Imetyksen ja vauvan immuunijärjestelmän välinen suhde
Suuret terveysjärjestöt suosittelevat yksinomaan rintamaitoa alle 6 kuukauden ikäisille vauvoille. Ravinnon lisäksi yksi syy on se, että imetys ja vauvan immuunijärjestelmä luovat suhteen, joka auttaa torjumaan ja ehkäisemään tartuntatauteja.
Yhdessä ravintoaineiden ja muiden aktiivisten aineosien kanssa rintamaito tarjoaa suojaavan esteen vauvoille. Tämä tapahtuu syntymähetkestä lähtien, jolloin erittyy ensimmäinen maito, joka tunnetaan myös nimellä ternimaito. Jatka lukemista niin saat selville, kuinka rintamaito rakentaa ja vahvistaa vauvan immuunijärjestelmää hänen kasvaakseen terveemmäksi.
Mikä on immuunijärjestelmä ja miten se kehittyy vauvassa?
Olet luultavasti kuullut, että lapsen puolustuskykyä sairauksia vastaan on vahvistettava. Tästä syystä lastenlääkärit suosittelevat yksinomaan imetystä ravintona ja lisäksi rokotuksia. Mutta tiedätkö todella, mikä immuunijärjestelmä on ja miten se muodostuu vauvoilla?
Immuunijärjestelmä on luonnollinen puolustusmekanismi, joka keholla on taistellakseen tiettyjä infektioita vastaan. Nämä johtuvat yleensä bakteereista tai viruksista. Äiti tarjoaa tämän mekanismin vauvalleen kahtena eri ajankohtana:
- Ennen syntymää: Hän välittää osan immuniteetistaan sikiölle, kun se vielä kehittyy kohdussa. Siksi lapsella on jo syntyessään väliaikainen puolustus.
- Imetyksen kautta: Tunnin sisällä syntymästä. Rintamaito sisältää sadoista tuhansiin bioaktiivisia molekyylejä, jotka suojaavat ja vahvistavat immuunijärjestelmää infektioita vastaan. Terveiden imeväisten täydennysruokintaa koskevien ohjeiden mukaan sitä tulisi jatkaa 2 vuotta täydentävän ruokinnan rinnalla.
Imetys ja vauvan immuunijärjestelmä
Vuoden 2022 katsaus Frontiers in Immunology -lehdessä selittää, että rintamaidon eri komponenttien toimintoja ei ole läheskään täysin ymmärretty. Tiedämme kuitenkin, että imettäminen tarjoaa soluja ja ravintoaineita , jotka auttavat rakentamaan vauvan immuunijärjestelmää.
Bioaktiiviset ravintoaineet
Jonkin aikaa sitten julkaistussa raportissa todetaan, että rintamaidossa on ravintoaineita, jotka suojaavat viruksia, bakteereja ja loisia vastaan. Jotkut proteiinit estävät patogeenisten bakteerien ravintoa. Tämä koskee laktoferriiniä – joka vangitsee rautaa – sekä B12-vitamiinia ja foolihappoa sitovia aineita. On myös entsyymejä, kuten lysotsyymi ja laktoperoksidaasi, jotka tuhoavat niitä.
Lisäksi maidossa on infektiota estäviä tekijöitä, kuten Bifido, jotka stimuloivat hyödyllisten bakteerien, kuten Lactobacillus ja Bifidobacterium, kasvua. Nämä ovat osa lapsen suoliston mikrobiotaa ja estävät haitallisten suolistobakteerien kasvua. Muita rintamaidon infektioita estäviä tekijöitä ovat niin sanotut oligosakkaridit, gangliosidit ja stafylokokkiresistenssitekijä.
Kantasolut
Äidit siirtävät immuniteettinsa lapsilleen raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Tuore tutkimus vahvisti, että rintamaito sisältää kantasoluja, joista immuunisolujen osuus on vähintään 2/100 millilitraa. Vauva kuluttaa 0,5-1,5 litraa rintamaitoa päivässä. Näiden solujen kulkeutumista vastasyntyneen suoleen ja sieltä vauvan vereen tutkitaan kuitenkin edelleen.
