Kuinka käyttää rintapumppua?

Rintapumppu on vakiovaruste yhä useammassa lapsiperheessä. Sen käyttöön on monia erilaisia syitä, mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa, että rintapumppua käytetään, kun äidinmaidon tuotantoa on syystä tai toisesta tarpeen joko lisätä tai ylläpitää.

Kuka tarvitsee rintapumppua?

Vauvojen pulloruokintaan liittyy edelleen jonkin verran ennakkoluuloja, vaikka tänä päivänä tiedetään, ettei se vahingoita lasta millään tavalla. On yleisessä tiedossa, että imetyksestä on lukemattomia etuja sekä lapselle että äidille, mutta vauva pärjää hyvin myös ilman rintaruokintaa. Tärkeintä on, että lapsi saa syödäkseen tarpeeksi ravitsevaa äidinmaitoa tai korviketta.

Kaikki tuoreet äidit eivät koe rintapumpun käyttöä tarpeelliseksi, mutta monelle se on tärkeä apuväline. Yleisiä syitä rintapumpun käytölle ovat esimerkiksi liiallinen tai liian vähäinen maidon tuotanto, pidemmät erojaksot lapsesta ja nännien arkuus. On hyvä muistaa, että mitä enemmän vauvaa imetetään tai maitoa pumpataan, sitä enemmän maitoa äidin keho tuottaa. Näin ollen rintapumppu on hyvä apu tilanteissa, joissa äidin maidon tuotantoa täytyy yrittää lisätä.

Kuinka käyttää rintapumppua?

Maidon keräämiseen on olemassa sähkö-, patteri- ja käsikäyttöisiä rintapumppuja, jotka kaikki täyttävät hyvin tehtävänsä. Eroavaisuudet ovat lähinnä maidonkeräämisnopeudessa ja imutehossa. Tehokkaat pumput aiheuttavat vähemmän epämukavaa tunnetta nänneille.

Mitä tulee pumpun käytön ajoittamiseen, asiantuntijoiden mukaan paras aika maidon pumppaamiseen on tunti imettämisen jälkeen. Jos äiti tietää tarkkaan, paljonko maitoa vauva juo, hän voi käyttää pumppua samanaikaisesti lasta imettäessään. Rintapumpun käyttäminen vie suurin piirtein saman ajan kuin vauvan imettäminen, eli noin 10-15 minuuttia. Pumppua voi käyttää niin usein kuin tuntuu tarpeelliselta hyvän maitovarannon keräämiseksi.

Yleisestä uskomuksesta poiketen rintapumppu ei varsinaisesti ime maitoa rinnasta, vaan sen tehtävä on käynnistää maidon tuotanto rintaa stimuloimalla ja herättämällä niin kutsuttu herumisrefleksi. Ensimmäisillä kerroilla pumppaaminen voi tuntua vaikealta ja epämukavalta, mutta pumpun käyttöön oppii nopeasti.

Kärsivällisyyden lisäksi kannattaa pitää mielessä seuraavat asiat:

• Pyri suorittamaan maidon pumppaaminen rauhallisessa ja hiljaisessa ympäristössä. Yleensä mitä rennompi nainen on, sitä helpompaa maidon pumppaaminen on.
• Rintojen kevyt hierominen ennen pumppaamisen aloittamista auttaa usein itse pumppaamista.
• Vauva stimuloi maidon tuotantoa, joten pidä lapsi lähelläsi pumppaamisen hetkellä tai vähintään pidä käsillä lapsen kuva tai hänelle kuuluva esine.
• Ole varovainen, ettet vahingoita itseäsi – niissäkään tilanteissa, kun tulos ei ole toivottu. Maidon pumppaaminen ei pitäisi aiheuttaa kipua. Epämukava tunne johtuu todennäköisesti siitä, että et käytä laitetta oikealla tavalla.

Rintapumpun peseminen ja äidinmaidon säilyttäminen

Vaikka rintapumppu ei olekaan kontaktissa vauvan kanssa, se on puhdistettava huolellisesti, jotta äidin on turvallista käyttää sitä ja maito on turvallista lapsen juotavaksi. Ennen maidon pumppaamisen aloittamista on tärkeää pestä kädet huolellisesti ja steriloida kaikki rintapumpun osat.

Asiantuntijat neuvovat käyttämään rintamaidon säilytykseen steriloitua lasipurkkeja, joissa on ilmatiiviit kannet. Jos halutaan käyttää muoviastioita tai säilöntäpusseja, on pidettävä huoli, että ne ovat virallisesti hyväksyttyjä ruoan säilytykseen ja läpäisseet vuototestit. Käytännöllinen vinkki on säilöä yhteen astiaan sellainen määrä maitoa, jonka vauva juo yhdellä kerralla.

Rintamaito säilyy huoneenlämmössä ja viileässä paikassa noin kuusi tuntia, jääkaapissa vuorokauden ja pakkasessa yli kolme viikkoa. Olipa maitoa säilötty kuinka kauan tahansa, sen haju, väri ja maku kannattaa aina tarkistaa ennen vauvalle tarjoamista. Tarkemman turvan takaamiseksi on viisasta merkitä astioihin säilönnän päivämäärä ja aika.