Vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat - Äitiyden Ihme
 

Vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat

Vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat
María Alejandra Castro Arbeláez

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 25 syyskuuta, 2018

On olemassa monia vaivoja, jotka ovat hyvin yleisiä pienillä vauvoilla. Tässä artikkelissa listaamme vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat.

Jokainen vanhempi toivoo lapsensa syntyvän terveenä. Vaikka lapsi syntyisi terveenä, voi hän kärsiä pian syntymän jälkeen yllättävistä komplikaatioista. Koska vastasyntyneet ovat niin pieniä, komplikaatiot voivat olla häiritseviä ja jopa vaarallisia.

On monia komplikaatioita, jotka sotkevat vastasyntyneen terveyttä, kuitenkaan aiheuttamatta vakavaa sairausta. Joskus komplikaatiot vaativat lääkehoitoa, ja tällaisissa tapauksissa on tärkeää kiinnittää huomiota kaikkiin mahdollisiin poikkeavuuksiin.

Vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat

Vastasyntyneen keltaisuus

Vastasyntyneen keltaisuus on hyvin yleinen vaiva, jota arvioidaan esiintyvän 70 prosentilla vastasyntyneistä. Keltaisuus ilmenee yleensä vauvan ensimmäisten kolmen elinpäivän aikana, mutta se saattaa kehittyä jo vuorokausi syntymän jälkeen.

Tämä vaiva johtuu korkeasta bilirubiinin määrästä veressä, ja sen näkyvin tunnusmerkki on ihon kellertävä väri. Suurimmassa osassa tapauksia vastasyntyneen keltaisuus ei vaadi erillistä hoitoa, vaan se paranee itsestään viimeistään kahden viikon jälkeen.

Kuume vastasyntyneellä

Kuume voi pahimmillaan olla vakava ongelma, sillä noustessaan korkeaksi, sillä saattaa olla vastasyntyneen terveydelle vaarallisia seurauksia. Korkea kuume voi myös olla merkki laajemmasta ongelmasta.

Ympäristön olosuhteiden muutokset vaikuttavat vauvaan, ja on normaalia, että lapsella nousee kuume, kun hänen kehonsa on sopeutumassa ympäristön lämpötilaan. Tällaisesta syystä kuumeilu alkaa yleensä vauvan ensimmäisten kolmen elinpäivän aikana.

Jos kuumeen syy ovat ympäristön olosuhteiden muutokset, vauva syö normaalisti ja vaikuttaa muuten terveeltä. On tärkeää pitää lapsi nesteytettynä. Tällainen kuume yleensä laskee itsestään ilman lääkehoitoa.

Vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat

Vauvan unirytmin muutokset

Vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat pitävät sisällään myös erilaisia nukkumiseen liittyviä haasteita. Vastasyntyneiden unirytmi on yleensä kohtalaisen tasainen, ja lapsi viettää suurimman osan päivästä silmät suljettuina. Lapsi nukahtaa helposti ruokailun jälkeen ja nukkuu niin sikeästi, ettei hänen rauhaansa riko juuri mikään.

On kuitenkin yleistä, että pienellä vauvalla on vaikeuksia nukahtaa ilta- ja yöaikaan. Vauva on aktiivisempi ja tietoisempi ympäristöstään juuri silloin, kun vanhemmat haluaisivat levätä.

Tämä on tavallista, sillä ollessaan äitinsä kohdussa, vauva lepää päivällä ja aktivoituu yöllä. Syy tähän on se, että päiväsaikaan äidin liikkeet aiheuttavat lapsiveden liikkumisen, mikä saa lapsen nukahtamaan. Siinä vaiheessa, kun äiti rauhoittuu ja on paikallaan, vauva herää.

Lapsi noudattaa tätä samaa rytmiä myös syntymänsä jälkeisinä päivinä. Uuteen rytmiin, jossa valvotaan päivät ja nukutaan yöt, tottuminen vie vauvalta yleensä vähintään neljä viikkoa.

Vastasyntyneen puklailu ja oksentelu

Vauvan oksentelu saattaa huolestuttaa etenkin ensi kertaa vanhemmiksi tulleita äitiä ja isiä, mutta tämä käytös on itse asiassa hyvinkin normaalia. Iso osa lapsista pulauttelee maitoa ruokailun yhteydessä tai sen jälkeen.

