Vauvan näköaistin kehittyminen

15.4.2019
Viidestä aististamme näköaisti auttaa ihmistä parhaiten havaitsemaan ympärillä olevaa mailmaa. Vauvan näköaisti kehittyy vähitellen ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tänään kerromme, miten pienen ihmisen silmien terveyttä voidaan edistää.

Tiesitkö, että saamme yli puolet ärsykkeistä näköaistimme kautta? Kyseessä on äärimmäisen monimutkainen kyky, joka on merkittävin ihmisen aistimisen väline. Sen avulla havaitsemme värejä, muotoja, etäisyyksiä, kokoja ja monia muita ympäröivän todellisuuden osia. Aivan kuten on muidenkin ihmisen elinten ja aistien kohdalla, myös silmien ja näköaistin kehittyminen tapahtuu vähitellen.

Näköaistin toiminnassa keskeisenä osana ovat silmät, jotka ovat kaksi äärimmäisen haurasta elintä. Monista osista rakentuvien silmien anatomia on erittäin monimutkainen. Jokainen silmien kohta toimii tietyssä, joko suojaavassa tai toiminnallisessa, tarkoituksessa.

Vauvan näköaistin kehitys

Vastasyntyneen näköaisti

Tunto-, kuulo-, haju- ja makuaisti ovat lähes täysin kehittyneitä syntymän hetkellä, mutta näköaisti vaatii pidempään kehittyäkseen täydelliseksi. Ensimmäisen elinkuukauden aikana lapsen aivot eivät ole vielä valmiit käsittelemään kaikkea silmien lähettämää tietoa.

Siksi vauvan näkö on sumea ja epätarkka, ja pienellä lapsella voi olla vaikeuksia liikkeiden ja katseen koordinoimisessa. On normaalia, että lapsi silloin tällöin katsoo kieroon tai hänen silmänsä vaeltavat jommallekummalle puolelle. Tulevien viikkojen aikana lapsi oppii kohdentamaan katseensa paremmin.

Vauvan näköaistin kehitys

Näkökyky ensimmäisen elinkuukauden jälkeen

Toisen elinkuukauden alussa lapsi alkaa erottaa värejä ja vähitellen kiinnittää enemmän huomiota kirkkaisiin ja voimakkaisiin väreihin. Samalla hänen kykynsä seurata esineitä katseellaan paranee.

Noin kolmannen kuukauden lopussa vauva alkaa liikuttaa käsiään ja tarttua esineisiin, mikä on motorisen kehittymisen ansiota. Hermosolujen kehittyminen mahdollistaa sen, että vauva erottaa muotoja ja muita esineiden ominaisuuksia.

Viidennestä kuukaudesta lähtien lapsi erottaa muotoja entistä paremmin ja pystyy erottamaan pienemmätkin esineet ja niiden värit. Vauvan kasvaessa ja kypsyessä näkökyky tarkentuu, ja noin 8-9 kuukauden iässä lapsen näköaisti on täysin kehittynyt.

Miten vauvan näkökyvystä pidetään huolta?

Neuvolassa ja lääkärissä tehtävät tarkastukset ovat tietenkin tärkeitä, mutta myös muut asiat edistävät lapsen silmien näköaistin hyvinvointia. Kuten muillakin terveyden alueilla, kunnollinen ravinto on avainasia. Terveellinen ruokavalio sisältää runsaasti vitamiineja, ja etenkin A-vitamiini auttaa hoitamaan lapsen näkökykyä.

Lapset leikkivät usein likaisilla alueilla ja hierovat silmiään leikin yhteydessä tai sen jälkeen. Tämä yhdistelmä voi aiheuttaa tulehduksen, joten vanhempien tulee olla tarkkana lapsen terveyden ja hygienian suhteen.

Samalla on tärkeää rajoittaa television, tietokoneen ja älypuhelimen edessä vietettyä aikaa. Kun lapsi käyttää näitä laitteita, tulee varmistaa, että hän ei istu liian lähellä näyttöä.

Vanhempien kannattaa sijoittaa hieman rahaa kunnollisiin aurinkolaseihin. Tämä on aivan perusasia lapsen silmien suojaamiseksi auringon UV-säteiltä. Aurinkolasit eivät ole vain asuste, vaan erittäin tarpeellinen välinen terveyden kannalta.

Lapsen näkökyky

Näkökyvyn ongelmat lapsella

Seuraavat asiat voivat olla merkkejä siitä, että jokin on vialla lapsen näkökyvyssä:

  • Koordinaation puute
  • Vaikeuden tunnistaa muotoja (lähellä tai kaukana olevia)
  • Päänsärky
  • Kutina silmissä
  • Jatkuva silmien kuivuus

Kun kyseessä on vauva, vanhempien tulee olla tarkkana seuraavien oireiden suhteen ja ottaa tilanne puheeksi lastenlääkärin kanssa:

  • Kyvyttömyys seurata katseella esineitä kolmen kukauden iässä
  • Toinen tai molemmat silmät eivät liiku tiettyyn suuntaan
  • Kyvyttömyys pitää silmät kohdistettuina tiettyyn pisteeseen
  • Tahrat tai väripoikkeamat pupilleissa

Monet tekijät voivat altistaa lapsen näkökyvyn ongelmille. Häiriöt voivat olla perinnöllisiä tai vammasta tai haitalliselle stimulaatiolle altistumisesta johtuvia.