6 neuvoa keskosvauvan hoitoon

Ennenaikaisena syntynyt vauva eli keskonen on hauras olento, joka vaatii erityistä huolenpitoa ja erilaista huomiota kuin täysiaikaisena syntynyt lapsi. Tämän vuoksi haluamme tässä artikkelissa jakaa muutaman keskosvauvan hoitoon liittyvän neuvon, joiden avulla vanhemmat varmistavat lapsen kasvavan terveenä ja hyvinvoivana. Vanhempien tulee kuitenkin ensisijaisesti noudattaa synnytyssairaalassa lääkäriltä saatuja ohjeita.

6 neuvoa keskosvauvan hoitoon

Aiemmin keskosina pidettiin kaikkia alle 2500 gramman painoisena syntyneitä vauvoja, mutta koska myös osa täysiaikaisista lapsista syntyy tätä kevyempänä, määritelmää muutettiin niin, että nykyään keskosuudella tarkoitetaan ennen 37. raskausviikkoa syntyneitä lapsia. Keskosvauvan elämään liittyy asioita, joihin vanhempien täytyy kiinnittää erityistä huomiota lapsen kotiuduttua sairaalasta.

1. Ravitsemus

Äidinmaito on keskosen ensisijaista ravintoa, sillä se muun muassa suojaa lasta infektioilta ja tukee keskushermoston kehitystä. Alle kolmekiloisena kotiutuvan vauvan tulee syödä 2-4 tunnin välein, joskin lapsen oma rytmi tulee aina ottaa huomioon. Asiantuntijoiden mukaan kerta-annosten määrä ei ole erityisen tärkeä tekijä, vaan tärkeintä on, että lapsi saa vuorokauden aikana tarvitsemansa ravintomäärän. Keskoslapsi voi tarvita normaalia enemmän aikaa syömiseen, sillä hänen imemiseen käyttämänsä lihaksensa ovat vielä heikot.

2. Uni

Muiden vauvojen tavoin keskoset suositellaan nukutettavan selällään, mikä pienentää kätkytkuoleman riskiä. Myös keskosille paras nukkumisalusta on jämäkkä patja, joka on mukava, mutta ei liian upottava. Suositusten mukaan keskonen nukkuu omassa sängyssään, ei perhepedissä vanhempien vieressä. Tutin käyttö on unen aikana ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla suositeltavaa.

Vauvan säännöllisen uni-valverytmin muodostaminen voi olla hankalaa. Hyvää unta ja sopivan rytmin löytämistä voidaan edistää nukkumalla pimeässä huoneessa ja hoitamalla öiset syötöt ja vaipanvaihdot mahdollisimman rauhallisesti ja hiljaisesti niin, ettei lapsen vireystila muutu huomattavasti.

3. Vierailut

Pienen lapsen vastustuskyky on vasta kehittymässä, ja etenkin keskosille erilaiset infektiot ovat todellinen riski. Tästä syystä vauvaa tapaamaan saapuvien vieraiden on oltava täysin terveitä ja noudatettava vanhempien ohjeita ja toiveita kaikin tavoin.

4. Ulkoilu

Yleinen sääntö on, että ulkoilun voi aloittaa keskosen painaessa noin 2,5 kiloa ja ulkona nukuttamisen hänen painaessaan yli 3 kiloa ja ollessa iältään yli lasketun ajan. Molemmissa tapauksissa on aina huomioitava vuodenaika ja lämpötila.

5. Hygienia

Keskosvauvan kanssa suositellaan noudatettavan normaalia tarkempaa hygieniaa ensimmäisten kuukausien ajan. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea hyvästä käsihygieniasta huolehtimista ja isojen väkijoukkojen välttämistä. Erityisen tarkkana tulee olla influenssa- ja RSV-epidemioiden aikaan, sillä pienen lapsen vastustuskyky ei ole vielä täysin kehittynyt. Hygieniasuosituksiin vaikuttavat lapsen vointi, koko, syntymäviikko ja -paino sekä mahdolliset terveysongelmat.

6. Itku

Keskosvauva voi itkeä vuorokaudessa useita tunteja, aivan kuten kuka tahansa pieni lapsi. Vanhemmat oppivat pikkuhiljaa tulkitsemaan lapsen itkua ja alkavat ymmärtää, mitä tarpeita vauva kulloinkin itkullaan ilmaisee. Vauva voi itkeä nälkää, väsymystä, kipua tai epämukavaa oloa.

Milloin tulee kääntyä lääkärin puoleen?

Mikäli lapsen tilassa tai käytöksessä huomataan jotain poikkeavaa, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan, terveyskeskukseen tai lääkäriin. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin asioihin:

• Vauvalla on hengitysvaikeuksia
• Herääminen tuottaa lapselle vaikeuksia
• Vauvan ihonvärissä tapahtuu muutoksia
• Lapselle nousee korkea kuume
• Vauva kärsii hypotermiasta
• Vauvan silmät liikkuvat normaalista poikkeavalla tavalla
• Lapsen katse ei seuraa visuaalisia ärsykkeitä
• Vauvan vaippa on kuiva normaalia pidemmän ajan
• Vauva itkee pitkiä aikoja ilman selvää syytä
• Vauva syö vain vähän tai ei lainkaan