Duodecimin mukaan pulauttelu voi johtua vauvan ruokatorven ja vatsalaukun yhteistoiminnan kehittymättömyydestä, itkemisestä ja vauvan käsittelystä tai vauvan ruokailun yhteydessä nielemästä liiallisesta ilmasta.

Pulauttelua voidaan vähentää syöttämällä vauva kohoasennossa ja röyhtäyttämällä hänet ruokailun jälkeen, sekä kohottamalla sängyn pääty ja nukuttamalla lapsi vasemmalla kyljellä.

Vauvan oksentelu voi johtua myös muista syistä, kuten koliikista, joten sitä on syytä seurata tarkasti.

Virtsaamisongelmat vastasyntyneellä

On huolestuttavaa, jos vauva ei virtsaa 48 tunnin sisällä syntymästään. Huomaamme yleensä lapsen pissanneen, kun hän itkee vaipan ollessa kostea.

Vastasyntyneen on normaalia virtsata jopa kymmenen kertaa päivässä. Jos lapsi pissaa hyvin vähän, tai tiputtelee virtsaa pissaamisen jälkeen, on hyvä ottaa yhteys neuvolaan tai lääkäriin, sillä kyseessä voi olla virtsarakkoon tai munuaisiin liittyvä ongelma.

Vauvan lohduton itkeminen

On tavallista, että vastasyntynyt itkee runsaasti sopeutuessaan maailmaan ja uuteen elinympäristöönsä. Pienikin epämukavuus on tarpeeksi saamaan vauvan ärsyyntymään. On hyvä muistaa, että itkeminen on pienen lapsen ainoa tapa kommunikoida.

Vastasyntynyt itkee nälkäänsä, väsymystään tai kertoakseen tarvitsevansa puhtaan vaipan. Kaikki tämä on normaalia käytöstä.

Sen sijaan, jos lapsi itkee hillitöntä ja terävää itkua, voi hän kärsiä tulehduksesta tai virtsaamis- tai ulostamisongelmista. Tällaisessa tapauksessa on syytä konsultoida lääkäriä, jo pelkästään vanhempien oman mielenrauhan tähden.

Vastasyntyneiden terveysongelmat

Epäsäännöllinen suolen toiminta

Vanhemmat ovat usein etenkin esikoisensa kohdalla huolestuneita vauvan ulosteen väristä ja rakenteesta, ulostamisen säännöllisyydestä sekä kaikesta muusta vauvan vaipan sisältöön liittyvästä. On normaalia, että vastasyntyneen uloste on vihertävää tai mustaa vauvan ensimmäisten kolmen elinpäivän aikana.

Ulosteen tekstuuri voi olla limainen, mikä on sekin normaalia. Vauva ulostaa jopa kahdeksan kertaa vuorokauden aikana. Vanhempien tulee tarkkailla lasta varmistaakseen, ettei tällä on ummetusta. Kova uloste ja ummetus voivat aiheuttaa lapselle paitsi kipua, pahimmillaan myös vamman.

Ei kuitenkaan ole normaalia, että lapsella on jatkuvasti ripuli, jos hänen ruokavalionsa perustuu puhtaasti äidinmaitoon.

Nyt tunnet vastasyntyneen tavallisimmat terveysongelmat ja tiedät, millaisiin asioihin tulee kiinnittää huomiota pienen lapsesi terveydentilaa tarkkaillessasi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • A quick guide to common childhood diseases. BC Centre for Disease Control. 2009. [Online].
  • E. Saliba, E. Lopez, L. Storme, P. Tourneux, G. Favrais. Fisiología del feto y del recién nacido. Adaptación a la vida extrauterina. EMC – Pediatría, 2018; 53 (2): 1-29. ISSN 1245-1789, https://doi.org/10.1016/S1245-1789(18)90862-0.
  • Pinto, I. Ictericia. Protocolos diagnóstico-terapéuticos de Urgencias Pediátricas SEUP-AEP. [En línea].

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.