuten jo mainitsimme, suurin osa ihmisistä kärsii tästä vaivasta. Sekundaarisessa laktoosi-intoleranssissa laktaasi-entsyymin määrä ohutsuolessa vähenee jonkin sairauden johdosta.
Laktoosi-intoleranssia esiintyy enemmän sellaisten populaatioiden keskuudessa, jotka elävät epähygieenisissä olosuhteissa. Tämä johtuu toistuvista ruoansulatuselimistön tulehduksista ja aliravitsemuksesta.
Miten laktoosi-intoleranssi diagnosoidaan?
Suomessa laktoosi-intoleranssi on aikaisemmin diagnosoitu laktoosirasituskokeen avulla, mutta tämä koe on väistymässä geenitestien tieltä. Duodecimin terveyskirjaston mukaan geenitestillä voidaan todeta, onko henkilöllä laktaasi-entsyymin säilyttävää geenimuotoa vai ei. Tämä verinäytteestä tehtävä testi on huomattavasti laktoosirasituskoetta tarkempi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Infante, D. (2008, August). Intolerancia a la lactosa: en quién y por qué. In Anales de Pediatría (Vol. 69, No. 2, pp. 103-105). Elsevier Doyma.
- Larracilla-Alegre, J., García-Melgar, M., & Carranco, J. V. (2014). Intolerancia a la lactosa. Generalidades sobre el diagnóstico y tratamiento. Salud Pública de México, 26(2), 163-169. http://saludpublica.mx/index.php/spm/article/view/553
- La Orden Izquierdo, E., Carabaño Aguado, I., & Pelayo García, F. J. (2011). Situación actual de la intolerancia a la lactosa en la infancia. Pediatría Atención Primaria, 13(50), 271-278.
- Rodríguez Martínez, D., & Pérez Méndez, L. F. (2006). Intolerancia a la lactosa. Revista Española de Enfermedades Digestivas, 98(2), 143-143. http://scielo.isciii.es/pdf/diges/v98n2/paciente.pdf