Keneltä vauvani näyttää syntyessään?
Raskauden aikana syntyy paljon odotuksia vauvan suhteen, ja koko perhe alkaa ennen kaikkea miettiä seuraavaa kysymystä: keneltä vauva näyttää syntyessään? Meistä jokainen haluaisi varmasti tietää ennalta asioita hälventääkseen epävarmuutta.
On kuitenkin syytä pitää mielessä, että vauvat eivät saa piirteitä umpimähkään, vaan ne ovat geeniyhdistelmän tulosta.
Geenit ovat DNA:n segmenttejä, joissa on proteiinisynteesiin tarvittavat tiedot. Ne siirtyvät sukusolujen kautta ja säätelevät periytyvien piirteiden ilmenemistä. Genotyyppi on joukko organismin sisältämiä geenejä, jotka on peritty vanhemmilta.
Kun kysymme “keneltä vauvani näyttää syntyessään?”, meidän on tietysti otettava huomioon sekä genotyyppi että fenotyyppi. Jälkimmäinen viittaa genotyypin ulkoiseen ilmenemiseen. Se on lopputulos, jonka voimme havaita viidellä aistillamme, toisin sanoen kasvot, jotka näytetään maailmalle.
Vaikka geneettistä perintöä ei voi muuttaa, fenotyyppi voi muuttua organismin ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen mukaan. Jos suvussasi siis on jokin yhteinen piirre, se ei tarkoita, että tuleva lapsesi saa sen välttämättä; tämä on kuitenkin todennäköistä. On tärkeää ottaa huomioon kaikki muuttujat ja kääntyä askarruttavissa asioissa erikoislääkärin puoleen.
Vaikka tämä kysymys voikin mietityttää joitakin vanhempia, sen ei pitäisi olla tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Se, keneltä vauva näyttää syntyessään, on pienin huolenaihe. Vanhempien tulisi olla ennen kaikkea huolissaan vauvansa hyvinvoinnista. Mutta koska meidän tulee saada myös unelmoida, katsotaanpa periytymisen todennäköisyyksiä ja lainalaisuuksia.
Keneltä vauvani näyttää syntyessään?
Vaikka vauvalla on aina kaksi vanhempaa, ihmisen genetiikassa on monia arvoituksia; toisin sanoen vauvan ei välttämättä tarvitse muistuttaa kumpaakaan vanhempaansa. On kuitenkin tosiasia, että sillä on yleisiä piirteitä kummankin suvusta.
Vauva voi periä vanhemmiltaan sekä vallitsevia että resessiivisiä geenejä.
Mikä ratkaisee sen, keneltä vauva näyttää syntyessään?
Tänä päivänä ei tarvitse odottaa kovin kauaa saadakseen selville, miltä tuleva vauva näyttää. Nykyaikaiset ultraäänet mahdollistavat tarkan lähikuvan vauvan kasvoista tämän ollessa vielä kohdussa. Tämä antaa käsityksen siitä, millainen vauvasta tulee, mutta toisaalta vastasyntyneet muuttuvat nopeasti.
Muutaman viikon kuluttua vauva voi näyttää jo ihan erilaiselta kuin syntyessään, ja tietysti myös syntymähetken ulkonäkö poikkeaa ultraäänikuvasta. Totuus on, että ulkonäkö muuttuu, ja vaikka monet ominaisuudet säilyvät, kaikki piirteet eivät pysy samanlaisina ajan kuluessa.
Todellinen ratkaiseva tekijä määritettäessä, ketä vauva muistuttaa syntyessään, ovat DNA:ssa olevat geenit.
Vauvan DNA muodostuu vanhemmilta, joten identtistä DNA:ta ei ole olemassa. DNA muodostuu tuhansista geeneistä, joista toisilla on suurempi potentiaali määrittää piirteitä kuin toisilla. Missä vallitsevat geenit ovat, sieltä vauvan piirteet tulevat.
Yhdistelmä, josta uusi olento muodostuu, on hyvin tasapuolinen. Sekä isällä että äidillä on yhtäläiset todennäköisyydet antaa vallitsevia geenejä, sillä vauva saa kummaltakin 23 kromosomia.
Kenelläkään perheessä ei voi olla samaa DNA-yhdistelmää paitsi identtisillä kaksosilla, ja sisarukset ovat lähimpänä samankaltaisuutta.
Mitkä ovat vallitsevat geenit?
Tiede on selvittänyt, että tietyt piirteet ovat dominoivampia kuin toiset, ja näin tulee olemaan jatkossakin. Geneettisen analyysin mukaan vallitsevimpia ominaisuuksia ovat seuraavat:
- Ruskeat silmät ovat yleensä dominoivampia kuin vihreät tai siniset. Yllätyksiä saattaa tulla, mutta ruskea väri todennäköisesti voittaa.
- Ruskea iho periytyy aina dominoivasti vaaleaan ihoon nähden.
- Jos molemmat vanhemmat ovat pitkiä, ei ole syytä huoleen, sillä lapsestakin tulee pitkä. Samoin lyhyet vanhemmat saavat lyhyitä lapsia. Kun toinen vanhemmista on pitkä ja toinen lyhyt, genetiikan lisäksi asiaan vaikuttavat muut tekijät; esimerkiksi ravitsemus ja terveys ovat ratkaisevia.
- Tutkimusten mukaan älykkyys periytyy äidiltä. Koulutus ja ympäristö liittyvät kuitenkin läheisesti tärkeimpien taitojen kehittymiseen.
Jotkut geenit ovat todennäköisempiä kuin toiset. Vaikka vauva siis periikin puolet geeneistä äidiltään ja puolet isältään, se muistuttaa yleensä toista enemmän kuin toista.