Synnynnäiset immuunisolut
Katsaus osoittaa myös, että rintamaidossa on kantasolujen lisäksi myös muita immuunisoluja. Nämä tarjoavat aktiivisen immuniteetin vastasyntyneelle, koska ne pystyvät tuottamaan bioaktiivisia molekyylejä puolustusta varten. Näitä ovat seuraavat:
- Makrofagit: Tunnistavat patogeeniset mikrobit tai infektoituneet solut. Ne edustavat 80 prosenttia ternimaidosta ja siirtymämaidosta. Siksi on tärkeää aloittaa imetys tunnin sisällä syntymästä ja jatkaa yksinomaan imetystä ravinnonlähteenä, kunnes vauva on 6 kuukauden ikäinen.
- Neutrofiilit: Estävät infektioita estämällä tunkeutuvat hiukkaset ja mikro-organismit. Vuonna 2015 PloS One -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että neutrofiilien tasot nousevat asteittain, kunnes maito kehittyy täysin.
- Luonnolliset tappajasolut (NK): Toimivat suoraan infektioita vastaan, mutta aktivoivat myös muita immuunisoluja. Cellular & Molecular Biology Letters -lehdessä julkaistu katsaus paljastaa, että niitä on optimaalisissa määrin rintamaidossa. Ne edustavat 2 % kaikista kehittyneen maidon soluista.
- Synnynnäiset lymfoidisolut (ILC): JAMA Pediatrics -lehti osoitti vuonna 2018 yhden viimeisimmistä löydöistä rintamaidon koostumuksesta. ILC:t voivat muokata vastasyntyneen synnynnäistä immuniteettia, koska ne ovat tärkeitä toimijoita suoliston mikrobiotassa ja sen mukautuvassa immuniteetissa.
Mukautuvat immuunisolut
Tästä soluryhmästä löydämme seuraavat:
- T-lymfosyytit: Ne ovat avaintoimijoita adaptiivisessa immuniteetissa ja edustavat 5-10 % kaikista rintamaidon leukosyyteistä.
- B-lymfosyytit: Nämä lymfosyytit tuottavat IgA-, IgG- ja IgM-vasta-aineita rintamaidossa. Vasta-aineet neutraloivat ja eliminoivat patogeenisiä viruksia ja bakteereja sekä tulehdusprosesseissa syntyviä myrkkyjä ja aineita.
- Solunulkoiset mikrorakkulat: Frontiers in Immunology -lehdessä julkaistussa katsauksessa kerrottiin, että rintamaidossa on solunulkoisia rakkuloita, jotka näyttävät muokkaavan lapsen immuunijärjestelmää ja ennen kaikkea sen suoliston vastetta.
Sytokiinit ja kemokiinit
Journal of Clinical Immunology julkaisi, että rintamaidon immuunisolut voivat tuottaa pieniä proteiineja, joita kutsutaan sytokiineiksi ja kemokiineiksi, jotka muokkaavat immuunisolujen kypsymistä ja kehitystä vauvoilla.
Äidinmaidon mikrobiota
Rintamaito sisältää suuren määrän bakteerilajeja, joilla on antimikrobisia ominaisuuksia ja terveyshyötyjä. Nutrients -lehden mukaan tämä mikrobisto sisältää probiootteja, hyödyllisiä ja kommensaalisia, jotka tukevat suolistoesteen eheyttä.
Kuten JAMA Pediatrics -lehdessä kerrottiin, äidinmaito näyttää olevan toinen bakteerien lähde vauvalle syntymän jälkeen. Lisäksi on yli 100 lajia, mukaan lukien Lactobacillus ja Bifidobacterium. Nämä bakteerit tunnetaan probiooteina niiden positiivisen terveysvaikutuksen vuoksi ja ne ovat osa suolistoestettä, joka taistelee patogeenisiä mikro-organismeja vastaan.
Suojaako imetys vauvan immuunijärjestelmää?
Ei ole epäilystäkään siitä, että imetys suojaa lapsia infektioilta ja muilta sairauksilta. Tässä suhteessa tämän ruoan tartunta- ja immunologiset ominaisuudet on dokumentoitu hyvin.
