Miksi perheen sisäinen vuorovaikutus on niin tärkeää?
Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa. Sillä on tärkeä rooli kaikessa yhteistyössä, olipa kyse sitten koti- tai työelämästä tai esimerkiksi ystävyyssuhteista. Perheen sisäinen vuorovaikutus auttaa luomaan ja ylläpitämään tasapainoisen kodin ja rohkaisee perheenjäseniä ilmaisemaan tunteitaan ja huoliaan terveellä tavalla.
Perheen sisäinen vuorovaikutus on synonyymi hyvinvoinnille
Suurin osa perheenjäsenten välisistä konflikteista ja ongelmista johtuu todennäköisesti huonosta viestinnästä tai kommunikaation puutteesta. Jos avoimia viestintälinjoja ei pidetä yllä, perheenjäsenet kokevat itsensä ilmaisemisen vaikeaksi, mikä osaltaan johtaa väärinkäsityksiin ja riitoihin.
Toimiva vuorovaikutus kotona auttaa perheenjäseniä ratkaisemaan konfliktit tehokkaammalla ja vähemmän haitallisella tavalla. Lisäksi perheen sisäiset suhteet paranevat, kun perheenjäsenet tuntevat tulevansa tuetuksi ja ymmärretyksi kodin sisällä.
Suotuisan ympäristön luominen kotona voi kuitenkin olla haastavaa, sillä jokaisella perheenjäsenellä on oma vuorovaikutustyylinsä.
Erilaiset vuorovaikutustyylit
Terveen ja rakentavan viestinnän saavuttamiseksi on tärkeä tunnistaa erilaiset vuorovaikutustyylit. Yksi tunnetuista tavoista luokitella kommunikointityylejä, on vuorovaikutusasiantuntija Ruth Shermanin tekemä jako aggressiivisen, passiivisen ja jämäkän välillä.
- Jämäkkä tyyli. Psykologi Carlos J. Van-der Hofstadtin ja taloustieteilijä José María Gómezin mukaan tällä tyylillä kommunikoivat kykenevät ilmaisemaan tunteensa, ajatuksensa ja mielipiteensä muita ihmisiä kunnioittaen ja omia oikeuksiaan puolustaen. Toisin sanoen vakuuttava henkilö pyrkii neuvottelemaan ja ilmaisee itseään asianmukaisesti hyökkäämättä vastapuolta kohtaan.
- Passiivinen tyyli. Van-Der Hofstadtin ja Gómezin mukaan tämän vuorovaikutustyylin pääpiirre on, että henkilö välittää muiden miellyttämisestä. Toisin sanoen passiiviset ihmiset eivät puolusta omia oikeuksiaan, jos se tarkoittaa toisen ihmisen oikeuksien polkemista. Heidän tavoitteenaan on välttää mahdolliset konfliktit. Tämän vuoksi passiiviset henkilöt eivät usein saa haluamaansa, mikä aiheuttaa turhautumista, epävarmuutta ja jopa tukahdutettua vihaa.
- Aggressiivinen tyyli. Päinvastoin kuin passiiviset vuorovaikuttajat, ihmiset, joiden kommunikaatiotyyli on aggressiivinen, eivät kunnioita muiden oikeuksia, tunteita ja mielipiteitä. Tämä tarkoittaa, että he välittävät vain omien oikeuksiensa puolustamisesta, minkä lisäksi heidän on vaikea muuttaa mieltään ja ymmärtää muiden ihmisten näkökulmia.
“Ainoa terve kommunikaatiotyyli on vakuuttava viestintä.”
– Jim Rohn
Yllä esitetyn valossa voidaan sanoa, että on erittäin hyödyllistä pyrkiä kehittämään jämäkkä tapa viestiä perheenjäsenten kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osaa sanoa ei oikeassa paikassa ja pystyy hyväksymään rakentavan kritiikin ja toisaalta myös kehut ilmaisematta turhaa vaatimattomuutta.
Hyvän perheen sisäisen viestinnän saavuttaminen
Puhukaa usein
Tänä päivänä yhteisen ajan löytäminen perheenjäsenten kanssa voi olla haastavaa. Perheen keskeistä aikaa ei kannata ajatella vapaa-aikana, vaan vastuuna, joka kuuluu jokaiseen päivään. Ota tavoitteeksi, että varaat jokaisesta päivästä tietyn hetken esimerkiksi puhuaksesi lastesi kanssa sekä ajan, jonka vietät perheesi kanssa.
Keskittykää vahvuuksiinne perheenä
Inhimillisen kehityksen asiantuntijoiden Rick Petersonin ja Stephen Greenin mukaan menestyvät ja terveet perheet käyvät säännöllisesti läpi vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Kokoontukaa siis säännöllisesti yhteen perheen kanssa ja keskustelkaa siitä, mitä teette oikein ja väärin, jotta pystytte ryhtymään toimenpiteisiin perheympäristön parantamiseksi.
Osoita kiinnostusta jokaista perheenjäsentä kohtaan
Tarkkaan kuunteleminen on tärkeää kenen tahansa kanssa kommunikoitaessa, ja tämä pätee myös perheenjäseniin. Pyri ymmärtämään toisen henkilön näkökulma ja kunnioittamaan sitä.
Yksi avain toimivaan perhedynamiikkaan ja vuorovaikutukseen on osoittaa kiinnostusta rakkaita ihmisiä kohtaan. Kun kiinnität huomiota perheenjäsenesi huolenaiheisiin ja toiveisiin, osoitat hänelle, että välität hänestä ja hänen asiastaan. Tämä saa henkilön tuntemaan itsensä arvostetuksi ja parantaa hänen itsetuntoaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että pyrkimys perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantamiseen tuo mukanaan monia hyötyjä. Se esimerkiksi auttaa parantamaan perheenjäsenten välisiä suhteita, saa perheenjäsenet luottamaan toisiinsa enemmän sekä parantaa kunkin perheenjäsenen itsetuntoa ja tyytyväisyyttä perheeseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hofstadt, C.J. y Gómez, J.M. (2006). Competencias y habilidades profesionales para universitarios. Ediciones Díaz de Santos. Madrid: España.
-
Rodríguez, J., Rubio, C., Olaya, E., Gonzales, A., & Balanta, A. (2013). La comunicación en familia. Universidad de España. https://www.academia.edu/download/47384506/comunicacion_en_familia.pdf
- Peterson, R. y Green, S. (2009). Families First-Keys to Successful Family Functioning: Communication. VCE Publications. 350-092. Recuperado de: https://www.pubs.ext.vt.edu/350/350-092/350-092.html
- Romagnoli, C., Morales, F., & Kuzmanic, V. (2015). Para lograr una buena comunicación con los hijos. Ficha VALORAS actualizada de la 1ª Edición año 2006. https://www.dsmorus.cl/images/2019/Documentos/Para-lograr-una-buena-comunicacion.pdf