Miksi vauvaa ei kannata kylvettää heti syntymän jälkeen?
Siitä, kannattaako vauva kylvettää heti syntymän jälkeen, on monenlaisia näkemyksiä. Mielipiteitä on monia, mutta tieteelliset todisteet tarjoavat kysymykseen yksiselitteisen vastauksen. Haluatko kuulla, mikä se on?
Tutkimusten mukaan vauvaa ei kannata kylvettää heti syntymän jälkeen, jotta tämän iholla oleva lapsenkina jää koskemattomaksi. Lapsenkina on vastasyntyneen iholla olevaa valkoista ja rasvaista ainesta, jonka tehtävistä kerromme alla lisää.
Lapsenkinan tärkeys
Lapsenkina muistuttaa kuivaa juustoa tai voidetta. Se koostuu sikiön talirauhasten tuottamasta eritteestä ja kuolleista ihosoluista. Lapsenkina sisältää myös vettä, hiussoluja, E-vitamiinia ja proteiinia.
Monet neonatologit eli vastasyntyneiden ja vauvojen hoitoon erikoistuneet lastenlääkärit uskovat, että lapsenkina suojelee vastasyntyneen ihoa tämän saapuessa maailmaan. Se toimii myös eräänlaisena muurina tulehduksia vastaan. Lapsenkina suojelee ihoa myös kuivuudelta ja ihotulehduksilta, joille vastasyntynyt on hyvin altis. Synnytyksen aikana lapsenkina helpottaa vauvan kulkua synnytyskanavan läpi.
“Syntymä edustaa kaiken alkua. Se on nykyhetken ihme ja tulevaisuuden toivo.”
– Tuntematon
Lapsenkina auttaa ruumiinlämmön säätelyssä sekä – vaikka tämä saattaakin vaikuttaa järjenvastaiselta – auttaa pitämään ihon puhtaana. Lapsenkina on tehokas antioksidantti, joka auttaa suojelemaan vauvan ihoa UV-säteiden aiheuttamilta vahingoilta.
Vastasyntyneen hygieniasta huolehtiminen
Ennen kuin äiti saa juuri syntyneen lapsen syliinsä, siistii kätilö tai hoitaja hänet enimmistä verijäämistä. Kaikki muu – kuten napatynkä ja lapsenkina – saa jäädä.
Vastasyntyneen päätä ei tarvitse pestä shampoolla tai pesusienellä. Vauvaa ei myöskään tarvitse kylvettää ammeessa, eivätkä hänen korvansa vaadi putsausta. Ainoat asiat, joista vanhempien tulee huolehtia vastasyntyneen ensimmäisten päivien aikana, ovat hänen suunsa puhdistaminen imetyksen jälkeen sekä vaipan vaihtaminen ja pepun puhdistaminen.
Vastasyntyneen lapsen ensimmäisiä vihertävän mustia ja tahmeita ulosteita kutsutaan lapsenpihkaksi. Tätä lapsivettä, limaa, sappea, lanugoa sekä ihon ja suolten soluja sisältävää eritettä voi olla vaikea puhdistaa. Tällöin kannattaa kastella pyyhe lämpimällä vedellä ja pidellä pyyhettä likaisella alueella muutaman minuutin ajan. Tämän jälkeen ulostetahrat on helpompi poistaa ilman vauvan herkän ihon hankaamista.
Milloin vauva tulisi kylvettää ensimmäisen kerran?
Vauva kannattaa kylvettää ensimmäisen kerran noin viikko syntymän jälkeen, jolloin lapsenkina ei ole enää niin olennaista lapsen terveydelle. Tässä vaiheessa lika, uloste ja virtsa alkavat aiheuttaa jo pahoja hajuja. Ennen ensimmäistä varsinaista kylpyä vauvaa voidaan puhdistaa tarpeen mukaan lämpimällä vedellä kostutetulla pyyhkeellä.
Ei ole olemassa tiettyä ajankohtaa, jolloin vauvan täytyy kylvettää ensimmäisen kerran. Jokainen vanhempi tietää kyllä, mikä on sopiva ajankohta omalle lapselle. On kuitenkin tärkeä korostaa, että lapsenkinan on hyvä olla vastasyntyneen iholla tämän ensimmäisten elinpäivien ajan. Vaippojen ja vaatteiden aiheuttama hankaus edistää kinan imeytymistä ihoon, joten se katoaa vähitellen.
Miksi vauvaa ei kannata kylvettää heti syntymän jälkeen?
Lopuksi esittelemme vielä muutamia mahdollisia seurauksia siitä, että vauva kylvetetään välittömästi syntymän jälkeen, jolloin tarkoituksellisesti poistetaan lapsenkina tämän iholta.
- Vauvalta poistuu suojamuuri, joka suojelee häntä bakteereilta.
- Vauva altistuu tulehduksille ja taudinaiheuttajille, jotka pääsevät elimistöön ihon kautta.
- Vauva altistuu allergioille varhaisesta iästä lähtien.
- Lapsi saattaa kärsiä ihotulehduksista vauva-aikana ja myöhemmin.
- Vauvan iholta poistuu luonnollinen aines, joka pitää ihon kosteutettuna.
- Vauvan iho altistuu ärsytykselle. Lapsenkina ei lähde pois helposti, joten ihon hankaaminen voi aiheuttaa iholle suurta vahinkoa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Salcedo, S; Ribes, C; Moraga, F. Recién nacido: cuidado de la piel. [Documento en línea] Disponible en: https://www.aeped.es/sites/default/files/documentos/recien_nacido.pdf
- Guía de cuidados de la piel del recién nacido y del bebé: recomendaciones basadas en la evidencia y en las buenas prácticas. Matronas Prof. 2013; 14 (4 Supl): 1-50. [Documento en línea] Disponible en: http://www.codem.es/Documentos/Informaciones/Publico/ceedcd4a-5162-43db-ab00-0223cf2127f7/9778a313-3e43-4df2-84cf-27bb1b6bbdd8/5b7f5b61-ca6e-49a3-a9d3-3cb03b54af32/Gu%C3%ADa%20de%20consenso_DEF.pdf
- Visscher, Marty & Narendran, Vivek & Pickens, William & A LaRuffa, Angela & Meinzen-Derr, Jareen & Allen, Kathleen & B Hoath, Steven. (2005). Vernix Caseosa in Neonatal Adaptation. Journal of perinatology : official journal of the California Perinatal Association. 25. 440-6. 10.1038/sj.jp.7211305.