Imettäminen voi ehkäistä astmaa

Kaikki tietävät äidinmaidon olevan vauvalle parasta ravintoa, mutta tiesitkö, että rintamaidon nauttiminen vähentää lapsen riskiä sairastua tiettyihin kroonisiin sairauksiin ja auttaa häntä välttymään esimerkiksi korvatulehduksilta ja hengitystiesairauksilta? Tutkimukset vahvistavat myös, että imettäminen voi ehkäistä astmaa ja atooppista ihottumaa.

Astma lapsilla

Astma on krooninen keuhkosairaus, jossa keuhkoputkien limakalvo on tulehdustilassa. Sairauteen liittyy keuhkoputkien supistelutaipumus. Astma on länsimaissa yleisin lapsuusiän pitkäaikaissairaus, jota sairastaa 6-10 % lapsista. Lapsuusajan astma alkaa yleensä leikki- tai kouluiässä, mutta joillain lapsilla se ilmenee ensimmäistä kertaa jo 1-2 vuoden iässä infektioihin liittyvänä hengitysvaikeutena tai pitkittyneenä yskänä. Lapsuudessa alkanut astma helpottaa melko usein murrosiässä, mutta osa sairastaa astmaa loppuikänsä.

Astmakohtaukseen liittyy voimakas yskä, hengitysvaikeudet ja uloshengityksen vinkuminen. Aina oireet eivät kuitenkaan ole näin selvät, vaan lapsi voi kärsiä jatkuvasta limaisuudesta, rohinasta ja alentuneesta rasituksen sietokyvystä. Usein lapsi heräilee yöllä hengitysvaikeuksien ja yskän vuoksi.

Astman hoito jaetaan ylläpitävään hoitoon ja akuuttien astmakohtausten hoitoon. Jos lapsen astma oireilee vain satunnaisesti, hän saattaa pärjätä pelkän tarvittaessa käytettävän keuhkoputkia laajentavan lääkkeen avulla, mutta usein potilas tarvitsee ylläpitävänä hoitona tulehdusta hillitsevän lääkityksen.

Imettäminen voi ehkäistä astmaa

Imettämisen ja astman välistä yhteyttä on tutkittu paljon, mutta tutkimustulokset ovat olleet vuosien saatossa osittain ristiriitaisia. Tänä päivänä uskotaan, että imettäminen voi pienentää astmariskiä, mutta astman kehittymiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät, jotka saattavat selittää myös imettämiseen liitettyä vaikutusta. Imettämistä joka tapauksessa suositellaan sen lukuisten muiden terveyshyötyjen vuoksi.

Äidinmaito sisältää kaikki lapsen kasvuun ja kehitykseen tarvitsemat ravintoaineet, vitamiinit ja hivenaineet ja on siksi hänelle parasta ravintoa. Rintaruokinnan ja äidinmaidon muita suurimpia hyötyjä ovat:

• Äidinmaito parantaa lapsen vastustuskykyä. Rintamaito sisältää monia vauvan kehityksen kannalta välttämättömiä suoja-aineita. Imetys auttaa ehkäisemään esimerkiksi korva- ja hengitystietulehduksia, ripulia, tyypin 1 diabetesta, atooppista ihottumaa ja astmaa. Lapsi myös saa äidinmaidosta immunoglobuliineja, jotka auttavat suojaamaan häntä allergioilta ja astmalta.
• Imetys pienentää riskiä kärsiä astman oireista. Imettämällä voidaan pienentää astmaoireiden riskiä lapsilla, joilla on geneettinen taipumus astmaan sairastumiseen. Astmaa sairastavalla on yleensä perinnöllinen alttius sairauden syntyyn.
• Äidinmaito parantaa ruoansulatusta. Imetettävillä vauvoilla on vähemmän ruoansulatusongelmia kuin lapsilla, jotka eivät nauti äidinmaitoa.
• Imetys vähentää aikuisiän valtimotautien riskiä. Tutkimusten mukaan lapsena imetettyjen henkilöiden kolesterolitasot ovat aikuisiässä matalampia kuin heidän, joita ei ole imetetty.

Positiivisten terveysvaikutusten lisäksi imettäminen vahvistaa äidin ja lapsen välistä sidettä. Se hyödyttää myös äitiä nopeuttamalla synnytyksestä toipumista ja synnytyselinten palautumista. Imettämisellä on havaittu olevan myös äideille pitkäaikaisia terveyttä edistäviä vaikutuksia, kuten osteoporoosiin ja tiettyihin syöpiin sairastumisen riskin pieneneminen.

Mitä äidinmaito sisältää?

Imetyksestä on siis lukuisia hyötyjä sekä lapselle että äidille, ja Maailman terveysjärjestö WHO suositteleekin vauvan täysimettämistä kuuden kuukauden ja rintaruokkimista kahden vuoden ajan. Samoin Suomen sosiaali- ja terveysministeriön ravitsemustoimikunta suosittelee täysimetystä mielellään kuuden, mutta vähintään neljän kuukauden ajan.

Äidinmaidon koostumusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei ole täysin selvää, mitä kaikkea se sisältää. Se kuitenkin tiedetään, että äidinmaito koostuu pääasiassa proteiineista, rasvoista ja hiilihydraateista, mutta sisältää myös muita tärkeitä apuaineita, jotka tukevat lapsen terveyttä ja kasvua. Tavallisessa rintamaidossa on noin 7,3 % laktoosia, 3,4 % rasvaa ja 1 % proteiinia. Äidinmaito sisältää energiaa 65-70 kilokaloria desilitraa kohden. Yli puolet tästä energiasisällöstä syntyy maidon sisältämistä rasvoista.