Äidin tehtävänä on varmistaa, että vauva saa tunnin kuluessa syntymästä ternimaitoa ja kaiken tarvitsemansa rintamaidon. Sen hyöty on niin tehokas, että sitä suositellaan vähintään 2-vuotiaaksi yhdessä lisäruokinnan kanssa. Älä unohda, että lapsen kehitystä seuraa lastenlääkäri. Siksi päätätte yhdessä lisäsuojatoimenpiteistä lapsen kasvun aikana.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Baban, B., Malik, A., Bhatia, J., & Yu, J. C. (2018). Presence and Profile of Innate Lymphoid Cells in Human Breast Milk. JAMA pediatrics, 172(6), 594–596. https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2018.0148
- Ghosh A. (2020). Breast Milk Stem Cell Survival in Neonate’s Gut, Entery into Neonate Circulation and Adaption by the Body. Current stem cell research & therapy, 15(2), 98–101. https://doi.org/10.2174/1574888X14666191107095728
- Hawkes, J. S., Bryan, D. L., & Gibson, R. A. (2002). Cytokine production by human milk cells and peripheral blood mononuclear cells from the same mothers. Journal of clinical immunology, 22(6), 338–344. https://doi.org/10.1023/a:1020652215048
- Le Doare, K., Holder, B., Bassett, A., & Pannaraj, P. S. (2018). Mother’s Milk: A Purposeful Contribution to the Development of the Infant Microbiota and Immunity. Frontiers in immunology, 9, 361. https://doi.org/10.3389/fimmu.2018.00361
- Li, S., Zhang, L., Zhou, Q., Jiang, S., Yang, Y., & Cao, Y. (2019). Characterization of Stem Cells and Immune Cells in Preterm and Term Mother’s Milk. Journal of human lactation : official journal of International Lactation Consultant Association, 35(3), 528–534. https://doi.org/10.1177/0890334419838986
- Lokossou, G. A. G., Kouakanou, L., Schumacher, A., & Zenclussen, A. C. (2022). Human Breast Milk: From Food to Active Immune Response With Disease Protection in Infants and Mothers. Frontiers in immunology, 13, 849012. https://doi.org/10.3389/fimmu.2022.849012
- Lyons KE, Ryan CA, Dempsey EM, Ross RP, Stanton C. Breast Milk, a Source of Beneficial Microbes and Associated Benefits for Infant Health. Nutrients (2020) 12:1039. doi: 10.3390/nu12041039
- Pannaraj PS, Li F, Cerini C, Bender JM, Yang S, Rollie A, et al. Association Between Breast Milk Bacterial Communities and Establishment and Development of the Infant Gut Microbiome. JAMA Pediatr (2017) 171:647. doi: 10.1001/jamapediatrics.2017.0378
- Romero-Velarde, E., Villalpando-Carrión, S., Pérez-Lizaur, A. B., Iracheta-Gerez, M. L., Alonso-Rivera, C. G., López-Navarrete, G. E., García-Contreras, A., Ochoa-Ortiz, E., Zarate-Mondragón, F., López-Pérez, G. T., Chávez-Palencia, C., Guajardo-Jáquez, M., Vázquez-Ortiz, S., Pinzón-Navarro, B. A., Torres-Duarte, K. N., Vidal-Guzmán, J. D., Michel-Gómez, P. L., López-Contreras, I. N., Arroyo-Cruz, L. V., Almada-Velasco, P., … Pinacho-Velázquez, J. L. (2016). Consenso para las prácticas de alimentación complementaria en lactantes sanos [Guidelines for complementary feeding in healthy infants]. Boletin medico del Hospital Infantil de Mexico, 73(5), 338–356. https://doi.org/10.1016/j.bmhimx.2016.06.007
- Trend, S., de Jong, E., Lloyd, M. L., Kok, C. H., Richmond, P., Doherty, D. A., Simmer, K., Kakulas, F., Strunk, T., & Currie, A. (2015). Leukocyte Populations in Human Preterm and Term Breast Milk Identified by Multicolour Flow Cytometry. PloS one, 10(8), e0135580. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0135580
- Ward, T. L., Hosid, S., Ioshikhes, I., & Altosaar, I. (2013). Human milk metagenome: a functional capacity analysis. BMC microbiology, 13, 116. https://doi.org/10.1186/1471-2180-13-116
